Oikein hyvää keskiviikkoa! LapWall julkaisi tänään kolmannen vuosineljänneksen tulosraporttinsa, ja meillä on täällä tuttuun tapaan haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja. Mutta tämän lisäksi yhtiö vaihtoi talousjohtajaa kvartaalin aikana, joten saimme tänne myös talousjohtajan kertomaan lyhyet esittäytymiset. Niin lähdetään tästä liikkeelle. Tiina Määttä, kertoisitko lyhyesti itsestäsi ja mikä on relevantti työtaustasi?

No niin, kiitos tosiaan. Tiina Määttä, ja olen aloittanut nyt LapWallin tiimissä tässä talous- ja lakiasiainjohtajan tehtävässä. Ja jos ajatellaan LapWallin kannalta relevanttia työkokemusta, niin kyllähän se on tuo reilu 10 vuotta, minkä vietin tuolla teollisuuden eristysurakointia ja projektointia harjoittavan yhtiön palveluksessa. Ja toki sitten toiset. Toisen reilun vuosikymmenen olen viettänyt sitten täällä. Talouden ja juridiikan neuvonannon palveluissa, missä on ollut monenlaisia asiakasyrityksiä ja päässyt tutustumaan monenlaisiin yhtiöihin. Mutta siinä on ehkä. Jos henkilökohtaiselta puolelta sanoo, että tämä työ on tärkeää, niin kyllä myös. Sitten ne ehkä tärkeimmät asiat löytyvät sitten sieltä kotoa, että siellä on kolme ihanaa lasta ja ihan mukava elämänkumppanikin löytynyt.

Kuulostaa hyvältä. Mikä sai valitsemaan juuri LapWallin? Ja onko nimenomaan tämä lakiosaaminen se, mitä tuot LapWallille uutena tai lisäosaamisena?

No kyllä ajatus on se, että kaikki se osaaminen ja kokemus, mitä tässä vuosien aikana on kertynyt, niin haluan päästä sitä hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, ja henkilökohtaisesti motivoi kovasti se, että voi kokea olevansa aidosti sille omalle työnantajalle ja työyhteisölle hyödyksi. Ja siksi ei pelkästään lakiosaaminen, vaan kyllä se on ehkä enemmän liiketoiminnan ja näiden tukitoimintojen rajapinnassa toimiminen mahdollisimman laajalla sektorilla. Mitä kaikkea siinä on? Ja onhan tämä nyt ihan todella mielenkiintoinen juttu, että ollaan niin sanotusti perinteisellä toimialalla, mutta täällä tehdäänkin asioita ihan uudella tavalla, ja tässä pääsee. Pääsee kyllä itsekin käyttämään oikeasti aivonystyröitä, että saadaan tätä hommaa eteenpäin. Hienosti täällä kaikki perusasiat jo on, mutta vielä sieltä löytyy varmasti tekemistä, ja mahtava tiimi, mihin on päässyt mukaan, niin mikäpä sen parempaa.

Kiitos kommenteista, Tiina. Ennen kuin hypätään Jarmon kanssa kolmannen kvartaalin asioihin, niin Jarmo, saat vielä vapaan sanan talousjohtajan rekrytointiin liittyen.

Joo, tervetuloa tosiaan Tiina vielä mukaan meidän tiimiin! Ja me haettiin selkeästi sitten tämmöistä komboa, jossa talous- ja lakiasiat kohtaavat. Niitä nyt ei tietenkään valtavasti sellaisia henkilöitä ole tarjolla. Ja Tiinalla on vielä kokemusta projektiliiketoiminnasta ja sitten myöskin kansainvälisestä puolesta. Ja sitten uskon, että hän pystyy auttamaan meitä siinä, että pystytään saavuttamaan meille asetetut tavoitteet, että johtotiimi on merkittävässä roolissa.

Vaikka on työkaluja, tekniikkaa, digitalisaatiota, AI:ta ja kaikkia käytössä, niin ihmisiä tarvitaan aina. Ja aika toki näyttää. Mutta mitä Tiina nyt on muutaman viikon ollut tässä remmissä mukana, niin hyvältä näyttää. Ja Tiinahan ei ole sillain ihan tuntematon tuttavuus, että hänhän toimi Talenomin kautta LapWallin tämmöisenä ulkoistettuna talouspäällikkönä 2013–15. Ostettiin sitä palvelua sieltä, ja sitten sanotaan, että kävi. Kävi sitten projektiliiketoiminnassa ja muualla vielä kasvamassa ja kehittymässä, ja sitten tiet kohtasivat uudelleen.

No niin, kuulostaa hyvältä. Mennään sitten. Tai pureudutaan lähemmin tuohon kolmannen kvartaalin raporttiin, jonka julkaisitte tänään aamulla. Liikevaihto. Oikeastaan pörssihistorian kvartaalittaisella korkeammalla tasolla, ja käyttökatekin ihan siellä korkeimmilla tasoilla. Niin. Kävisitkö läpi vähän, että minkätyylisiä toimituksia tuohon kvartaalille ajoittui ja mikä ajoi tätä korkeaa kannattavuustasoa nyt kolmannella kvartaalilla?

No kuten ollaan kerrottu, niin tämä on volyymibisnestä. Ja totta kai kun me saadaan tehtaisiin riittävästi volyymia, niin se näkyy siellä. Sitten meillä on tietyt kulut olemassa, ja kun saadaan oikeanlaista tuotetta, oikeanlaista volyymiä sinne, niin se sitten näkyy myös kannattavuusluvuissa, että tietyssä vaiheessahan tämä kone toimii sillä tavalla, että melkein liikevaihto miinus raaka-ainekustannukset valuu sitten sinne alas, ja tämä näkyy tässä. Toki meillä potentiaalia on vielä sitten reilusti reservissä olemassa, ja volyymi ennen kaikkea sieltä, ja oikeanlainen volyymi, niin se näkyy siellä luvuissa.

Joo, vielä pureudun sen verran tarkemmin tuohon. Olet itsekin kuvannut kannattavuuden kertymistä yhtälöllä, että on markkinahinta ja omakustannushinta ja sitten on volyymi. Niin sen verran suuri oli tuo kannattavuusparannus, että miten suurta apua sitten näistä kahdesta muusta tekijästä kuin volyymista saatiin nyt kolmannella kvartaalilla?

Meillähän jos katsoo tätä liiketoimintaa, toki meidän raportoidaan erikseen, niin nehän on. Jos katsoo tätä ensimmäistä 9 kuukautta, aika lailla samankokoisia ollut tämän alkuvuoden ensimmäisen 9 kuukauden aikana. Ja jos mietitään sitä, että me alkuvuodesta jouduttiin tämä lämmin kattoelementtiliiketoiminta siirtämään Pälkäneen tehtaallakin yhteen vuoroon, joka on ensimmäinen kerta yhtiön koko historiassa. Näin. Ja sitten lähdettiin siellä, kun ykkösen lopulla, Q2:n alussa, niin kysyntä lähti voimakkaaseen kasvuun sieltä. Ja tämmöinen. Sanotaan, että tämmöinen osittain patoutunut kysyntä tämmöisten hallimaisten rakennusten kattopuolelta lähti kasvuun, ja saatiin sitten siirtää molemmat, Pälkäneen ja Vetelin tehdaskin, sitten kahteen vuoroon. Ja senkin voi sanoa, että se osoittaa kyllä aikamoista kyvykkyyttä meidän organisaatiolta, että pystyt nostamaan hallitusti tämän volyymin näinkin nopeasti sieltä ylös. Sieltä tulee toinen puoli.

Ja totta kai sitten kun katsotaan vielä sitten tätä Pyhännän yksikköä ja verrataan sitäkin edellisvuoteen, niin onhan sielläkin sitten volyymi kasvanut yli 20 prosenttia. Ja tuota. Tai eikö siis yli 46 %, 46 %, sieltä. Totta kai voisi sanoa jo näin, että jos meillä ei tätä uutta investointia tehtynä, niin me ei oltaisi selvitty näistä toimituksista. Vaikkakin jos miettii sitä karkeasti nyt tällaisen karkean kuvan antaa, niin mehän pystytään nykyisellä viidellä tehtaalla tekemään noin miljoona neliötä vuodessa. Ja nyt me on ajettu sitä viittä 60 000 neliötä kuukaudessa sieltä, että meillä ei sitä volyymia. Tai sanotaan, että kapasiteettia vielä tehdä huomattavasti isompikin volyymi on siellä olemassa.

Ja sitten mikä on kanssa positiivinen tämmöinen yksittäinen nosto sieltä, niin tätä lämmintä kattoelementtiliiketoimintaa on ajettu jo lähes nyt syksyllä 2030 asetetun tavoitteen volyymilla. Eli se osoittaa tavallaan sitä, että kun me saadaan sinne vain tavaraa, niin me pystytään tämä toiminta skaalaamaan ja toimittamaan sitten ne tavarat sieltä. Totta kai aina tämmöinen tehdas, se on yksi osa sitä kokonaisuutta. Siihen vaikuttaa voimakkaasti, että minkälaista. Minkälainen tuoteratkaisuportfolio on sulla siellä ja miten sitten ne muut prosessit siinä toimii. Ja ne on meillä varsin tehokkaita kyllä, että täältä se kokonaisuus sitten muodostuu. Ja totta kai sitten kun saadaan volyymia, niin siinä käy yleensä myös sillä tavalla, että se tehokkuus paranee. Eli kun ollaan tämmöisessä pienen volyymin tuotannossa. Sehän tarkoittaa sitä, että sä joudut ottamaan tehtaisiin semmoista tavaraa, joka ei parhaalla mahdollisella tavalla sovellu.

Elikkä joko kooltaan pienempiä hankkeita ja sitten myöskin sellaisia, joihin joudutaan tekemään enemmän tämmöistä räätälöintiä ja vastaavaa, niin nämä kaikki asiat vaikuttaa siihen voimakkaasti, siihen kokonaisuuteen. Ja totta kai sitten myöskin aina kun sulla on volyymia, sulla on näkymää vähän pitemmästi, niin se tarkoittaa sitten sitä, että sä pystyt paremmin suunnittelemaan sitä omaa toimintaa ja tuotantoa ja kokonaisuutta sieltä. Että totta kai mekin pyritään siihen ja koko ajan tehostetaan sitä, että se meidän oma prosessi pystyy toimimaan entistä pienemmällä ja entistä lyhyemmällä tavallaan syklillä. Eli sehän parantaa sitä meidän omaa tehokkuutta ja omaa tekemistä sieltä. Toki usein myös on kysymys siitä, että kun sellaisen kaupan saat, niin millä tavalla sä saat siihen tarvittavat kaikki lähtötiedot ja muut, että se tuote on sitten valmistettavissa? Mutta sielläkin meillä taustalla sitten on se, että kun puhutaan tästä tuoteyhtiöajattelusta, mitä on kerrottu, niin siinähän keskeinen elementti on se, että se meidän tuote pakottaa sen projektin siihen meidän konseptiin, vaikka se voi kuulostaa huonolta. Mutta tässä on se kääntöpuoli semmoinen, että kun se meidän tuote on testattu, siellä löytyy kaikki hyväksynnät ja me vastataan siitä tuotteesta, niin asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Eli jos se asiakaslähtöisesti siitä, että se haluaa siihen omaa tilauskohtaista suunnittelua, räätälöintiä, se joutuu maksamaan siitä enemmän ja sä saat huonomman tuotteen. Näin se vaan, se teoria ja käytäntö toimii siellä.

Kyllä, ehkä vielä lisäkysymys tuohon. Lisäkysymys tuohon, että Pälkäneen ja Vetelin. Tämä kysynnän muutos oli suht raju lyhyessä ajassa, ja projektiliiketoiminnassa on hyvin tärkeää, että pystytään tuotantoa joustavasti ajamaan sekä ylös että alas. Niin, mitkä oli avaintekijöitä, jotta tässä ylösajossa onnistuttiin? Ja onko henkilöiden rekrytointi vai mikä siellä on se tärkein pullonkaula?

Meillähän se toimihenkilötiimi siinä on aika lailla vakio, ja kyllähän se lähtee sieltä, että meillä on ne prosessit kunnossa ja siellä on osaava, sitoutunut henkilökunta. Eli kyllähän se tarkoittaa sitä, että siellä joudutaan venymään ja tekemään. Mutta se, että silloin prosessi toimii ja sulla on sitten osaava henkilökunta siellä. Ja mitenkään isoissa määrinhän me ei ole rekrytoitu. Eli se tarkoittaa myös sitä, kun sä ajat sitä volyymia alas, niin sä säilytät sen kyvykkyyden. Eli sä pidät niistä henkilöistä kiinni, koska jos niitä avainhenkilöitä lähdet siinä vaiheessa. Sitten sieltä niistä luopumaan, niin silloinhan se onnistuu. Eli se tarkoittaa, että sinä pidät siitä omasta tiimistä kiinni silloinkin, kun volyymi on hiljaisempi.

Ja sitten sitä kauttahan se kyvykkyys tulee sieltä, että meillähän kattoliiketoiminnassa kokonaisuutena meillä siellä on noin 20 henkilön toimihenkilötiimi, mukaan lukien siinä suunnittelumyynti ja tämä tehtaan pyöritysorganisaatio ja johto siinä, ja sitten koko se tuotannon väki meillä alusta lähtien ollut sitten vuokratyöntekijöiden palvelun kautta. Se ei tarkoita sitä, etteikö ne LapWallin hattu päässä olisi. Olisi. Ja vielä me määrätään heidän palkat. Se on kuitenkin tehokas, hyvä rekrytointikanava myöskin. Sitten mitä kautta me saadaan henkilökuntaa, ja meillä on hyvin pitkäaikaisia työsuhteita myös vuokratyöntekijäpuolella.

No, piditte ohjeistuksenne ennallaan, mutta kommentoitte, että odotatte nyt päätyvänne sekä liikevaihdon että EBITA:n puolesta sinne antamienne haarukoiden yläpäähän. Tästä kun lasketaan auki, niin odotatte kuitenkin, että neloskvartaali olisi jonkin verran heikompi kuin tämä. Tämä hurja kolmoskvartaali, minkä nyt raportoitte, niin pystytkö tässä vaiheessa avaamaan yhtään niitä ajureita, että miksi odotukset ovat tämänkaltaiset?

No siinä tulee se joulutauko pelkästään. Eli tarkoittaa sitä, että perinteisesti Q4 on ollut hiljaisempi ja siellä tulee tuotantopäiviä vähemmän ja näitä, niin sieltähän se näkyy myös vahvasti sitten, että suoraan oikeastaan sieltä se kokonaisuus sitten muodostuu. Ja totta kai meillä tässä vaiheessa eletään lokakuun puoliväli ja ylikin. Niin on näkymä loppuvuoteen, ja tiedetään mitä tehdään siellä. Että ainoahan muuttuja siellä. Mikä voisi olla sitten, niin on se, että jos työmailla ei syystä tai toisesta pystytä etenemään suunnitellusti tai se toisinpäin, niin mehän pystytään vielä nopeallakin aikataululla tarvittaessa koneeseen ottamaan lisää tavaraa. Eli se tarkoittaa silloin sitä, että sillä väliä ei tarvitse välttämättä aloittaa niitä. Myöhemmin toimitettavien tilausten tekemistä. Eli meillä on kyvykkyyttä tavallaan sitten pelata tätä peliä sen tarpeen mukaan sieltä. Ja käänteet voi olla aika nopeita, kuten tuolla DC-puolellakin, että se on ihan mielenkiintoinen maailma se. Kokonaisuutena kyllä.

Me mennään sitten uusmyyntiin. Ja toimititte nyt Q3:lla sen verran paljon tavaraa, että tilauskanta kääntyi laskuun, niin millä mielin katsot uusmyynnin ja markkinan vetoa tällä hetkellä? Ja ehkä jatkokysymyksenä siihen, että kerroitte myös, että saitte kolmannen datakeskuskohteen LapWallin historiassa tilauskantaan, niin miten? Mitä keskustelut näiden operaattoreiden kanssa kertovat teille tällä hetkellä?

Mehän ollaan siellä mukana. Meillähän on useampia hankkeita konkreettisesti tarjottuna sieltä ja sitten aika monen kanssa vielä keskustelua. Mutta se mikä on oikeastaan hyvä nostaa esille, niin me ollaan lunastettu paikkamme siinäkin markkinassa, eli meidän tuoteratkaisuportfolio ja sitten se, että me pystytään merkittävästi lyhentämään sen työmaan läpimenoaikaa meidän ratkaisuilla, niin se on oikeastaan se keskeinen ajuri meidän asiakkaille siellä kentällä, että meidän tuote toimii. Ei oikeastaan mitään huomautettavaa siltä puolelta ollut, ja pystytään sitä kautta tuomaan asiakkaalle merkittävä lisäarvo. Ja sitten se, että meillä on mahdollista saada se koko rakennuksen vaippa umpeen meidän tuotteilla. Eli seinät ja katto siitä, ja myöskin sitten se mitä ehkä ei keskusteluissa ole tullut esille, niin ne väliseinäratkaisut siellä, että jos on 20 000. Jos on se katto, niin siellä menee suurin piirtein saman verran väliseinää. Ja nyt jo mitä on käyty keskusteluita, niin on osoittautunut, että meidän tuote sinne väliseinäratkaisuihin on erinomainen. Ja myöskin sitten niihin ulkoisiin, eli siellä on potentiaalia.

Toki nyt sitten mikä siinä haaste siinä markkinassa on, niin me ollaan aika tuntematon yritys vielä näille kansainvälisille toimijoille, ja siellä sitten monesti on voitu linjata sitten se, että se tehdään sitten jollakin muulla ratkaisulla kuin meidän ratkaisulla. Mutta se tietoisuus siitä, että me pystytään tuomaan asiakkaalle merkittävää lisäarvoa, ja se tekeminen ei jää ainakaan meistä kiinni, niin se kyllä kantaa. Ja se kiinnostus on siellä todella kovaa sitten. Mutta nyt kun itsekin olen seurannut tätä DC-markkinaan liittyvää keskustelua, niin sehän muuttuu jopa päivittäin tai viikoittain suuntaan jos toiseen, että tarvehan näille on olemassa. Ja itse näkisin, että nyt pitäisi suomalaisilla päättäjillä olla kyllä viisautta siihen, että näin korkean työttömyyden aikana kaikki järkevät investoinnit Suomeen kyllä tarvitaan. Ja sitten se sähköenergian kustannuksiin liittyvä keskustelu, niin se on saanut aikamoisia piirteitä ja varmasti hyvin vääränlaisiakin, että millä tavalla se korreloi sitten sen sähköenergian hinnan kanssa. Mutta Suomeen tarvitaan investointeja. LapWall on tässä vahvasti mukana, ja me kyllä osaamme ottaa oman osamme markkinasta, ja asiakkaalle se on osoittanut, että se parantaa heidän kilpailukykyään. Ja sitten sitä ei oikeastaan voi liikaa korostaa, että miten valtava merkitys sillä on, että sen rakentamisen läpimenoaika lyhenee. Te olette nähneet erilaisia lukuja siitä päiväkustannuksista ja vastaavista, niin se on ihan älyttömän iso kustannus, ja kun LapWall saa sinne kumppaniksi, niin asiakas voi siltä osin olla huoleti, että meistä se homma ei jää kiinni.

Joo, ehkä täsmäkysymys tähän kolmanteen datakeskusprojektiin liittyen, niin sisältyykö se kolmannen kvartaalin päättyneeseen tilauskantaan vai onko se tullut kauden jälkeen?

Sisältyy.

No niin, ja sitten vielä mistä lähdin kysymyksessä liikkeelle, että miltä sitten? Miltä markkina näyttää sinun silmin? Datakeskus. Datakeskusrakentamisen ulkopuolella. Onko siellä millaista virinää nähtävillä?

Jos katsoo isomman perspektiivin. 2025 vuonnahan me tehtiin yksi hanke, tänä vuonna. Nyt meillä on toinen hanke. Se, että asennus valmistuu tässä marraskuun aikana, ja kolmas hanke käynnistyy sitten ja se valmistuu alkuvuodesta. Tammikuussa näillä näkymin. Ja sitten jos katsotaan ensi vuotta, niin kyllä me vielä. Semmoinen näkemys tällä hetkellä, että se DC-puoli meillä kasvaa merkittävästi ensi vuonna, että siellä on tarjousprojektikantaa sen verran. Toki ne ei kirjoissa ja kansissa ole, mutta tämänhetkinen vahva näkemys on siitä, että ollaan siellä entistä enemmän mukana.

Anteeksi, toistan, kysymykseni on ehkä vähän epäselvä. Tarkoitin, että miltä rakentaminen tai markkinatilanne näyttää tämän datakeskusrakentamisen ulkopuolella tällä hetkellä.

Eli ulkopuolella.

Rakentamisessa.

No joo, tuo on hyvä kysymys, ja tietää ne. Asuntorakentaminenhan, iso asuntorakentaminen, ei ole lähtenyt eikä ole näkyvissä, että olisi vahvasti lähdössä ensi vuonnakaan sieltä. Mutta tämmöinen matala rakentaminen taas sitten. Siellä on tiettyjä asiakkuuksia, jotka sitten on parantaneet merkittävästi juoksuaan. Sitten taas niin kuin oli puhetta tämmöisistä laajarunkoisista hallimaisista rakennuksista, siellä kysyntä on ollut ihan hyvällä tasolla. Siellä projektikantaa on ollut. Toki tilanteet voi vaihtuakin nopeasti, ja sitten tämä julkinen rakentaminen ja puolustusrakentaminen, niin siellä on kanssa sitten hankkeita ihan mukavasti käynnissä, että muuten se kokonaisnäkymähän on ihan positiivinen. Poislukien iso asuntorakentaminen sitten. Että kuten varmaan tiedätte, niin ei siellä ole sitten taas näkyvissä, että milloin se oikeasti lähtisi. Millä tavalla se asuntorakentaminen käyntiin?

Mehän silloin kun tätä investointia tehtiin, niin itse ajateltiin niin, että tämä asuntorakentaminen lähtisi vahvemmin liikkeelle, jolloin pystyttäisiin tällä meidän seinäelementtien kokoonpanolinjalla palvelemaan entistä paremmin näitäkin asiakkuuksia. Kun nyt ei näin ole ollut, niin sittenhän meidän pitää päästä tähän entistä vahvemmin. Tähän hallimaisten rakennusten, myös seinäelementtimarkkinaan, ja sen eteen tehdään kovasti töitä.

Siitä päästään hyvällä aasinsillalla viimeiseen kysymykseen. Ja tuossa raportillakin muotoilitte näin, että kapasiteetista ei kasvu jää kiinni, vaan pysyvää kysyntää pitää pystyä luomaan LapWallin tuotteille. Jos miettii tätä nykyistä markkinavirinää hallimaisissa rakennuksissa, markkinaosuuden kasvua tuossa jo viittasit, mutta näetkö, että nykyisissä tai lähitulevaisuuden markkinaympäristössä tätä pysyvää kysyntää pystytään luomaan?

Kyllähän meillä osoituksena on se, että me on. Jos ajattelee sitä, että silloin kun me ostettiin. Jos katsoo, mä otan vähän pidemmän vastauksen. 2017 lähdettiin. Lähdettiin lämpimien kattoelementtimarkkinoille. Kohta tulee 10 vuotta täyteen siitä. Siitä se meidän volyymi on kymmenkertaistunut. Ja on pystytty ottamaan markkinaosuutta, osoittamaan, että meidän tuote toimii. Toinen hyvä osoitus on tämä kattoelementtien uusi tuote, eli se on myös kasvanut ja kasvaa hyvällä volyymilla. Sitten sen tuotteen kysyntä.

Sittenhän kolmas tämmöinen askel nyt otetaan, että me saadaan seinäelementtipuolella päästään tähän isoon rakentamiseen oikeasti mukaan, niin meillä osoituksena on se, että on pystytty sitä tekemään. Se on. Se on kovaa työtä. Pitää tehdä tuotekehitystä, avata markkinat, päästä oikeisiin pöytiin keskustelemaan. Ja tähän kyllä mä uskon, että me sitä pystytään myös luomaan sieltä. Se, että mikä kokonaisuutena ensi vuoden markkinakysyntä on, niin meillähän on samat ajurit käytössä kaikilla muillakin, että kyllähän nyt odotetaan, että ensi vuonna koko rakentaminen jonkun verran kasvaisi, ja meidän pitää pystyä tuomaan meidän asiakkaalle konkreettista lisäarvoa. Eli se tarkoittaa sitä, että kun meidän asiakkaat käyttävät meidän tuotteita, niin heidän tuloksensa pitää pystyä paranemaan. Muuten tästä. Yrityksellä ei ole tulevaisuutta. Ja kyllä meillä näkemys on siihen, että me pystymme sitä tekemään.

Ja me pystytään edelleen tekemään töitä sen eteen, että meidän omakustannushintaa saadaan laskettua, ja täältä se kokonaisuus sitten rakentuu, ja varsin hyvillä mielin katsotaan tulevaisuutta sitten. Aikaisemmin en sanonut, mä nyt en muista oonko mä sanonut. Jos mä toistan, niin voitte leikata vaikka pois, että tuntuu äärimmäisen hyvältä se, että tämä meidän tehdasinvestointi on onnistunut. Vaikkakin me ollaan sitten aikataulusta jonkin verran jäljessä, niin se, että tehdas on osoittanut, että se toimii ja tulee toimimaan. Niin kuin me investoinnissa silloin suunniteltiin, niin se kyllä sydäntä lämmittää. Ja onhan meillä henkilökunta tehnyt ihan älyttömän hienoa työtä kaikissa liiketoimissa, kaikilla osa-alueilla, ja siitä suuret kiitokset vielä koko meidän henkilökunnalle, jotka sattuu tätäkin. Lähetystä katsomaan sitten sieltä.

Vaikka lupasin, että oli viimeinen kysymys, niin en malta olla kysymättä. Kerroitte tuossa raportilla, että nyt osavalmistuslinjan osalta tavoiteaikoja pyritään saavuttamaan H1 27 aikana, niin mikä tilanne siellä osavalmistuslinjan käyttöönoton etenemisessä tällä hetkellä on?

Sillähän tosiasiassa, palataan sen verran, että sen osavalmistuslinjan se, miten ne tulevat toimimaan, niin se valmistaa kaikkiin näihin kolmeen tehtaaseen ne osat, eli seitsemälle kokoonpanolinjalle. Tällä hetkellä siellä valmistetaan sitten siinä uudessa tehtaassa. Tälle kattoelementtilinjalle ja sen elementtilinjalle. Eli. Eli vielä on matkaa siihen, että sillä saavutetaan se osoitettu tai tavoiteltu kapasiteetti. Toki siinä sanotaan, että se mikä on ottanut aikaa meidän näkökulmasta enemmän, niin sen kokonaisuuden ohjelmointi eli niin sanottu insinöörityö ja sen käyttöönotto. Mutta mitään semmoista ei ole tullut eteen, etteikö se pystyisi tekemään niitä osia, mitä sillä pitääkin pystyä tekemään. Mutta se ohjelmointi ja käyttöönotto. Niin se on kestänyt kyllä kauan aikaa. Mutta koko ajan mennään eteenpäin ja uskotaan, ja on vahva usko siihen, että se tulee saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.

Hyvä kuulla. Ei muuta kuin Jarmo, kiitos haastattelusta ja oikein paljon onnea loppuvuoteen!

Kiitos.