NoHolta syksyn numerot eli kolmannen kvartaalin numerot. Hyvin analyytikko-odotusten kanssa linjassa. Miten itse tämä meni? Teidän omiin odotuksiin nähden.

Tämä meni hyvin meidän omiin odotuksiin, että kyllä mä olen ihan tyytyväinen tähän suoritukseen, mikä me saatiin aikaan Q3:lla.

Siellä jos katsoo tärkeimpiä kohtia, niin liikevaihto kasvoi. Se on varmaan se tärkein juttu, eikö näin? Voitko avata vähän taustoja?

No mulle ehkä kannattavuuden kasvu on vielä tärkeämpää, mutta liikevaihdon kasvukin on tärkeä. Kyllä.

Mistä komponenteista liikevaihdon kasvu teillä tuli?

No me saatiin liikevaihtoa kasvatettua sekä KV-segmentissä että Suomessa, ja kyllä se tulee ruokaravintoloista, tapahtumaravintoloista Suomessa ja sitten Tanskasta. Tuolla KV-segmentissä.

Suomen taloudesta puhuttiin edellisellä videollakin. Tästä on meininki parantunut selvästi. Talouskasvu on. Voisi sanoa, että on laaja-alaistunut entisestään. Useampikin sektori vetää nyt ihan hyvin. Voisi jopa uskaltaa sanoa, että taloudessa on pitkästä aikaa ihan aidosti valoa tunnelin päässä. Mutta ei. Ravintolamarkkinalla ilmeisesti ei ole. Aika, vähän niin kuin teidänkin esityksestä oli pääteltävissä. Olet. Te olitte vähän jopa ehkä yllättyneitä, miten pehmeä se markkina oli siihen nähden, että talous kuitenkin menee ihan hyvin. No niin, avaatko vähän tätä markkinadynamiikkaa siellä?

Ihan oikein tulkittu, se oli vähän yllätys. Niin, totta kai kuukausittain tämä Nordean korttidata tulee, ja sitä lähdetään seuraamaan sitä mukaa kuin sitä julkaistaan. Ja kyllä se meille pienoinen yllätys oli, että ala oli niinkin heikko sen korttidatan perusteella. Ja niin kuin numeroistakin näkee, niin meillä meni vähän toisella tavalla. Ja tässä on ollut. Kun me ollaan useita vuosia käytetty tätä mittaria, tätä samaa korttidataa, niin meidän liikevaihto on aika hyvin seurannut sitä yleensä. Tämä taitaa olla, ellen väärin muista. Olisiko kolmas kerta, kun me poiketaan selkeästi siitä, mitä korttidata näyttää? Niin oli pienoinen yllätys.

Joo, ja olen samaa mieltä, että taloudessa yleisesti näkyy ehkä positiivista virettä, ja mä näen meidän liiketoiminnassa sitä samaa tiettyä pientä positiivista virettä, mutta alalla yleisesti se ei näyttäytynyt. Ehkä se on sitten meidän ravintolaportfolio ja konseptit ja niin edelleen. Se vahvuus löytyy sieltä.

Joo, ja varmasti voisin. Voisin kuvitella, että jos katsotaan tätä, mistä talous tällä hetkellä saa vetoapua, niin se on ennen kaikkea teollisuuden puolelta ja rakentamisen puolelta, muualta. Mutta työt. Työllisyydessähän se ei vielä oleellisesti Suomessa näy. Eli voisin kuvitella, että työllisyyden kasvu ja sen kautta kulutuksen kasvu olisi koko ravintola-alalle ja sen kautta myös teille se lääke. Mitä tähän tarvittaisiin sitten?

Ehdottomasti, ehdottomasti. Kyllä me tarvitaan kaikilta osa-alueilta, kaikissa asiakassegmenteissä kasvua, ja toivotaan sitä kasvua ja uskotaan myös siihen, että kyllä se sieltä tulee. Näyttää olevan pientä viivettä.

Niitähän te sanoitte nyt, että tämä loppuvuoden näkymä on vielä vähän tämmöinen pehmeähkö, vaikka oma varauskanta on ihan hyvässä asennossa. Mutta sitten ensi vuonna odotitte asteittaista parantumista talouden. Perustuuko tämä vain siihen, että talouden on pakko tarttua myös ravintolaankin?

No joo, kyllä se enemmän perustuu siihen, että me ei lähdetä nyt talousennustusta tekemään. Otetaan sen verran, että tämä perustuu enemmän siihen julkiseen kirjoitteluun ja muuhun, mistä ollaan tehty sellainen johtopäätös, että talous tulee ensi vuonna kasvamaan, enkä näe mitään syytä, miksi toimiala ei omaa osuuttaan siitä sitten jo ensi vuoden aikana saisi.

Joo, näin voisi kuvitella, kunhan tuo talouskasvu jatkuu. Mennääs kannattavuudessa sitten Norjan puolelle. Siellä käänne jatkui. Voisi sanoa, että tulipalot on nyt ainakin saatu sammutettua ja tilanne on sinänsä vakaa, mutta eihän tuo Norjan kannattavuustaso, vaikka te siitä suoraan raportoittekaan. Kyllä sen pystyy laskemaan sieltä auki, että ei se nyt sillä tasolla ole. Missä te haluatte sen kuitenkaan varmasti olevan vielä tietenkään. Mitkä sen seuraavat askeleet ovat? Nyt tästä kun ollaan päästy, tässä tuli paljon sammutusvaiheesta ohi, niin millä sitä nyt lähdetään sitä kannattavuutta raivaamaan sinne tasolle, missä ollaan tyytyväisiä?

Sitten kyllä kaiken kaikkiaan ehkä lähdetään siitä, että Norjan liiketoiminta on noin 10 % meidän koko kokonaisuudesta. Sen osuus ei ole sen isompi kokonaisuudesta. Ja kyllä me lähdetään siitä, että me ollaan nyt saatu siellä pääosin ongelmat ratkaistua, ja nyt lähdetään kehittämään sitä liiketoimintaa, kehittämään sitä kannattavuutta. Ja niin kuin sanoin tuossa esityksessäkin, niin kasvun aika ei ole vielä.

Sitä ei tehdä sillä, että nyt ostetaan siihen paljon jotain uutta päälle ja niin edelleen, että se tehdään sillä kannattavuuden. Meidän pitää ensin saada tämä perusportfolio tuottamaan sellaista kannattavuustasoa, mitä me siitä halutaan, enkä näe mitään syytä, ettemme me sitä saata. Totta kai se vie vähän aikaa, mutta siellä ollaan aika hyvissä edellytyksissä sen suhteen, että se kannattavuus sieltä on tulossa.

Näähän tulee aina viiveellä nämä vaikutukset. Niin näetkö sä, että ne toimenpiteet, mitä siellä on nyt tehty jo? Onko ne? Viekö ne sen jo sinne oikealle pallokentälle?

Kyllä, kyllä.

Eli pitäisikö?

Ehkä voisin sanoa näin, että jollei. Jollei kannattavuus ole selkeästi parantunut ensi vuoden numeroissa, niin ehkä vähän olen pettynyt.

No niin, se on hyvä. Hyvä kuulla. Mites tuo KV-liiketoiminnan marginaali kasvoi alkuvuonna? Te teitte sen 6,7 % ekana kolmena kvartaalina. Se on. Se on pikkuisen edellä edellisvuotta. Niin no siellä on Tanska hyvä ja Norja heikko, niin on varmaan aika selkeä olettaa, että kun Norjakin tekee hyvin, niin kannattavuuden pitää olla eri näköinen siellä.

Kyllä, kyllä, kyllä, kyllä. Tuskin siellä saavutetaan ihan samaa kannattavuustasoa, mitä me saavutetaan Suomessa. Tuskin päästään ihan siihen. Totta kai Tanska, kun kasvaa hyvin, niin se mittakaava tuo tiettyä etua ja tuo tiettyjä mahdollisuuksia sen kannattavuuden paranemiseen. Mutta ei nyt rakenneta vielä odotuksia ihan sen suuntaiseksi.

Jes. Sitten kvartaalin varmaan yksittäinen isoin asia oli tuo teidän rahoituspaketti. Ilmeisen pitkään sitä on väännetty, ja monimutkainen kokonaisuus tuli sieltä ulos. Mutta nyt teillä on sijoittajan kannalta relevantti asia mun mielestä oikeastaan se, että teillä on rahoituksen liikkumavara parempi kuin aikaisemmin, ja sillä on maturiteetti. Maturiteetti myös parempi siinä. Miten sä itse. Miksi tämä oli sun mielestä sijoittajille hyvä järjestely?

Tämä oli mun mielestä ensisijaisesti hyvä järjestely sen takia, että tämä mahdollistaa meille kasvutoimia. Meillä on mahdollisuus kasvattaa, tehdä investointeja ihan eri tavalla kuin aiemman rahoitussopimuksen aikana. Ja noin, meillä siellä on. Meillä on olemassa oleva kassavirta paremmin meidän käytettävissä investointeihin. Samaan aikaan meillä on lisärahoitusmahdollisuuksia. Meillä on 10 miljoonaa valmiiksi myönnettynä, nostamattomana.

Sitten me ollaan mukana bondimarkkinassa, mikä mahdollistaa meidän mahdolliset tulevat, jos tulee isompia hankkeita vastaan. Se antaa meille mahdollisuuden hakea bondimarkkinasta lisää. Bondin kysyntä oli hyvä ja se ylimerkittiin runsaasti. Niin meillä on semmoinen evidenssi siitä, että meillä on mahdollisuus saada sieltä hyvin investointirahaa, niin kaiken kaikkiaan tämä luo isoja hyviä mahdollisuuksia myös isoihin transaktioihin. Sen verran toki rauhoitan, että minulla ei ole mitään sellaisia isoja transaktioita nyt suoraan putkessa, mutta tämä mahdollistaa, että me voidaan niitä alkaa vaikka neuvottelemaan.

Koska ei tosiaan aikaisemmin se rahoituspaketti, niin sehän asetti aika tiukat raamit tekemiselle.

Me oltiin aika tiukassa, ja myöskin covenanttien ja kaikelta muulta. Niin me ollaan nyt eri maailmassa, missä me oltiin aikaisemmin.

Sitten päästään siihen toiseen puoleen velassa, eli siihen tavallaan teidän nettovelka käyttökatteeseen. Te olette. Se sitkeästi roikkuu siellä 3x-tasolla. Te olette sanoneet, että tavoite on laskea se noin kahteen tässä 2027 loppuun mennessä. Miten realistisena pidät sitä, että te saatte sen sinne laskettua ilman, että tämä tase-erä BBS:ssä siitä irtaannuttaisi? Sehän putoaisi saman tien siis sinne tasolle. Jos se irtaantuu sitten huomenna, niin se on sitten alle sen tason, mutta jo ilman sitä.

Niin no, on se varmasti haastavaa, mutta on se mahdollista. Ja kyllä, ensisijainen keinohan on se, että me kasvatetaan meidän käyttökatetta. Niin kuin tuossa esityksessä kävin läpi tuon rahoituksen rakenteen, niin siellä on ainoastaan 20 miljoonan osuus, mikä on lyhenevää lainaa. Me ei olla tekemässä sitä taseen parannusta sillä, että me maksetaan lainoja pois, vaan kyllä ensisijainen tavoite on siinä, että me kasvatetaan meidän liiketoimintaa ja me kasvamme sitä kautta meidän käyttökatetta, joka johtaa siihen, että se multipeli näyttää paremmalta kuin tänään.

Just näin.

Se on ensisijainen. Ja en voi olla muistuttamatta siitä, että sen BBS-erä on sellainen, että kyllä se hyvä sijoittajan on myöskin huomioida, että niin kerroinhan on 1,8. Jos huomioidaan nykyisellä tasearvolla BBS-omistus, ja BBS on pari vuotta nyt kasvanut 15 % vuodessa, niin ehkä oma olettamani on se, että ennemmin siitä jonain päivänä voitaisiin saada siitä BBS:stä vähän enemmän kuin se tasearvo on.

Että kyllä, BBS:stä ei sen kummempaa kysyttävää ole, koska BBS:ssä jälleen kerran tyydyit toteamaan, että neuvotellaan aktiivisesti kolmannen maan avaamisesta, niin katsotaan, jos päästäisiin vaikka tulevina kvartaaleina palaamaan siihen tarkemmin sitten. Hei! Käyttökatteesta pitäisi mennä sijoittajien näkökulmasta muutama rivi vielä alemmas siellä. Sieltä löytyy alimpana se EPS-rivi, se osakekohtainen tulos, mikä on sijoittajille se tärkein juttu. Totta kai se on teidän osakkeen kannalta se keskeinen ajuri. Niin mitkä sä näet, että on ne keskeiset ajurit sen osakekohtaisen tuloksen parantamiseen, kun katsotaan vaikka ensi vuoteen tai vähän pidemmälläkin aikavälillä.

No kyllähän nyt on hyvä muistaa, että EPShän on nytkin kasvanut edelliseen vuoteen aika hyvinkin. Aika korkeaa prosenttia suhteessa kyllä. Ja niin, me ei tehdä tämmöisiä oikaisuja. Jos ajatellaan nyt vaikka toteutettu rahoitusjärjestely, niin sen vaikutus on noin kaksi senttiä tämän kvartaalin osakekohtaiseen tulokseen. Mutta me ei oikaistu sitä. Se on kaikki emoyhtiöllä olevaa, ja hienoa on, että siellä on vähemmistöosuus, mistä meille tulee tietty osuus. Ja meidän mallissa on se, että me toimitaan partnereiden kanssa. Ja se on hienoa nähdä, että nämä yhtiöt, missä meillä on partnereita, ne ovat tuottavia, ovat kannattavia. Sitä kautta heille kuuluu osuus tuloksesta. Totta kai se vähän leikkaa sitä emoyhtiölle tulevaa, mutta kyllä mä näen sen pitkällä aikavälillä joka tapauksessa sellaisena.

Ja jos katsotaan nyt kokonaistuloksen kehitystä, kvartaalilla parannettiin tulosta 80 % vertailukauteen, niin kyllä se EPSikin siellä mukana tulee, vaikka siitä vähemmistökin osuutensa ottaa. Ja meidän lausumahan on EPS:n kasvu. Ja jos nyt katson, että minkä näköinen osakekohtainen tulos me tehtiin vaikka viime vuoden viimeisellä kvartaalilla.

Niin mä olen kyllä ihan luottavainen.

Että EPS tulee kasvamaan selkeästi viime vuoteen nähden ja niin myös tulevaisuudessa. Kyllä siinä on monta tekijää, ja kun se tulee liiketoiminnan kasvun myötä, se on aina ensisijainen arvo. On ehkä enemmän se kasvu kuin se, että me nyt yritetään säästämällä tehdä tätä ja tasetta parantamalla, maksamalla velkaa ja muuta. En usko, että se on oikea reitti. Mä uskon enemmän siihen, että yhtiön DNAssa on tietty kasvu, ja kasvun kautta. Me ollaan aiempinakin vuosina saatu niitä asioita paremman näköiseksi, niin mä uskon siihen myös jatkossa.

Niin se on. Totta kai, olen ihan samaa mieltä, että kasvuhan on siellä. Ja totta kai yhtenä omana lokerona on se Norjan kannattavuusparannus, mikä on enemmän tämmöinen saneeraus-case sitten kuitenkin. Ja sitten kun ne tuloslaskelman alemmat erät siellä, niin kuin rahoitukset, pysyy järkevällä tasolla, niin sitten sen pitäisi valua sinne sijoittajille.

Ja tärkeä tekijä. Nyt kun rahoitussopimuksesta puhuttiin, nyt meillä on rahoitussopimus, mikä mahdollistaa meille sen kasvun, millä me voimme tehdä niiden numeroiden parantamista, niin tämä on. Sen takia se rahoitussopimus oli tärkeä osakkeenomistajille.

Ja miten vielä tuo mainitsit? Mainitsit yrityskauppamarkkinan vielä ennen kaikkea Suomessa, missä teillä on Tanskakin tutkalla, mutta se on pienempi kuitenkin se markkina. Miten Suomessa? Miltä tämä markkina näyttää nyt, kun selkeästi teillä olisi taas kapasiteettia tehdä näitä diilejä?

No kyllähän tarjontaa on, ja tuossa joitain yksittäisiä jo julkaistukin oli. Oli tuossa osavuosikatsauksessakin, ja koko ajan meillä on kasvuhankkeita päällä. On ne sitten uusien ravintoloiden rakentamista, mitä nyt tehdään, mikä on myöskin investointeja yhtä lailla. Mutta kyllä me yrityskauppamarkkinassa ollaan aktiivisesti ja katsotaan kohteita. Ehkä erityinen painoarvo niillä alueilla, missä meidän jalanjälki on vielä vähän liian pieni.

No niin, katsotaan, mistä maantieteellisesti löydätte ne seuraavaksi. Kiitos Jarno tästä. Ei muuta kuin tsemppiä pikkujoulukauteen tiimille! Kiitos!