Tervetuloa Inderes-TV:n pariin! Enento julkaisi heidän Q3-tuloksensa tänään, ja käydään sitä läpi yhtiön toimitusjohtaja Teppo Paavolan kanssa. Morjesta, Teppo. Moi! Aloitetaan haastattelu tuttuun tapaan, jos käyt Q3:n kehitystä pähkinänkuoressa.

Suunta hyvä. Kasvua 3,4 pinnaa. Tuloksen parannus merkittävä, 11 %, ja EBITDA myöskin, kassavirta erittäin vahva. Suunta on hyvä.

Käydään kehitystä maantieteittäin vähän tarkemmin vielä läpi. Mennään vaikka aluksi Suomeen, niin täällä kuluttajaluottotietojen kysyntä ainakin kasvoi erittäinkin voimakkaasti. Avautuuko vähän ajureita?

Joo, toisin kuin edellisellä kvartaalilla, nyt Suomi johti, että ne aina vähän vaihtelee, ja todellakin kuluttajapuolella hyvin. Ja se ilmeisesti kertoo myöskin tästä, mitä tämä nyt suomeksi onkaan. Unsecured lending. Siis vakuudettomat, vakuudettomat. Vakuudettomien lainojen kysynnästä, koska se ei näy sitten asuntolainoissa samalla lailla, koska kiinteistökauppahan ei ole mitenkään merkittävästi lisääntynyt. Ja toisin kuin Ruotsissa, missä me nähdään, että se on myöskin ollut draiveri, eli kiinteistökaupan lisääntyminen ja sitä kautta asuntolainat.

Mennään vähän tarkemmin Ruotsiin vielä. Miten toi SMG:n liiketoiminnan transformaatio on edennyt? Onko asiakaspoistuma ollut vielä odotetulla tasolla?

Asiakaspoistuma on ollut odotetulla tasolla. Uusi asiakashankinta on se, mihin ei olla tyytyväisiä. Siihen nyt sitten panostetaan eri tavoin sekä partnerien kautta että itse siihen. Eli siinä on vielä vähän työtä tehtävänä, ennen kuin voidaan sanoa, että ollaan stabiilissa vaiheessa, mutta tosiaan tuloksellisesti. Niin sehän on ollut hyvä liike. Koska nämä pienemmät myyntikomissiot sitten näkyy taas tuloksessa, vaikka volyymi onkin alhaisempi.

Miten sitten taas Ruotsin kuluttajapuoli? Täällä oli pankkilisenssiregulaatiomuutos ilmeisesti, oliko nyt ensimmäinen neljännes käytännössä sen tietyn siirtymäajan jälkeen, niin näkyykö tämä markkinadynamiikassa mitenkään siellä?

Siellä on joitain uusia pelureita markkinoilla. Se on hyvä, ja sitten selkeästi myöskin jonkunnäköistä markkinaosuuden hakua. Eli pankit ja muut rahoitusyhtiöt on aktiivisempia. Ja mikä tulee sitten siihen regulaatioon, jossa brokereiden piti hankkia itsellensä lisenssi, niin sehän on nyt, asia on meidän näkökulmasta käsitelty. Toisin sanoen me tiedetään, että merkittävimmät pelurit kaikki hakivat lisenssiä. He ei ole niitä välttämättä vielä saanut, ja siinä on vuoden aikaa siitä heinäkuun deadlinesta. Mutta me ei nähdä mitään syytä, etteikö he niitä lisenssejä saisi. Ne on kaikki ihan hyviä, vakavaraisia yhtiöitä.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tämä lisenssi sallii brokerien toimia myös lainanantajina. Kyllä, joo. Miten näette, että tämä voisi mahdollisesti vaikuttaa tässä vaiheessa?

Se on kyllä tässä vaiheessa vielä spekulaatiota, että sillä ei ole. Ei ole tällä asialla merkitystä meidän volyymeille vielä ainakaan.

Jes, mennään sitten Norjaan ja Tanskaan. Täällä on ollut pieniä haasteita Displayn liiketoiminnassa, ja olette tehneet tiettyjä toimenpiteitä? Avaatko vähän näitä, ja millä aikavälillä odotatte, että tilanne lähtee oikenemaan?

No joo, siis jos kasvu ei ole sitä mitä toivottiin, niin se tapahtui kyllä juuri oikealla tavalla. Eli kasvu on ollut täällä premium-liiketoiminnassa kuitenkin kaksinumeroista. Eli se on lähinnä ollut tosiaan, niin kuin sanoit, mainontabisneksen. Mainontabisnes, joka on ollut huonompi kuin odotettiin. Se on kuitenkin jossain määrin pieni bisnes, että siellä kun yksi ihminen on poissa tai on sairaana tai jollain vanhempainvapaalla tai muuta tällaisia tavallaan pieneltä kuulostavia asioita. Mutta jos sulla on kaksi ihmistä myymässä ja nyt sulla on yksi, niin sitten se näkyy.

Ja sitten toinen on myöskin partnerien kautta. Tätä partneripuolta, siihen on tehty parannusta, että se pitäisi näkyä, ja myöskin sitten omassa henkilöstömäärässä. Niin okei, meillä on nyt vähemmän ihmisiä siellä. Se vaikuttaa sitten myöskin toisaalla hyvään tulokseen. Mutta tätä on nyt vähän korjattu, että sitä myyntiresurssia on taas enemmän. Sen pitäisi mennä parempaan suuntaan.

Toivotaan näin. Palataan hieman regulaatioteemaan. CCD2-regulaatio oli viimeksi se maakohtainen implementointitapa, eli vähän vielä epävarma. Onko tähän tullut jonkinlaista lisänäkyvyyttä? Ilmeisesti olette myös uutta liiketoimintaa regulaation myötä voittanut.

Niin joo, no siis siinä se isoin palanen meille on ollut tämä Buy Now Pay Later, ja erityisesti Ruotsissa, myös Suomessa, mutta enemmän Ruotsissa sitten. Sitten se. Sitä ei voi sanoa, että se olisi ihan valmista vielä regulaatiomielessä. Että se, miten itse kussakin maassa katsotaan, että miten ne kaikki eri esimerkiksi päätökset pitää tehdä. Se on yksi asia, mutta ehkä enemmän, että ketkä kaikki ovat tämän regulaation piirissä, niin se on vähän vielä elänyt, ja toiset yritykset sitten aktiivisemmin haluavat varmistaa, että he varmasti toimivat regulaation mukaisesti, ja toiset saattavat odotella. Siinä mielessä voi olla, että meillä on. Meillä on vielä ensi vuonna lisää mahdollisuutta siinä sitten saada sellaisia asiakkaita, joita ehkä aikaisemmin ei ole ajateltu, että kuuluisi regulaation piiriin ollenkaan. Mutta se on vielä vähän auki.

Mennään sitten hieman muihin teemoihin. Uusi rahoituspaketti neljänneksen aikana, niin onko sillä käytännössä mitään vaikutuksia esimerkiksi rahoituskuluihin, vai onko se käytännössä vain jatkoa edellisestä?

No joo, aika lailla jatkoa edellisestä. Näin on. Joo joo, ihan hyvä. Hyvin ehdoin.

Jes, te puhuitte raportissa vähän teidän strategisesta suuntautumisesta. Eli olette siirtymässä tiedon tarjoajasta teknologiayhtiöksi, joka yhdistää tietoa, sääntelyä, osaamista ja AI:ta. Ja noin 60 % teidän datasta on uniikkia. Niin avaatko vähän tätä muutosmatkaa ja mitä tämä uniikki data? Minkälaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa?

Tämä, tämä. Tämähän on kysymys, joka näissä tulosjulkistuksissa on tullut vastaan aikaisemminkin, että missä. Kuinka uniikkia se data on? Me ollaan nyt tehty tämä kategorisointi. Ja se ajatus on sitten, että me pidetään se samana, jotta me voidaan raportoida asiaa jatkossa myös, että mihin suuntaan se on kehittymässä. Ja kysymys on. Sehän on ihan relevantti. Ja jos me ajatellaan nyt, että mitä tekoäly sitten tekee, niin tavallaan menee kahteen suuntaan, että jos annat tekoälylle huonoa dataa, niin sehän ei tiedä, että se on huonoa dataa. Se ottaa sen annettuna ja vetää siitä johtopäätöksiä. Nyt kun tekoäly paljon tekee analyysiä, niin oikeastaan huonon datan kanssa sinulle voi tulla huonompia tuloksia kuin aikaisemmin, että se tavallaan moninkertaistaa sen vaikutuksen. Ja sitten taas hyvän datan kanssa sama asia toistepäin. Että. Että siinä mielessä me nähdään, että uniikki data on. Sille pitäisi olla kysyntää enemmän. Varsinkin kun koko talous noin yleensä on enemmän dataorientoitunutta ja sitten ajan myötä tekoälyorientoitunutta. Ja se on ehkä se ylätason stoori siinä.

Sitten toinen puoli tätä teknologiayhtiöksi. Enemmän ja enemmän suuntautumista on se, että kun kuitenkin tekoäly on jatkuvasti isommassa roolissa ja jää enemmän ja enemmän, asiakkaat ottavat sitä käyttöön, niin tekoälyhän noin yksinkertaisimmillaan on dataa plus softaa, että joku älyhän on ohjelmisto. Ja jolloinka meillä sitten pitää olla myös kyvykkyys, mahdollisimman vahva kyvykkyys siinä. Ja tavoite meillä on se, että me voidaan olla se, johon reguloidut yritykset luottavat silloin, kun itse implementoivat tekoälyä. Tämä on se suunta.

Te puhuitte myös tästä uudesta AI Connector -tuotteesta. Niin, avaatko vähän? Mikä tämä on, ja onko sen osalta liiketoimintamalli vielä selvä vai vielä hakusessa?

No AI Connector. Sehän on, teknisempi nimi on MCP. Mutta kun se ei oikein kaikille sano mitään, niin sitten on valittu tällainen sana. Ja tässä me ei olla siinä mielessä naimisissa sen kanssa, että se pitää olla se MCP-teknologia, että näitä uusia protokolliahan tulee. On jo nytkin tiedossa, että tulee uusia tapoja. Miten sitten tuota? Dataa käytetään tekoälyssä ja yhdistetään tekoälyyn. Eli tämä on nyt tämän vaiheen.

Ensimmäinen askel siihen, että jos ajatellaan tekoälyähän, me ollaan käytetty iät ja ajat firmana, että meillä on paljon sellaisia tuotteita, joita ei olisi olemassa ilman tekoälyä, ja se on enemmän ollut traditionaalista koneoppimista. Mutta nyt se mikä tässä on uutta on se, että se on. Se ei ole meidän sisäisessä käytössä se tekoäly, vaan se on tässä tapauksessa asiakkaan käytössä. No sitten bisnesmalli on vielä lyömättä lukkoon, ja sen kanssa varmaan pitää harjoitella jonkun aikaa niin, että se on sekä meille että asiakkaalle hyvä ja selkeä. Että. Mutta palaute tosiaan on se, että kyllä se helpottaa datan käyttöä. Ja tietysti me sitten toivotaan, että kun se helpottaa, niin se tarkoittaa, että sitä käytetään enemmän.

Kyllä, jos kääntää tämän 60 prosentin uniikin datan toisinpäin, niin 40 prosenttia on ei-uniikkia dataa. Jos kertaat vielä strategiaa sen osalta, että miten puolustatte teidän asemia tämän liiketoiminnan suhteen.

Joo, no jokaisella alueella missä sitä ei-uniikkia on, niin tietysti pitää jatkuvasti katsoa, että mistä me voidaan löytää uutta dataa, jolla me voidaan luoda kilpailuetua. No sehän pitää olla, jotta se on uniikkia. Niin siinä on kaksi vaatimusta. Yksi on se, että vain meillä on se. Ja toinen on se, että se pitää olla asiakkaalle relevanttia, eli se johtaa parempiin päätöksiin. Maailmassa on paljon dataa, mutta kaikki ei johda parempiin päätöksiin, ja paljon sellaista mitä meillä voisi olla lisää. Että tämä sitten vaatii. Vaatii vaan jatkuvaa olla sillain vähän. Vähän niin kuin olettaa, että tässä pitää kehittyä nopeasti.

Kuitenkin samaan aikaan fakta on, että tätä ei-uniikkiakin dataa me myydään paljon sellaisille asiakkaille, joille itsellensä olisi käytännössä ihan samoja kyvykkyyksiä hankkia sitä. Mutta he mieluummin ottaa sen meiltä, johtuen siitä että me tuodaan siihen kuitenkin meidän tällä kokonaisdatan käsittelykoneistolla lisäarvoa.

Jes! Otetaan loppuun vielä vähän näkymiä makroon liittyen. Korothan on nyt noussut tässä viime aikoina. Toki teillä juuri nähtiin, että Suomessa esimerkiksi kuluttajaluottotietojen kysyntä lähti kasvuun, mutta nyt taas kuluttajasentimentti on heikentynyt niin vähän. Silleen, että miltä teidän suurimmilla markkinoilla tällä hetkellä näyttää tästä eteenpäin?

Niin no, tässä Suomen kohdalla tämä nyt on tällainen spekulatiivinen kysymys enemmän, että missä vaiheessa ihmisten vaan on pakko ostaa asuntoja, ja kuinka paljon se hieman korkeampi korko vaikuttaa kysyntään, joka on jo valmiiksi alhaalla ollut. Kuitenkin niinkin pitkään, että toivottavasti se on enemmän näin, että se kysyntä sieltä tulisi. Ja kuten tiedetään, niin Ruotsissa se on ollut aktiivisempaa. Meillä ei ole mitään sellaista suoraa mallia, että mitä korkotaso vaikuttaa meidän kysyntään. Siinä on toki monta muutakin asiaa, että yleinen talouden epävarmuus, ja jos vaikka korot olisi ylempänä esimerkiksi sen vuoksi, että on paljon inflaatiota, joka saattaa johtua siitä, että on paljon kysyntää taloudessa, niin se voi olla ihan hyvä asia. Että kyllä taloudessa aktiviteetti on meille hyväksi tavalla tai toisella. Meillä on niin paljon erilaista tarjontaa, että kyllä se sitten näkyy.

Selvä homma. Kiitos haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitos, kiitos samoin.