Asponilta tänään kolmannen kvartaalin luvut, ja mulla on haastattelussa täällä yhtiön toimitusjohtaja Rolf Jansson. Tervetuloa haastatteluun. Mukava nähdä.

Kiitos. Kiitos samoin.

Lähdetään liikkeelle kolmannen kvartaalin kuulumisista. Mitä haluaisit nostaa sieltä esiin?

Varsin hyvä. Hyvä tulos. 8,5 miljoonaa euroa liikevoittoa. Tämä oli toiseksi paras kvartaali viimeisen kolmen vuoden aikana. Edellinen Q2 oli vielä parempi, mutta varsin polarisoitunut. Telko teki erinomaisen tuloksen ja ESL... ehkä pieni pettymys.

Sukelletaan vähän tarkemmin sinne bisnesten kuulumisiin. Aloitetaan ESL:stä. Sanoit, että sopimusliikenteen kannattavuus on pysynyt kolmannella kvartaalilla varsin hyvänä, mutta sitten siellä spottipuolella handysize-alusten käyttöasteet painoivat merkittävästi tulostasoa. Avaatko vähän sitä näkymää siellä pinnan alla, että mitkä asiakastoimialat tällä hetkellä vetää ja missä on eniten kysyntähaasteita?

Jos katson puhtaasti handysize-liiketoimintaa, niin terästeollisuus veti oikeastaan oikein hyvin, ja muissa sopimusliikenneasiakkaissa oli vähän vähemmän kysyntää. Ja tämä sitten käytännössä markkinalla tarkoittaa sitä, että on enemmän kapasiteettia, mitä voi allokoida spottimarkkinoille, ja sitten jos on liikaa kapasiteettia, niin helposti hintataso painuu alaspäin. Tämä on ehkä summaroiden. Sitten coaster-puolella projektikuljetuksissa oli erinomainen kysyntä.

Mitä projektikuljetuksia teillä on ollut?

Ne on edelleen ihan niitä samoja tuulimyllysiipiä ja runkoja, niin se markkina vetää meille erinomaisesti.

Onko siellä spottipuolella edelleen tutut metsäteollisuusasiakkaat tai metsäteollisuus ylipäätään, joka tätä heikkoa kysyntää selittää?

Tavallaan joo, se sitäkin on. Ja sitten on laajemminkin eri asiakasteollisuuksia, mutta yllättävän vähän kysyntää siellä spottipuolella, ja tarjontaakin oli merkittävästi, niin se tasapaino oli meidän näkökulmasta heikko.

Joo, tosiaan äskenkin sanoit, että alustarjonta on runsasta tällä hetkellä markkinalla. Mutta jos mietitään vähän niitä teidän kasvuajureita, mitä olette itse maalaillut tässä tuleville vuosille, niin yksi pilarihan on se, että nimenomaan kapasiteetin saatavuus heikkenee tässä tulevina vuosina. Kun aluskantaa erääntyy, niin miltä se tilanne tällä hetkellä näyttää, jos kapasiteettia on kuitenkin saatavilla?

Mun mielestä strategisesta näkökulmasta tilanne on täysin muuttumaton. Me nähdään, että on merkittäviä investointeja Pohjoismaihin terästeollisuudessa, lannoitteissa, metsässä ja laajemminkin eri toimialoilla, ja uskomme siihen, että tulee merkittävä lisäkysyntä tälle toimialalle. Ja samalla me nähdään, että keskimääräinen ikä näillä laivoilla vain kasvaa, ja siihen perustuu se meidän näkemys siitä, että tämä on erinomainen markkina oikeastaan ESL:lle. Yksittäinen kvartaali ei kerro siitä trendistä juurikaan yhtään mitään.

Miten merkittävänä sinä itse pidät näiden tulevien investointien toteutumista, jos katsotaan? ESL:lläkin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä yli 40 miljoonan euron liikevoitto. Se ei varmaan ihan pelkästään sillä parane, että metsäteollisuuden nykyiset volyymit vähän paranevat.

Siinä on monta asiaa, että on nämä uudet seuraavan sukupolven laivat. Ne tuovat merkittävästi tehokkuutta lisää. Sitten me saadaan sitä kautta myös lisää kapasiteettia. Se tuo meille orgaanista kasvua. Ja sitten on kolmantena nämä meidän tehostamismahdollisuudet lähinnä koskien kapasiteetin käyttöä ja yksittäisen laivankin täyttöastetta, niin näistä kolmesta käytännössä tämä parannus tulee, ja sillä päästään sitten yli sen 40 miljoonan euron liikevoittoon.

Joo, no sitten otetaan vielä tuohon loppuvuoteen katsaus, niin itse odotatte... ESL:n kysyntä piristyy loppuvuotta kohti ja spot-hintojen hinnoittelu paranee. Onko tämä näkynyt jo lokakuussa teillä ihan kuljetuksissa vai vieläkö ollaan ikään kuin toiveiden varassa?

No tämä lähinnä perustuu oikeastaan kahteen asiaan. Yksi on se, että me saadaan asiakkailta heidän näkymänsä seuraaville kuukausille, ja sitten toinen. Jos katsoo ESL:n historiallista toimintaa, niin yleensä meillä on vuoden sisällä positiivinen trendi. Kun mennään kohti loppuvuotta, niin ehkä nämä yhdistettynä lähinnä siihen näkemys perustuu. Siirrytään Telkoon.

Tosiaan Telkolta tosi vahva tulos. Q2:llahan tulos oli vielä parempi, mutta se johtui siitä, että hintojen nousun myötä saatiin myytyä varastosta tavaraa tosi hyvillä katteilla. Niin miten? Kun kolmosella nyt sitten marginaalit kehittyivät?

Siinä oli monta positiivista ajuria. Yksi oli se, että liikevaihto nousi 9 %, ja se tuo meille skaalaa. Myyntikateprosentit olivat nousussa, ja sitten vielä oli tuollaista orgaanista kasvua tai tehostamista, mikä myös toi meille tulosparannusta. Sitten oli puolisen miljoonaa euroa, mitä arvioitiin siitä, että Q3:senkin aikana tuli. Siitä myytiin halpaa varastoa pikkasen kalliimmalla, niin sellainen pieni markkinan tuki sieltä saatiin myös kolmannen kvartaalin aikana.

Joo, jos katsotaan laajemminkin tämän vuoden tulostasoa, niin siellä on tapahtunut ihan merkittävä nousu, vaikka siivotaan sieltä pois nämä ikään kuin kertaluonteisemmat hintojen nousun tuomat positiiviset vaikutukset. Avaatko vähän niitä taustoja, mitkä kaikki tekijät tähän ovat vaikuttaneet, että tosiaan tulostaso on siis useita... kuitenkin miljoonia per kvartaali onnistui tässä parantamaan samaan aikaan. Kysyntä on kuitenkin ollut aika vaisua.

Siinä on kyllä monta asiaa. Varmaan yksi on tämä myyntikate-%:n paraneminen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että meillä on täsmällisemmät kaupalliset prosessit. Yritetään sitä optimoida. Mun mielestä on myös merkki siitä, että uusi toimintamalli, missä meillä on kaksi liiketoiminta-aluetta, toimii paremmin verrattuna vanhaan. Mun mielestä tämä tarkoittaa sitä, että meillä on sitten erilaisia liiketoimintayksiköitä, ja me ollaan viety päätöksentekoa lähemmäs näitä erillisiä liiketoimintoja. Ehkä siitä saadaan myös jokseenkin apua. Sitten ollaan toki tunnistettu niitä... liiketoiminta-alueita, missä ei tehdä riittävän hyvää tulosta, ja niitä hengitetään sitten niskaan ja yritetään kasvun tai tehostamisen kautta päästä parempaan.

Joo, muistan, että olet aikaisemmin puhunut siitä, miten näissä vanhoissa yritysostokohteissa on edelleen tehostamispotentiaalia muun muassa varastojen yhdistämisten kautta. Niin, onko nämä vaikuttaneet olennaisesti tähän kehitykseen?

Erinomainen nosto. Sanoisin, että uudessa toimintamallissa etenkin synergiat Suomen ja Ruotsin välillä ollaan saatu ihan uudelle tasolle nyt, kun ne käytännössä volyymituotteissa ja lisäarvopalveluissa kuuluvat samaan liiketoiminta-alueeseen.

Joo, no mitäs jos katsotaan Telkon tulevien kvartaalien näkymää, niin miten odotatte siellä myynnin kehittyvän? Siellä on kuitenkin aika laaja valikoima erilaisia asiakkaita erilaisilta toimialoilta, että näkyykö sielläkin Euroopan talouskehityksen piristymistä?

No, odotetaan varsin vakaata kysyntää nyt neljännen kvartaalin aikana. Ehkä pientä kasvua. Ja jos katsoo hintatasoa, niin myös vakaata kehitystä. Ja toisaalta tämä markkina on vaikea ennustaa, niin toki on mahdollista, että tulee nopeitakin muutoksia suuntaan tai toiseen. Tähän ainakin varaudutaan.

Joo, lähden sitten täältä... Yksi ajankohtainen kysymys datakeskusrakentamisesta. Onko tämä sellainen, mikä saattaa ESL:lle tulevina vuosina tuoda kuljetuskysyntää, vai kulkeeko tämä tavara pääosin sitten muuta kautta?

Tämä on kyllä meillekin Aspona mielenkiintoinen mahdollisuus. Jos katsoo ESL:n näkökulmasta, niin ehkä rakennusvaiheessa voi olla tarvetta teräkselle, betonille, mutta sitten energiakysynnän kautta ehkä investoidaan vielä lisää tuulienergiaan, ja se tuo ESL:lle projektikuljetuksia. Ja jos katsoo vastaavasti Telkon näkökulmasta, niin datakeskukset ovat oikein... merkittävä mahdollisuus, että siinä on lähinnä jäähdyttämiseen tarvitaan... tarvitaan kemikaaleja, niin siinä on oikeastaan ihan merkittäväkin kasvupotentiaali.

Tai varmasti myös aika jatkuvaa kysyntää, koska ei liity käynnistykseen vaan sen pyörittämiseen.

No se ei ole ihan täysin lineaarinen, mutta olet oikeassa, että niitä täyttöjä tulee sitten matkan varrella. Se on siitä näkökulmasta jatkuvaa kysyntää kyllä.

No miten sitten toisaalta te arvioitte sitä riskiä, että datakeskusten tai datakeskuksen tuoma uusi sähkön kysyntä nostaa sähkön hintoja, joka on kuitenkin aika merkittävä kustannuserä teidänkin, varsinkin ESL:n asiakaskunnassa? Näettekö, että tällöin on myös riskejä heikentää kysyntää?

No varmasti osittain näin, että teollisuus kilpailee ihan samasta sähköstä kuin nämä datakeskukset. Ja ehkä kuitenkin haluan uskoa, että teollisuus pitää puolensa siinä kilpailussa. Ja toisaalta ei voi muuta kuin toivoa, että investoidaan riittävästi uuteen energiaan, että saadaan vastaus siihen kysyntään, niin sitten siinä ei ole ongelmaa.

Varmasti näin meneekin vähintäänkin vähän pidemmällä aikavälillä.

Niin luulisi. Juuri näin.

Vasta viimeisenä kysymyksenä katse tuonne tämän kuun lopussa olevaan pääomamarkkinapäivään. Mitä odotuksia sieltä sijoittajille pitäisi olla ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

No siitä tulee ensinnäkin ihan varmasti valtavan hieno tilaisuus ja toivottavasti sellaista hyvää dialogia. Itse keskittyisin molempien yritysten kasvustrategiaan ja sitten yritysten asemointiin, ja sitten yrittäisin paremmin ymmärtää, että mitä trendejä siinä taustalla vaikuttaa sekä ESL:ään että Telkoon. Toivottavasti saadaan hieno päivä eteen ja saadaan hyvää dialogia nykyomistajien ja uusien sijoittajien kanssa.

Eiköhän me nähdä silloin. Kiitos paljon haastattelusta!

Mahtavaa, kiitos sinulle.