Kesko julkaisi tänään Q3-katsauksensa, ja puhutaan siitä. Yhtiön pääjohtajan Jorma Rauhalan kanssa. Terve, Jorma. Terve. Voisitko alkuun tiivistää, että miten teidän Q3-katsaus tai kausi meni?

Sanotaan, että vahva kvartaali. Kaikki toimialat kasvattivat myyntiään, ja tulos parani. Eli hyvin tyytyväinen olen kaikkien toimialojen osalta. Vahva tulos.

Joo, mennään heti päivittäistavarakauppaan. Siellä tosiaan nyt on jo jonkin aikaa ollut voimassa tämmöinen elintarvikemarkkinalain valmistelu, ja se on ilmeisesti nyt mun käsitykseni mukaan loppusuorilla. Eli mitä tämä lyhykäisyydessään tarkoittaisi, on se, että omien tuotemerkkien myyntiä pyritään jollain tapaa rajoittamaan. Voisitko nyt kerrata sijoittajille, että miten tämän asian kanssa edetään tai missä vaiheessa se on ja miten se vaikuttaa teihin?

Joo, elintarvike. Markkinalakiahan on vuosien saatossa tehty monia muutoksia. Nyt sitten viimeisimmät ovat tulleet voimaan jo, ja se liittyy erilaisiin epäreiluihin kauppatapoihin ja tämän tyyppisiin, ja siellä on ollut paljon keskustelussa private label -tuotteet. Eli nämä omat merkit siinä kohtaa ja tällä hetkellä. Jos meilläkin käydään keskusteluita elintarvikemarkkinavaltuutetun kanssa, että kuinka tätä sovelletaan. Mutta sanotaan näin, että kun on toimittu vastuullisesti aikaisemminkin ja toimitaan jatkossakin, niin emme näe, että tällä juurikaan merkitystä on meidän käytännön arjen toimintaan taikka vaikka näiden private labelien osalta.

Selvä. Hei, teidän kilpailija Prisma lanseerasi tällaisen Foodservice-konseptin, joka toimii tavallisten Prismojen yhteydessä, eli se on avoinna myös kuluttajille. Millainen tämä konsepti teidän silmään on, ja näettekö sillä jotain vaikutuksia esimerkiksi Keskon, Kespron tai ihan hypermarket-myynnin kannalta?

Joo, se oli tosi mielenkiintoinen, koska on mulle tuttu konsepti varsin hyvin. Eli se oli joitakin vuosia, sanoisin 2010. Mä olin Kespron toimitusjohtaja vuodesta 2007 vuoteen 2012, ja silloin me kehitettiin tällainen, muistuu vielä, konsepti. Se oli Horeca-kauppa-niminen konsepti, ja me tehtiin yhdessä kauppiaiden kanssa, että niitä oli ainakin Vantaan Jumbossa ja Mikkelissä, Seinäjoella. Forssassa, Porissa, ainakin viidellä paikkakunnalla. Me tehtiin nimenomaan Citymarketien sisään erittäin laaja tällainen vastaavan tyyppinen horeca-osasto, eli sinne tuli niin sanotusti isoja SKU-tuotteita ja niin edelleen. Ja ajatus oli tietenkin niin, että myydään niitä kuluttajille, mutta erityisesti myydään sen alueen vaikkapa pizzeriayrittäjille tai muille. Ne olivat alueen kaupunkeja, missä meillä oli noutotukkuja, ja me satsattiin siihen. Ja jos nyt olen katsonut tätä kilpailijan tekemää konseptia, niin meillä oli ehkä vielä pidemmälle viritetty. Eli kun meillä oli Kespron myyntihenkilöstö, he kontaktoivat kaikkia alueen yrittäjiä, tämän tyyppisiä yrittäjiä. Annettiin alennuskortti, millä sai sitten vielä alennuksia näistä hinnoista.

Ihan ok lähti liikkeelle, mutta ei se sitten konseptina loppupeleissä lentänyt. Sitä joitakin vuosia pyöritettiin, ja sitten se on varmaan nyt ajettu alas. Kaikissa ehkä jotain tuotteita jäänyt. Ja jos nyt miettii sitä, mitkä siellä ehkä syynä, niin yksi on se, että kuluttajalle ne yleensä ottaen eivät nyt kuitenkaan ole kauhean soveltuvia tuotteita. Eli siellä on vaikkapa kahden kilon tonnikalapurkki, niin kuinka usein sitten sellaista tarvitsee? Ja taas pizzerian asiakkaalle se ei voi 450 gramman tonnikalapurkeilla operoida, eli ne tuotteet eivät välttämättä ole soveltuvia kuin ihan joissain tietyissä tapauksissa. Niiden hinta ei sinällään ole juurikaan edullisempi, voi olla jopa kalliimpi, että kuluttajille ei mennyt. Ja sitten yritysasiakkaat, niin siinä oli varmaan sellaista henkistä, että yrittäjä mieluummin asioi paikoissa, jotka on tarkoitettu yrittäjille. Eli yrittäjä aidosti haluaa mieluummin tilata sieltä vaikka Kesprosta sen toimituksen tai asioida niissä noutotukuissa, mitä meillä on. Eli hyvin tuttu konsepti, ja me ollaan kokeiltu, eikä ole siltä osin sitä jatkettu. Varmaan sieltä on jäänyt siis yksittäisiä tuotteita vaikkapa jonnekin pakasteosastolle, jäänyt isompia laatikoita, tällaisia pakasteleivonnaisia ja muita.

Siirrytään sitten rakentamisen ja talotekniikan kauppaan. Etenkin teknisen tukkukaupan tuloskehitys oli todella vahvaa nyt kvartaalin aikana. Mikä tätä tulosta ajoi?

Joo, se oli. Se oli vahvaa, ja se oli vahvaa kaikissa maissa. Suomessa ja muissa teknisen kaupan maissa. Meillähän kaikki maat mukaan lukien. Uudisasuntorakentaminenhan on vielä oikeastaan joka maassa, erityisesti Suomessa, varsin vaisua, mutta kyllä tuolla, niin kuin on kerrottu. Infrarakentaminen, datakeskukset merkittävässä roolissa Suomessa, myös Norjassa teollisuuden vahva kysyntä, että siellä alkaa näkymään sitä vahvempaa kysyntää, ja se heijastuu nyt erityisesti tekniseen kauppaan hieman enemmän kuin rautakauppaan. Eli kyllä se on sitä kautta kysynnän piristyminen, ja sitten ehkä se, että vaikka verrattuna viime vuoteen, jolloin hintataso meni vielä alaspäin, nyt se menee jonkun verran ylöspäin, ja sitä kautta on myös helpompi tehdä parempaa marginaalia. Että nämä tekijät siinä on taustalla.

Jos mietitään sitä markkinaa tai kysyntää sen heikkenevän uudisrakentamisen kautta, niin onko se niin kuin. Jos mietitään historiaa, niin onko se yhä niin negatiivinen tekijä teidän tuloksen kannalta? Vai oletteko te pystyneet jotenkin kompensoimaan sitä heikon uudisrakentamisen markkinan vaikutusta teidän tulokseen?

No joo, en tiedä. Totta kai sitten on pitänyt aktiivisempi olla siellä, missä se kauppa on käynyt paremmin, ja voittaa markkinaosuuksia, ja on voitettu markkinaosuuksia. Kaikissa maissa, se on yksi tekijä. Mielenkiintoista on sillä lailla, että nyt jos sen verran meidän tulevaa vaikka tähän Dahliin, ja siinä mielessä on sitten julkisia tietoja esimerkiksi. Sen Dahlin myynnin rakenteesta, niin sehän on hyvin vahvasti infraa ja korjausta. Jos muistan oikein, niin se on. Noin neljännes on uudisrakentamista, ja siitäkin sitten vain osa on asuntorakentamista, että meillä on. Jatkossa varsinkin se on entistä laajempi se meidän tuote- ja asiakasportfolio, mitä myydään.

Jos pureudutaan noihin datakeskuksiin, joita nyt on syntymässä Suomeen useita kappaleita, niin onko tämä? Kun mietitään tätä kokonaisuutta projektina, niin eroaako se jollakin tapaa jostain muusta projektista?

Onnisen näkökulmasta tällä hetkellä, jos ajatellaan, että mitä kautta ne myydään, mehän ei aina tarkalleen tiedetä, että mihin se tuote menee, kun asiakas ostaa. Mutta tietysti me tehdään kauppaa. Sanotaanko julkisuudessakin olleiden isojen rakennusyhtiöiden kanssa. Ja sittenhän siellä on lukuisia kymmeniä, ellei satoja, vähintään kymmeniä tällaisia urakoitsijoita, jotka toimivat niissä kohteissa alihankkijana. Ja heillehän me olemme tehneet vuosia kauppaa. Eli isossa kuvassa ei poikkea paljoa, mutta kyllä me koko ajan pyritään kehittämään tietysti omaa toimintaa siinä, että siellä erityisesti nyt varmasti vielä voimakkaammin saattaa korostua tavaran, tuotteen saatavuus ja nopeat, luotettavat toimitukset. Missä me olemme pärjänneet hyvin. Mutta isossa kuvassa on samantyyppistä kauppaa, mitä me tehdään, on tehty aikaisemminkin.

Eli ette näe sellaista tilannetta mahdollisena, että ulkomainen datakeskusurakoija tai sen projektin vetäjä koettaa löytää vastaavia tuotteita esimerkiksi heidän omasta kotimaastaan tai vastaavista?

No, en ihan tarkalleen tunne sitä, mutta kyllä siellä on. Varmaan tullaan juuri tuohon, mihin viittasin, että pitää se toimitusvarmuus ja toimitusnopeus olla. Että kun tämä tekninen kauppa on sellaista, että asiakas tilaa tänään tavaraa useimmiten digitaalisella välineellä, ja me aamulla toimitetaan, se on erittäin nopeaa. Ja jos ymmärrän sitä oikein, niin se on nimenomaan siellä, että pitää nopeasti saada näitä hankkeita edistettyä. Kyllä mä luulen, että silloin on keskeistä, että ne tukkukaupat tai mistä ikinä hankkivat, ovat sellaisia, jotka pystyvät siihen tehokkaasti, nopeasti, ympäristöystävällisesti, kaikki eri. Myös nämä laskelmat ilmastopäästöistä ja niin edelleen. Kyllä mä näen, että meillä on vahva asema siinä myös jatkossa.

Joo. Autokaupassa tulos parani ehkä omiin odotuksiin nähden hieman hitaammin. Siellä on tapahtunut positiivista kehitystä uusissa autoissa ja käytetyissä autoissa. Mutta mutta. Voisitko kommentoida jotenkin tuon vähäisen autokaupan tuloksen jakaumaa, että mikä sitä ehkä hieman pehmeämpää tulosparannusta selittää?

Kyllä se varmasti sillä lailla, kun ajatellaan tulevia vuosiakin autokaupassa. Sinällään marginaalin parantaminen on kohtuullisen haastavaa, jos puhutaan prosenteista. Kyllä nimenomaan myynnin kasvun kautta sitten tulisi niitä voittoeurojakin sinne. Mutta kyllä tämä iso muutos, mitä on tapahtumassa meillä ja koko markkinassa, on se, että jos ajatellaan nämä kolme elementtiä: palvelut. Se on ollut laajasti, mitä siellä sitten onkin, huoltoa tai korikorjausta ja öljynvaihtoa ja niin edelleen. Se on ollut paras marginaali siinä. Sitten on uudet autot, ja käytetyissä autoissa on pienin. Ja nyt kun nämä palvelut pienenevät ja käytetyt autot nousevat, ja sitten ehkä uusissakin autoissa, niin puhutaan nyt varsinkin viime aikoina. Nehän ovat taas edullisempia sähköautoja, niin tämän mixin mukaan? Se siitä. Se johtuu, että jatkossakin volyymia haetaan. Myynnin kasvua haetaan, mutta varmasti sen liikevoittoprosentin kasvattaminen. Se on kohtuullisen haastavaa, ja sehän on meillä erittäin vahva, jos nyt yleensä automarkkinasta puhutaan.

Kyllä, kyllä. Sitten tämmöisten matalahintaisten kiinalaisten sähköautojen ja kokonaisten merkkien määrä on lisääntynyt nyt Suomessa viime vuosien aikana. Millaisena kilpailu-uhkana Kesko näkee uudet toimijat Suomessa?

No joo, totta kai pitää ottaa vakavasti kaikki kilpailijat, ja nämäkin. Mielenkiintoista on sinällään, että jos puhutaan autokaupasta, niin puhutaan vaikka Volkkarista tai Audista tai Mersusta tai Bemarista. Ja sitten puhutaan kiinalaisista autoista. Eli sehän on lähtökohtaisesti, olen ymmärtänyt. Vähintään sata brändiä tuotetaan siellä, joista pikkuhiljaa jo jopa osa on lopettanut. Ja kyllä mä kuvittelen niin, että ovat tulleet jäädäkseen, mutta kuinka monta brändiä niitä sitten jää? Mutta esimerkiksi. Tällä hetkellä top kympissä ei taida yhtään, jos katsotaan autobrändejä Suomessa, olla vielä. Että kyllä mä uskon, että meillä on Volkkari-perheenä, Porsche-perheenä erittäin hyvät asetelmat tulevaisuudessakin, että kyllä nytkin nähdään niin, että vahvat toimijat vahvistuvat. Sitten tulee varmasti uusia tällaisia. Mä luulen ennemmin siellä keskitason tai sellaisessa, että perinteiset toimijat, brändit saattavat enemmän kärsiä. Mä en usko, että Volkkari tai Porsche on sitä.

Sitten vuotta on enää yksi kvartaali jäljellä, mutta on tuossa raportin yhteydessä omia näkymiänne ensi vuodelle, niin jos voisit kommentoida vähän näitä. Ja miten te odotatte liikevoiton kehittyvän ensi vuonna?

Joo, kyllä me. Joo, siis odotetaan sillä lailla, että totta kai tämä maailma on turbulentti. Se tiedetään kaikkialla, ehkä jo totuttukin siihen. Mutta ensi vuoden osalta me odotetaan, että nämä meidän kahdeksan maata. Missä me toimitaan, että markkina paranisi kaikissa maissa jonkun verran. Ja myöskin sitä, että meidän myynti, meidän liikevoitto paranisi kaikilla toimialoilla, kaikissa maissa. Että kyllä tässä kohtaa katsotaan ihan luottavaisesti siihen. Ja tässä puhun siis ilman Dahlin vaikutusta, että siis ihan nykyisellä setupilla, mikä meillä on, ihan luottavaisesti. Ja totta kai siellä on nämä, mitä mä sanoisin, normaalit riskit, mitä meillä tähänkin asti on ollut. Koko kuluttajaluottamukseen ja investointeihin liittyvää, mikä nyt on päällä koko ajan, että ne elävät siellä. Ja sitten nämä geopoliittiset tilanteet, joita nyt tässä on ollut ja varmaan tulee jatkossakin, mutta ihan luottavaisesti. Katsotaan ensi vuotta.

Kiitokset, Jorma, ja tsemppiä jatkoon!

Joo, kiitos, kiitos, samoin.