Tervetuloa Inderes-TV:n pariin! Kreate julkaisi tuossa aamulla Q3-tuloksensa, ja mulla on sen tiimoilta yhtiön toimitusjohtaja Tomi Vikström haastattelussa. Morjesta Tomi.

Moi moi.

Käydäänkö perinteisesti läpi kvartaalin pääkohdat sun näkökulmasta?

Joo, käydään vaan.

Mites meni?

No, lyhyestä virsi kaunis. Siis. Todella positiivinen kvartaali. Ennätys oli varmaan se sana, joka tätä parhaiten kuvaa. Ennätys. Ennätys. Liikevaihto kvartaalille. Ennätystulos kvartaalille. Ennätystilauskanta kvartaalilla, kesäkuuta lukuun ottamatta ennätys. Henkilöstömäärä ennätys. Sitä ennätystä, tätä. Niin kuin. Mutta taustalla on aika pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ, että ollaan päästy tähän, missä me yhtiönä tällä hetkellä ollaan.

Kyllä, nostetaan näistä ennätyksistä yksi tikun nokkaan. Kannattavuus varsin vahvalla tasolla. Teidän tavoitteisiinkin nähden, niin tuleeko se tuosta massiivisesta volyymikasvusta, vai miten esimerkiksi projektikatteet on siellä alla eläneet?

No, siinä on kaksi puolta. Varmaan se projektinhallinta on se ensimmäinen. Ensimmäinen meillä on. Meillä on. Meillä on jo vähän aikaa ollut kovin vähän huonoja projekteja. Niitähän aina projektiliiketoiminnassa tulee. Mutta. Niiden mittakaava on kyllä merkittävästi pienempi kuin mitä se joskus on ollut vuosia sitten meillä.

Ja sitten toinen on se, että kun liikevaihto yli kaksinkertaistui ja meillä on kuitenkin tietyt kiinteät kulut, jotka yhtiön pyörittämiseen tarvitaan, niin kyllä me ollaan saavutettu tietyllä tavalla sellainen sweet spot. Myöskin siinä, että se tekeminen skaalautuu, meidän liikevaihto, ja sitä kautta myös sen suhteellinen kannattavuus nousee siinä. Ja toki siellä on paljon oikeita päätöksiä taustalla, mitkä liittyy sitten niiden projektien valitsemiseen ja toteuttamiseen ja niin edelleen.

Just näin. Raportissa nostettiin esiin, että väylähankkeita teillä on useampi iso käynnissä. Niin ne on edennyt vauhdikkaasti, niin onko mahdollisesti ensi vuodelta siirtynyt? Liikevaihtoa on sitten tälle vuodelle odotuksianne enemmän.

Ei varsinaisesti ole siirtynyt. Meillä on. Meillä on ensi vuodelle hyvinkin vahva tilauskanta jo olemassa. Ja sitten samaan aikaan meillä ei ole varmaan yhtään sellaista merkittävän kokoista väylähanketta, joka olisi tavoitteita jäljessä aikataulullisesti. Eli ne etenevät tehokkaasti tällä hetkellä sen hyvän suunnittelun ansiosta. Ja sitten se vain johtaa siihen, että kun etenee hyvin, se näkyy. Tietysti näkyy tuloksessa, näkyy liikevaihdossa, ja sitten samaan aikaan kun muistetaan, että siellä on kuitenkin ennätyshankeputki myös väyläpuolella.

Että kun me katsotaan vaikkapa valtion ja kuntien investointeja. Tällä hetkellä tosiaan kunnilla lähes 10 prosentin kasvu tänä vuonna. Ensi vuonna edelleen infrainvestoinnit tuntuu kasvavan. Valtiolla neljän miljardin investointiohjelma, joka etenee pääsääntöisesti kyllä ihan suunnitelmien mukaan, niin kyllä ne tukee sitä meidän hyvää kehitystä, joka näkyy myös meidän liikevaihdon ja tuloksen kehittymisessä.

Kyllä, markkina tosiaan ylipäätänsä erittäin vahva, mutta siellä on näkynyt nyt kustannusinflaatio lähtenyt tuosta alkuvuodesta hieman nousuun, niin onko tämä näkynyt teille ehkä hankkeilla ja toisaalta sitten uusissa hankkeissa? Ja tarjouspuolella?

Ei se meillä toistaiseksi ole hirveästi näkynyt. Että jos tätä tarkastellaan ensin niiden indeksien kautta, niin indeksimuutokset on tosiaan ollut vuosimuutokset nimenomaan infrassa, niin ne on vaihdellut 0,5 prosentin välillä, ja se on itse asiassa hyvinkin maltillinen. Puhutaan puolen prosentin tai alle prosentin indeksimuutoksesta per kuukausi. Ja kun otetaan huomioon se tapa, miten me käytännössä ne alihankinnat, joita me teemme, niin miten me lyömme ne hyvinkin varhaisessa vaiheessa kiinni. Me tehdään aika paljon suunnittelua sen eteen, että se budjetti, joka me ollaan sitten sille projektille laskettu, niin se myöskin sitten pitää. Niin sen vaikutus on ollut kyllä meille hyvinkin maltillinen.

Sitten toisaalta me ollaan kohtuullisen taitavia tänä päivänä miettimään sen pääsopimuksen kaupallisia ehtoja. Kun ne kaupalliset ehdot saadaan sellaiseksi, että se riski tasataan meidän ja asiakkaan välillä oikein, ennen kaikkea johdonmukaisesti, että se osapuoli, jolla on parempi mahdollisuus kantaa se riski, niin kantaa sen riskin. Se on myös asiakkaan etu, se ei ole pelkästään meidän etu, vaan asiakkaan etu, sillä asiakas ei maksa sellaista, mistä se ei pidäkään maksaa.

Just näin. Sitten tosiaan toinen vahva aihe, niin tuo tilauskanta pysyi edelleen lähellä ennätystasoa 850 miljoonassa eurossa. Niin miltä toi markkina näyttää lyhyellä aikavälillä? Onko siellä mahdollisuuksia niin hyvään kehitykseen, että lähdette ensi vuoteen vielä nykyistä korkeammalla tilauskannalla?

Se on vielä vaikea. Vaikea arvioida, koska siellä hankeputkessa on niin paljon projekteja. Mutta kyllähän loppuvuosi yleensä on sellainen, että siis en sano, että tarjouslaskenta hiljenee. Mutta. Kyllä osa tarjouslaskennasta siirtyy aina talven ajaksi sinne alkuvuoden puolelle. Se silloin tarkoittaa käytännössä sitä, että sinne tulee vähemmän tavaraa. Tilauskantaan. Tämä on ihan tyypillinen kausivaihtelu. Joka me ollaan nähty joka vuosi.

Mutta toisaalta kun se hankeputki on niin vahva, niin kyllä mä uskon, että meillä nyt jo on ensi vuodelle hyvinkin vahva tilauskanta, niin kyllä mä uskon, että me lähdetään ensi vuoteenkin hyvinkin vahvalla tilauskannalla eteenpäin, kun tämä vuositaso on selätetty.

Kyllä, näkymä tosiaan investointeihin on vahva, mutta tuossa esimerkiksi datakeskusrakentaminen vie alalta paljon, paljon, niin sitoo tekijöitä. Ja myös tuossa aiemmin mainittiin tuo kustannusinflaatio, niin näetkö tässä riskejä, että mahdollisesti noita julkisia investointeja joko lykkääntyy tai esimerkiksi niiden laajuudet muuttuu, pienenee tai vastaavaa?

Minä en näe suoraa yhteyttä julkisten investointien ja teollisten investointien välillä. Välillä varmasti resurssikilpailu on yksi. Yksi, mikä. Mekin nähdään. Mutta toisaalta siinäkin on sellainen ominaisuus, että yleensä ne tekijät, jotka vahvoja siellä markkinoilla on, niin niillä vaan on kyky sitten taikoa niitä resursseja sinne projekteihin. Ja me ollaan varmaan, uskoisin, markkinoilla siinä roolissa, ja nämä ovat tietyllä tavalla sellaisia.

En sano, että nämä on huutokauppoja, mutta nämä on sellaisia, että sä meet sinne missä ensimmäinen sinun näköisesi projekti tulee, ja sitten joku toinen projekti jää tekemättä. Ja tässäkin me on onnistuttu nyt kyllä viimeisen vuoden aikana äärimmäisen hyvin. Hyvin, että me päästään tekemään niitä projekteja, mitä me halutaan tehdä. Ja jos siellä sitten joku toinen projekti jää ilman resursseja meidän puolelta, niin sitten se jää kyllä.

Sitten mennään tuohon datakeskusrakentamiseen tarkemmin. Tiedotitte juuri tuosta QTS-yhteistyöstä Forssassa. Siellä lähes miljoona kuutiota siirretään maata 7 kuukaudessa, niin sijoittajille kuutiot ei ehkä niin hyvin puhu. Niin pystytkö vähän kertomaan tuota kokoluokkaa Kreaten näkökulmasta tai hahmottamaan?

No joo. Siellä oli viime viikon tiistaina ihan yleisötilaisuus Forssassa paikan päällä, missä minäkin olin. Minäkin olin mukana. Kun yleisesti mietitään datakeskusrakentamista, niin mietitään vaikkapa näitä Google-uutisia. Puhuttiin 13 miljardista muistaakseni kokonaisinvestointina. Niin, jos koko Forssan kampus toteutuu sellaisena kuin Blackstone tällä hetkellä miettii, niin puhutaan reilusti yli 10 miljardin investoinnista yhteen kampukseen. Olikohan niitä 10 vai 11 niitä rakennuksia, mitä sinne on tulossa?

120 hehtaaria taisi olla se maa-ala, ja jos me lasketaan takaperin siitä yli 10 miljardista rakentamisen osuus, niin se pyörii varmaan jossain siellä 3 miljardin kokoluokassa. Sen jakaa sitten taas niille rakennuksille. Niin me puhutaan useampi 100 miljoonaa per rakennus rakennuskustannusten osalta, ja me ollaan tehty tosiaan 13 vuotta datakeskuksia Suomessa. Niitä on noin 70. Niitä sopimuksia kaiken kaikkiaan meillä hyvinkin erikokoisia, mutta pääsääntöisesti jokainen esirakentamiseen tai sitten siihen lopulliseen datakeskusinfrarakentamiseen liittyvä sopimus, niin se on aina kertaluokkaa kymmeniä miljoonia. Se on sellainen nyrkkisääntö, jotkut on vieläkin suurempia siinä.

Ja sitten näitä yhdistää myöskin se, että näiden läpimenoaika on todella lyhyt. Nyt esimerkiksi tämä Forssan esirakennusurakka, niin se oliko se nyt 7 vai 8 kuukautta se toteutusaika. Eli me tehdään tuossa talvella aika paljon siellä töitä ja aika paljon tavaraa liikutellaan joka ainut päivä niiden lupaehtojen mukaisesti, mitä sinne on sitten haettu.

Kyllä, mutta tämäkin kampus tosiaan halli kerrallaan rakennetaan, niin tässä voisi olla mahdollisuuksia myös jatkossa.

Joo, tämä on meillä, niin kuin ollaan monta kertaa todettu, niin meillä se. Meillä se puhelin soi toisenkin kerran. Usein. Ja kun me yleensä saadaan sitten kyllä jatkoa, kunhan vain hoidamme hommamme sopimuksen mukaisesti. Tällä kampuksella ja muillakin kampuksilla, ja meille koko ajan tulee. Käytännössä viikoittain meille tulee kyselyjä uusista asiakkuuksista, jotka sitten miettii sitä omaa investointiaan Suomeen.

Kyllä, tosiaan kerroitte raportilla, että tällä hetkellä tai olette tänä vuonna 11 kampuksella olleet ja tosiaan yli 70 urakkaa tässä segmentissä, niin voisitko vähän kuvailla, että millainen on teidän tyypillinen urakkakoko?

No se on kymmeniä miljoonia. Se on. Se on ehkä sellainen keskimääräinen sopimuskoko. Ja tosiaan, niin kuin kuvasit hyvin, niin tämä on vaiheittain rakentamista, että ensin siellä on se esirakentamisvaihe, joka infraan liittyy. Sitten siinä yleensä lähdetään. Se on. Se mahdollistaa sitten sen muun infrarakentamisen. Se mahdollistaa sen talon rakentamisen, ja sillä muulla infrarakentamisella meillä on siinä varsin vahva jalansija monellakin kampuksella.

Ja se tarkoittaa käytännössä sitten sitä erikoispohjarakentamista, perustuksia ja niin edelleen, jotta se mökin rakentaja pääsee sitten siitä jatkamaan. Siellä on aika monta toimijaa päällekkäin siellä projektilla, ja se on aikamoista yhteensovittamista, mutta me ollaan toistaiseksi pärjätty siinäkin ihan hyvin. Ja sitten kun siellä ensimmäinen rakennus on saatu valmiiksi, niin useimmiten toinen on sitten samaan aikaan aloitettu. Eli se on todellakin vaiheittain tekemistä. Niin kauan kuin sitä investointihalukkuutta siellä löytyy kyllä.

Ja raportti toi tosiaan 11 datakeskuskampusta tälle vuodelle, tai olette siellä niin monella työskennelleet, niin onko tämä myös päivän luku vai onko se tästä alempi?

Se on varmaan vähän alempi tällä hetkellä, että siellä on taitaa olla kaksi kampusta. Missä olemme työmme tämän vuoden osalta päättäneet? Olisikohan meillä 9 tällä hetkellä rakenteilla?

Kyllä, sitten tuo datakeskusrakentamisen potentiaali inframarkkinalle, niin kuvailitte että noin miljardi, niin millaista palaa tästä kakusta aiotte voittaa?

No me voidaan tuohon varmaan palata sitten, kun mietitään ensi vuoden ohjeistusta ja muutenkin mietimme tulevaa strategiaa. Strategiaa tälle konsernille. Mutta. Jos me meidän potentiaalista markkinaa lisätään miljardilla, niin kyllä me sieltä ihan leijonanosan halutaan itse itsellemme ottaa. Me ollaan nyt jo Suomen johtava infrapuolen datakeskusrakentaja. Meillä on hyvinkin merkittävä osuus siitä koko potista.

Ja kun nämä on tosiaan niin lyhyitä läpimenoajaltaan, niin se, että me jaamme yli nykyisen kalenterin mukaan tämän vuosille, niin se on vain yksi tapa miettiä sitä asiaa. Toinen on sitten se, että miten se jakautuu siellä sitten vuoden sisällä. Mutta kyllähän tämä mahdollistaa meille paljon asioita.

Kyllä, mennään sitten Suomesta Ruotsiin. Siellä vertailukaudesta hieman liikevaihto laski. Onko nyt siellä saavutettu mukava lentokorkeus, vai onko siellä? Ainakin markkina tarjoaa mahdollisuuksia vielä.

Joo, Ruotsin markkina on edelleen kasvussa. Siellä oli pieni hengähdystauko, mutta siellä selvästi julkinen taho laittoi asioita järjestykseen, ja nyt se on selkeästi lähtenyt myöskin. Sitten uudelleen se näkyvyys siellä kasvamaan, ja siellä on huomattava määrä erityisesti julkisia investointeja, jotka ovat käynnistymässä tulevan vuoden aikana. Ja. Kyllä me varmaan saadaan tässä tulevina kuukausina hyviä uutisia Ruotsista. Ruotsista lisää näiden investointien osalta, ja pitkälti ne liittyy myös nyt sitten juuri niihin liiketoimintoihin, missä Kreate on mukana.

Kyllä, Ruotsissa toimitusjohtaja vaihtuu. Onko odotettavissa strategiaan muutoksia Ruotsin osalta?

No, henkilön tuntien en usko. Hän on hyvin Kreate-näköinen persoona. Taustakin on itse asiassa erinomainen siihen positioon, mihin hänet palkattiin, että hänellä on tosi vahva kokemus sekä palveluntuottajamaailmasta että tilaajamaailmasta ja ymmärtää varmaan kummankin osapuolen ajattelumaailmaa varsin hyvin. En odota mitään isoa strategista muutosta esimerkiksi. Liiketoimintojen sisältöön sen nähden, mitä me siellä tällä hetkellä tehdään, mutta vahva usko siihen, että yhtiö kyllä kehittyy ja kasvaa, ja tavoitteiden osalta tullaan sitten. Tuossa tosiaan myöhemmin sitten julkisuuteen.

Kyllä, sitten Ruotsista mennään viimeisenä konsernitasolle. Kerroit tuossa syyskuussa jättäväsi tehtäväsi ensi vuoden loppuun mennessä, niin avaatko vielä syitä taustalla?

Ei nyt, ei mitään kummallista. Ensi vuonna tulee 10 vuotta täyteen tässä roolissa. Ja nyt on. Yhtiö on niin hyvässä kunnossa, että jotenkin nyt se kapulan vaihtaminen tuntuu luontevalta. Sen lisäksi, että yhtiö on hyvässä kunnossa, niin se näkymä eteenpäin on todella hyvä. Ei parempaa hetkeä oikeastaan voisi olla kuin tämäkin.

Juuri näin. Kiitos haastattelusta. Kiitos.