Nurminen julkaisi tänä aamuna Q4-raporttinsa, ja tämän tiimalta mulla on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta. Terve, Olli. Terve, Aapeli. Kiva olla taas täällä. Jos lähdetään perinteisesti ylikäymään vähän mennyttä vuosineljästä, ja ehkä voidaan katsoa samalla koko vuotta 2025, niin miten toimitusjohtaja lähtisi summaan mennyttä kehitystä? Mennyt kehitys viime vuosia, ja tietysti viimeinenkin vuosien neljännessä oli operatiivisesti aika ehjiä. Markkina ei ollut helppo. Me ei nähty semmoista niin sanottua talouskasvua, joka tietysti ihan tilastoistakin on helppo todentaa, että se oli sinänsä haastava markkina. Siihen näiden tehtiin hyvää tulosta taas, että 16,7 prosentin liikevoittotaso vertailukelpoinen on kova tällä alalla, ja sitten kun se pystytään myös muuntamaan puhtaaksi kassavirraksi, jota tuli 20,1 miljoonaa, niin se kertoi, että me tehdään tietysti paljon, ollaan tehty asioita oikein ja jatkettu sitä hyvää tekemistä. Siltä vaiheessa ne olivat operatiivisesti aika puhtaita. Meidän organisaatio on nyt aika hyvässä kunnossa. Meillä on hyviä ihmisiä oikeilla paikoilla. Sitä ollaan viime vuonna selkeästi parannettu aikaisemmista vuosista. Vaikka markkina on ollutkin haastava, niin ollaan pystytty kehittämään sitä organisaatioa ja keskittyä siihen. Se on yksi tärkeä osa. Jos katsotaan volyymikehityksiä, niin joo, kasvettiin viimeisellä kvarttailulla verrattuna vertailukauteen, mutta tietysti olisi toivottu, että markkina olisi ollut vielä aktiivisempi. Meillä on kuitenkin kapasiteetti tehdä enemmän. Pidettiin voittotasot hyvänä kokonaisuudessaan, ja erittäin paljon ollaan viime vuoden aikana tehty, ja erityisesti kesästä lähtien uusien liiketoiminnan kehittämistä. Siinä on ollut voimakas fokus, joka ei näy just sen katsantokauden tuloksissa. Ne ovat investointeja tulevaisuuteen. Voisi sanoa, että Suomessa terminaalitoiminnoissa, huolintatoiminnassa oli aika hyvä veto ja tehokkuus hyvällä tasolla. Rautatieliiketoiminnassa Suomessa hyvin tasaiset, kohtuullisen hyvät volyymit operatiivisesti, hyviä kuukausia. Valttiantilanne tasoittui. Jos katsotaan, se oli alkuvuonna viime vuonna erittäin yllättävänkin vahva. Sen jälkeen se iljeni, ja sitten se loppuvuotta kohden tasoittui. Eli siellä päästiin kohtuulliselle tasolle. Ei tietysti niille vanhoille huippulukemille, mutta ihan hyvälle tekemiselle. Nähtiin, että siitä lähtee vähän piristymään. Ruotsissa samoin markkina alkoi kuunnella ja piristyä, mikä oli hyvä asia. Siellä oli kuitenkin ostovoiman kanssa ja yleensä sentimentin, kuluttajien sentimentin kanssa aika paljon haasteita keväällä ja kesällä. Se alkoi muuttua. Sillä tavalla se kuunnellonne oli kohtuullinen. Ehkä oltaisiin pystytty enemmänkin tekemään volyymeja, mutta meillä on hyvä paletti mennä eteenpäin. Kokonaisuutena voin sanoa, että olen tyytyväinen siihen, mitä ollaan tehty näinkin haastuvassa markkinassa. Kyllä, kyllä. Ehkä mennään vähän myöhemmin tuohon tuleviin näkymiin, mutta jos katsotaan vuotta 2025 kokonaisuudessa ja aloitetaan vaikka liiketoiminnasta Palttiasta, mitä tuossa kävikin vähän läpi. Sehän konsernin meno jarrutti, kun liikevaihto laski lähes 17 miljoonaa euroa vuoden takaisin. Kannattavuushan siellä lukujen perusteella pysyi hyvällä tasolla, mutta ehkä jos avaat vielä, että mikä siellä näitä volyymeja laski ja mikä se näkymä siinä on esimerkiksi tällä vuodella tällä hetkellä. Tosiaan se tuli aika paljon alas vuodesta 2024, että 17,5 miljoonaa, muistaakseni, tuli alas liikevaihto. Ja sitten tietysti tuloskin, absoluuttinen tulos, sitä mukaan luonnollisesti tulisi alas. Sehän on aika iso muutos meidän kokonaisluvuissa. Toisaalta se ei ole niin dramaattista, että ne ovat aina heilunneet siellä edestakaisin ne luvut ja riippuen tiettyjen tuotteiden kysynnästä ja reitityksistä. Siellä on vain tiettyjen tuotteiden, kysynnässä oli sitten laskua, ja se heijastuu aika nopeasti siihen liiketoimintaan, kun se on aika hyvin volyymisidonnaista. Loppuvuonna, niin kuin sanoin, se alkoi tasaantua. Sitten tuli jo vähän piristymistä niihin alhaisempiin kuukausiin. Näyttää nyt, että ne alhaisimmat kuukaudet ovat takanapäin, mutta ei vielä päästä sinne. Näköpiirissä on ihan vielä sitä, että oltaisiin siellä, missä oltiin viime vuoden alussa. Tosiaan kannattavuustehokkuus on pysynyt hyvänä. Se ei ole sen tyyppinen liiketoiminta, että jos sinulla tippuu noin voimakkaasti liikevaihto, niin usein se menee tappiolle. Tässä tapauksessa se ei mennä. Siellä tehdään silti hyvää tulosta, suhteellisesti absoluuttista, ja myös kassavirtaa. Kyllä, kyllä. Sen takia yäunia ei menetetä. Se toimii, mutta tietysti tehdään työtä sen, että volyymiä tulisi lisää. Mutta tosiaan tällä hetkellä ei ole vielä näköpiirissä mitään absoluuttisesti massiivista. Ei. Mutta niin kuin ollaan nähty, niin nämä tilanteet vaihtelevat tosi nopeasti. Mutta se, että kaiken ymmärryksen mukaan, mitä me ollaan saatu asiakaskunnasta, on se, että se alintaso on takanapäin, ja se on koko ajan vähän nousussa, mutta se, että tultaisiin voimakkaasti ylös, niin sitä ei uskalla sanoa. Kyllä, kyllä. Mutta meillä on kyky tehdä se tietysti. Juu, näin. Ehkä sitä verrataan rautatieliiketoiminnan puolelle, niin siellä liikevaihto kasvoi sitten taas selkeästi, ja sen taustalla oli sekä organista että yritysastojen tuomaa vaikutusta. Jos aloitetaan siitä organisesta puolesta, niin Bram Brotila mainitsi, että sen vaikutus oli 3,7 miljoonaa euroa. Niin kysytäänkö sitä aivan, että mistä se organinen kasvu tulee, mistä liiketoiminnoista? No, isoimmiten se tuli, kun rautatietoliiketoimisto, jota Euroopassa ollaan tehty, ja se on aika paljon liittynyt energia-raaka-aineihin, niin sanotusti energiajäteen kuljetuksiin sitten Pohjoismaaihin. Että sieltä on tullut kasvu. Kiinan liikenne pysyi, ehkä vähän kasvo, eikä kovin paljon. Se enemmän tulee noista tavallaan uusista avauksista. Ja olihan meille se liiketoiminta sitten Jöttöborista Haaparantaa ja siitä Pohjois-Suomea, niin tulihan sieltä liikevaihtelua. Me saatiin ne junat aika hyvin myytyä Jöttöborista Haaparantaa ja siitä eteenpäin, nimenomaan kansainvälisille asiakkaille. Siellä oli Atlantin takaisoja asiakkaita ja ruotsalaisia toimijoita, mutta sitten alaspäin ei saatu sitä myyntiä. Eli suomalaiset teollisuustyhtiöt, aika voimakkaankin markkinointityön ja muiden töiden, huolimatta niistä. Paljon on puhuttu huoltovarmuudesta ja erilaisista tavallaan resilienssistä, että on erilaisia kanaviiniä. Silti ei saatu asiakkaita kyytiin sillä tavalla, kuin oltaisiin haluttu. Päätettiin sitten lopettaa sen. Ehkä tässä kohtaa sitten jo haluan sanoa, että siitä alas kirja olisi voinut 2 miljoonaa euroa. Eli päätettiin kesken kaiken lopettaa se palvelu ja fokusoidaan täysin muualle. Eli Italia, Keski-Eurooppa, Ruotsi välille, joka on tietysti paljon mielenkiintoisempi ja isompi markkina. Laitetaan sinne paukut. Joskus tämmöisiä tilanteita tulee, että ei hyvä käytyä ja hyvä tuote sitten lennä. Ja sitten se pitää osata lopettaa. Ja toisaalta se antoi meille paljon osaamista. Se oli myös tämmöinen plakkiunan harjoitus, jota nyt hyödynnetään Italiassa. Ja myös sen pitää uskaltaa yrittää. Ja onneksi meillä on nyt resursseja, siihen myös taloudellisia resursseja, tehdä ja kokeilla. Koska ilman sitä ei synny kasvuun. Että yhtä hyvin me voitaisiin olla tässä omassa nurkissa ja miilata ja tehdä 3 miljoonaa parempaa tulosta. Mutta ei varmasti tehtäisiin kolmen vuoden päästä. Että tavallaan sieltä ne tuli ne lisäeurot. Tästä pääteltynä, niin tosiaan ei riittänyt liiketoiminnallisesti se, että yhteys toimi toiseen suuntaan. Että sitten kun toista suuntaa ei saatu toimia, niin sitten nähtiin, että paukut kannattaa keskittää muualla. Joo, eikä se ole kestävää kuljettaa yhteen suuntaan tavaraa, ja toinen suunta sitten on tyhjä tavaraa käytössä. Se ei johda sitten taas pitempää systeemiä. Jos volyymeja ei saada riittävän ylös, niin se ei johda semmoiseen systeemin mukaiseen skaala-etuihin. Ja mieluummin sitten panostetaan selkeästi isommalle markkinalle, jos huomataan, että meillä on annettavaa. Kyllä näin. Ehkä sitten mennään vielä niihin yritysastojen vaikutukseen, joka oli 17,2 miljoonaa euroa raportin perusteella. Vuoden 2024 tilinpäätöksen perusteella näiden liiketoimintojen liikevaihto oli kuitenkin vuonna 2024,3 miljoonaa euroa. Vaikka tästä oikeastaan olisi noin miljoonaa euroa, mikä oli vaikutus jo teidän 24 vuoden lukuihin, niin liikevaihdothan oli kuitenkin velko reippaassa laskussa. Mitä taustalla ja kuinka tyytyväinen tähän voi olla? Suomen liiketoiminta, kun me ostettiin se pieni ILP-gruppu, niin se oli ihan tietoisesti. Me otettiin sieltä muutama asiakas ja saatiin teho, ja sitten jäljellä jääväs liiketoiminnassa se loppu liiketoiminta vaan lakkasi. Siinä ei ollut mitään erikoista. Ruotsissa taas ei ollut mitään. Helsingissä volyymit tuli, Ruotsissa oli aika heikko kevät ja kesä nimenomaan näissä tuoteryhmissä, mitä me kuljetetaan, että se johtui volyymien laskuissa, mutta nythän siellä on selkeät piristymiset. Ollaan siis hyvin tyytyväisiä ja hyvää liiketoimintaa ja nyt me ollaan rakennettu sen päälle tätä blokkijuna-ajattelua ja rekrytoitu hyviä uusia ihmisiä, uusille profeeteille sekä Ruotsi että Italia ja monta uutta asiaa tavallaan saada aluille. Ollaan hyvin tyytyväisiä siihen yrityskauppaan, joskin se viime vuoden markkinasentimentti ei ollut niin hyvä, mutta nythän Ruotsissa valtiovalta on tehnyt sellaisia asioita, että ne alensivat tiettyjen tuotteiden, meille tärkeiden tuotteiden arvonlisäverokantaa, siellä on ollut kovia palkankorotuksia, mutta kaikki alkaa näkyä selkeästi erilaisena sentimenttina ja se taas sitten tuo meille uutta. Kyllä, kyllä. Ehkä tuohon vielä tarkentavan kysymyksenä voisin esittää tuohon, kuinka tyytyväisiä ollaan, niin varmaan strategisesti tämä on ollut tosi perkittävä avaus ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen olisi ollut vaikeaa ilman tätä, mutta ehkä kuitenkin sitten, jos katsotaan sitä ihan toplineevaa, niin se ehkä olisi ainakin omiin silmiin voinut toivoa, että olisi kehittynyt vielä paremmin. Vähän paremmin, mutta tulostus on hyvä. Eli ei se missään nimessä laskea sitä millä tavalla vaan, niin se on ollut hyvä ostos. Jos katsotaan yleensä yrityskauppoja, että ostat kannattavaa kassavirtaa tekevää liiketoimintaa, niin ei se huonoksi muutu. Sitten päälle se strateginen askel ja se, miltä se näkymä näyttää. No ehkä sitten, jos mennään siihen tulokseen ja tuohon kannattavuustasoihin yleensä, niin marginaalihan teillä pysyi hyvällä tasolla, vaikka pikkusen siitä. Ilmanvuodesta laskikin vuositasolla katsottuna, mutta kuitenkin, niin kuin sanoitkin, niin toimialan kontekstissa niin erittäin vahva ja myös rahavirta oli tosi vahva. Mitkä ne merkittävimmät tekijät siellä taustalla oli? Totta kai, niin kuin ollaan aikaisemminkin puhuttu, niin Nord Rail on hyvin kannattava ja siellä investointitasot on matalia, mutta mikä tuota kehitystä tukee? No kyllä sitä tukee se meidän, niin kuin sanoin, että meillä oli operatiivisesti, tavallaan organisesti aika terve vuosi, että pystyttiin tekemään, keskittyy hyvää, laadukkaa se tekemis, että se on niin kuin, suoritetaan palvelut laadullisesti hyvin, joka tuo tehokkuutta ja sitoutuneisuutta sekä asiaskunnasta että sitten meidän henkilöstöön. Eli se on kyllä iso asia tämmöisessä markkinassa, joka ei ole nyt ollut kasvussa, niin se on tietyissä vaiheissa asiakkaille hinta on niin kuin tärkeä, mutta sitten jos se hinta on liian tärkeä, niin usein se laatu huononee. Ja nyt me ollaan nähty, että asiakaskunta alkaa tulemaan ja arvottaa ihan eri tavalla laatuun, koska he ei taas pärjää, jos siinä heidän ketjussa joku asia ei toimi, vaikka se olisi halpa. Ja se on niin kuin meillä ilolla ollaan nähty, että nyt se laadun merkitys ja sitä kautta sen tekemisen tehokkuus ja tietysti sitten myös, että se hinta ei ole se ratkaisevin asia pelkästään, niin se alkaa nyt näkyä markkinoille, ne ketkä on pärjännyt tässä markkinassa sekä asiakaskunnassa että toimialalla. Me nähdään, että se tuo niin kuin hyvää, me pystytään pitämään meidän marginaalit riittävinä, meidän tehokkuus on parantunut koko ajan, meillä on reklamatiotaso tosi alhainen, joka lisää tehokkuutta näille tulosta. Meidän sairauspoissaolot, kaikki tämmöiset on niin kuin poikkeuksellisia, ollaan siinä reilusti alle kahden prosentin, ja huolimatta, että ollaan ulkotöissä ja terminaaleissa ja kaikilla keleillä menossa ja tulossa, niin tavallaan se tulee niin kuin monesta asiasta, mutta se tulee kyllä laadusta. Se on niin kuin tämmöisenä aikana tosi tärkeää. Ja sitten sitä kautta, että on hyviä asiakkaita ja ollaan päästy myös Suomessa, erityisesti tähän sähköistämiseen, datakeskustaan tyyppiseen toimintaan myös mukaan, jossa arvokasta tavaraa liikutetaan, ja se pitää tehdä laadukkaasti. Ehkä sitten, jos vaihdetaan mihin näkymiin vielä tarkemmin, ja pystytään niissä rautatieliiketoiminnoissa, kun palttia tuossa käytiinkin jo läpi, niin kommentoitte raportilla, että odotatte kansainvälisellä puolella tuon kysynnän paranevan, että millaisia odotuksia tämän osalta on ehkä vähän, jos miettii vuoden sisälläkin, ja liittyykö nämä erityisesti siihen ruotsin liiketoimintaan, vai onko se jotain muutakin? No, pääosin liittyy keski-Eurooppa-ruotsin liiketoimintaan. Pitää muistaa, että se meidän ruotsin liiketoiminta ei ole puhtaasti ruotsin sisäistä liikennettä, vaan se on ruotsista ulos ja sisään, ja Norjassa tulossa ja sisään, ja niin poispäin. Sinne ne liittyy, eli puhtaasti tämä ruotsin oma taloustilanne on selkeästi kaikille mittareille parannemassa. Me nähdään se meidän omassakin tilauskannassa, että selkeästi tullut kiirettä ja buukkauksia enemmän, että se alkaa näkyä tässä kevään aikana, eli se ruotsin oma talous menee taas vähän eri tahtia kuin Suomen talous, joka meille on tosi tärkeää. Sitten nämä meidän avaukset tässä energiaraaka-aineiden kuljetuksessa alkaa nyt näkyä ja tuottaa selkeästi kasvuvaihetta. Meillä on muitakin projektikuljetuksia erilaisia, tällaisia selkeästi tulee lisää. Meidän tunnettavuus on niin paljon Keski-Euroopassa parantunut, ja sitten erityisesti tämä, mitä me ollaan paljon panostettu viime vuoden syksyllä, ollaan nyt Italiaan avattu toimisto, siellä on kaksi henkeä jo, plus aika iso tuki Suomeen ja Ruotsin operaatioista. Ruotsiin palkattu henkilö on hoitamaan tätä liiketoimintaa, eli meillä lähti ensimmäinen blokkijuna Pohjois-Italiasta, Parmasta, meidän omaan terminaaliin, Tukholman ja Örebroon väliin, Fröviin. Ja se, minkä siitä tekee hienon, niin se lähti, mä olin itse lähettämässä sitä, tai katsomassa, että se lähtee. Maanantai-tiistaiväisenä yönä täydessä lastissa, ja se on nyt saapunut Fröviin, eli se on todella nopea, se on kaksi ja puoli vuorokautta. Meidän omakustannushinta siinä, palvelukyky, ensimmäinen maili ja viimeinen maili, eli kaikki se, että se on asiakkaalle helppoa ja ympäristöystävällistä. Siinä pitäisi olla kaikki asiat liiketoiminnallisesti kohdallaan, että se tulee toimimaan. Ja näihin blokkijuniin, joka on tietysti iso sitoumus meiltä, me ollaan rakennettu sitä, me sitoudutaan pyörittää sitä tiettyä aikaa, mutta se ero näihin yksittäisiin vaunuihin on iso, että kun se kulkee sitten nopeasti, eli kaksi ja puoli vuorokautta koko Euroopan läpi, 3000 kilometriä kertoo, että se palvelu on sellainen, että meidän vaikea usko, että sille ei olisi kiinnostusta. Ja ensimmäinen juna saatiin täyteen. Se on, mistä haetaan voimakasta kasvua ja systeemin mukaista kasvua, ettei vaan yksi juna viikossa, kaksi junaa viikossa, kolme junaa ja sitten uusia destinaatioita. Tällä hetkellä tosiaan ennen kuin se on ollut, että kerran viikossa on tällä hetkellä tuo... Kerran viikossa molempiin suuntiin ja kesällä tarkoitus sitten laittaa toinen juna viikossa. Markkina se ratkaisee. Tietysti meillä on kyky sitten nopeamminkin skaalata niitä ylös. Ja nyt on voimakas myyntityö ja operatiivinen ekselenssi, että se myös toimii. Mutta ensimmäinen juna meni hienosti. Se on kaksi ja puoli vuorokautta, niin se on todella kilpailukykyinen. Ehkä voisi kysyä, että onko nuo kasvuodotukset ladattu tämän blokkijunan varrella, vai onko siellä sitten tuo vanha Essingin liiketoiminta joudutettu sielläkin kasvua? Sekä että, mutta siellä on hyvä synenergia. Eli se yksittäisten junavaunujen fliitti, jossa meillä on pitkät sopimukset tulevaisuuteen sekä asiakkaiden kanssa että sen vaunusysteemin kanssa, niin se antaa meille pitkän näkymän tulevaisuuteen, että se tulee pyöriin. Siellä on hyvä asiakaskunta pitkiin sopimuksiin ja myös koko siihen ekosysteemiin hyvä pito ja ymmärrys. Tämä blokkijunalinjat siihen päälle antaa meille hyvin paljon fleksibiliteettiä ja asiakaskunnan kanssa tarjota eri vaihtoehtoja, että joko yksittäisiä vaunuja tuolta tai laitetaanko blokkijunaa, joka on sitten vähän hintavampi, mutta nopeampi. Eli ne tukee toinen toisiaan, ne ei syö toisiaan. Ja me nähdään se systeemi ja pystytään samalla organisaatiolla niitä pyörittämään. Pystyykö yhtään kommentoimaan, että kuinka pitkälle tulevaan on saatu näitä blokkijunia myytyä? Onko ensi viikko juran myös täynnä? Kyllä ne alkaa olla aika hyvin myytyjä, mutta tietysti se on nykyään logistiikassa kaikki, että asiakaskunnalta ei tule, se on tätä päivää ihan sama mitä sä teet, ei tule kovin pitkälle meneviä kiinteitä sitoumuksia, mutta näkymä on hyvä. Meillä on erityisesti nyt Italiasta ylöspäin on hyvä tilanne, sitten Ruotsista alaspäin, niin siinä on enemmän myyntityötä. Juuri näin, vähän sama tilanne kuin silloin Kiina-junassa aikoinaan. Juuri näin. Ehkä siihen, jos miettii sitä kansainvälistä puolta vielä, niin mitä muita kasvuaiheita tällä hetkellä, tosiaan esimerkiksi tämä Johtopori- ja Pohjois-Suomen välinen yhteys oli aikaisemmin yksi näistä, mutta mitä tällä hetkellä on, joku esimerkiksi suunnittelee jotain muita tällaisia blokkeja? Kyllä, meillä on tietysti kilpailullisista syistä, niitä ei voi kertoa, mitä on työn alla, mutta tietysti ei me voida nyt ihan kaikkea yhtä aikaa pureskella. pelottaa varsinkaan niellä, mutta meillä on ihan selkeitä plänejä, mistä tulee seuraava ja sitä seuraava. Ja tietysti se nyt vaatii onnistumisia näissä nykyisissäkin asioissa, mutta ei yhtään epäillä, etteikö onnistuta. Ja tietysti se on rohkeata etenemistä. Harvoi suomalainen tekee sitä varsinkaan logistikalla tällä hetkellä kansainvälisesti, mutta me nähdään, että se on tosi mielenkiintoista. Se antaa meidän organisaatiolle aika paljon energiaa ja semmoisia hyviä fiiliksiä. Tämähän on siltä vain semmoista liiketoimintaa. Täällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä Suomen kanssa. Muuta kuin, että me ollaan suomalainen yhtiö ja siellä on suomalaisia myös tekijöitä mukana, mutta näissä linjoilla ei ole yhtään suomalaista asiakasta. Kaikki on ihan uutta tässä mielessä. Ja se on palkitsevaa ja se on innostavaa. Kyllä, kyllä. Ehkä jos sitten kysyy tuon vähän toista kulmaa, niin onko tällä hetkellä ne merkittävimmät kansainväliset liiketoiminnot tai yhteydet, niin tosiaan tämä blokkijuna, Essin ja sitten ne energiaraikainen kuljetukset, vai onko siellä jotain muutakin, mikä? Kyllä tällä hetkellä on ne, missä me nähdään, että meillä on lisäarvoa annettavaa markkinoille ja kilpailukykyä. Ja niissä on aika isojakin mahdollisuuksia meidän koko luokalle. Kyllä se noihin kulminoituu se, missä me halutaan olla paras ja fokusoida. Ja ne vaatii paljon. Ne vaatii tietysti aikaa, työtä, myös käyttöpääoma sitomista niihin. Kyllä noi on ne fokukset ja niistä syntyy taas seuraava vaihe. Mutta ne on nyt tällä hetkellä, jos me katsotaan tätä vuotta, ne on ilman muuta siinä keskiössä, siinä kasvussa ja uuden hakemisessa ja tekemisessä. Kyllä. Ehkä sitten jos vaihdetaan tuohon North Rail, josta vähän puhuttiinkin, että se nyt on siellä tulosmoottorina jatkanut, millainen se kehitys on ollut, jos katsoo viime vuotta ja toisaalta sitten, miltä toi volyymikehitys tähän vuoteen lähtiessä näyttää. Että tietysti Q1 esimerkiksi on kovat kartanoluvut, mutta jos katsoo koko vuoden näkymää. Pitäisi olla aika vastaava oloinen vuosi, mitä asiakaskunnalta on tullut. Eli kysyntätilanne niille tuotteille on ilmeisen vakaa ja stabiili. Meillä on toiminta tehostunut siellä edelleen. Meillä on vetureiden käyttööstehuolot kaikki, me ollaan saatu niistä tehoja. Todennäköisesti tehdään niitä jatkossa vielä sanotaanko edullisemmin tai tehokkaammin. Löydetään varaosia ja huoltosyklit suunnitellaan vielä paremmin, työvuorot kaikki. Me nähdään, että siellä on iso työ tehty viime vuosiin tehokkuudessa ja ylläpidetään sitä. Koko ajan vähän parannetaan. Sillä tavalla operatiivisesti siellä on hyvä näkymä. Alkuvuosi versus viime vuonna oli kovat volyymit, niin on varmaan vähän hiljaisempi. Siellä on iso tekijä antaa meidän jäätilanne Suomenlahdella. Eli tietyt laivat, joissa ei ole jääluoketusta, ne ei tietysti voi tulla vastaavasti kuin viime vuonna hakemaan tavaraa. Se alkuvuoden lukuja vähän hiljentää, mutta sitten taas toivotaan ja odotetaan, että se otetaan kiinni keväällä, kun jäätilanne on helpottanut. Se on ympäristön kannalta tietysti tärkeää, että ei tule havereita. Suomen reitti niillekin tuotteille on todella ympäristöystävällinen reitti. Vältetään kaikki haverit Suomenlahdella tuon tyyppisillä tuotteilla, kun ne viedään hyvillä laivoilla. Laivoilla, jotka sitten on keliin sopivia. Kyllä, kyllä. Onko tuo mahdollisuuksia kasvattaa nuorten reilin liiketoimintaa edelleen? Vai näyttääkö se, että jonkun aikaa mennään vakailla? Uskoisin, että aika tällä tavalla, että viime vuonna siihen tuli jo kasvua. Kasvumahdollisuuksia on jonkun verran, mutta kuitenkin halutaan pitää näistä asiakkaista ja hoitaa nämä tosi hyviä ja tehokkaasti. Meillä on jonkun verran henkilöstökulut kasvu, koska meillä on tullut uusia, erityisesti kuljettajia oppia tekemään työtä. Koska eläköintymisiäkin on edessä, niin siellä pitää pitkäaikainen suunnittelu olla. Taas se kulupuoli tulee vähenee, kun saadaan uudet miehet remmiin. On luonnollista poistumaa. Joillekin on jo eläkeikäläinen. Siellä on tasainen ja hyvä tekeminen. Hyvä, operatiivinen ja todella tehokas. Me haluttiin selkeästi Suomen väylävirasto antaa tällaiset ajat, kun junnan pitää onnistua siinä matkalla, kun se lähtee kohteesta A ja päättyy B. Siinä on tietty aika. Me oltiin selkeästi ykkönen siinä kaikkien operaattoreiden verran. Se luo tehokkuutta. Se on tehoja. Suomen liiketoiminnassa, mikä on jäänyt vuosi vuodelta pienempään huomioon, on terminaali- ja huolintapuoli. Mikä se kehitys siellä on ollut? Ainakin mainitsit, että terminaalipuolella on esimerkiksi energiasiirtymään liittyviä asiakkaita saatu. Onko siellä positiivista volyymakehitystä tiedossa tälle vuodelle? Siellä on varmaan volyymien osalta sanoisin, että meillä tulee vähän erityyppisiä tuoteryhmiä. Ehkä arvotavarien volyymikäsittely on vähän erilaista kuin massatavarien volyymikäsittely. Haetaan pientä kasvua. Yleinen markkinasetappi, järkevää kasvua tehdä järkevillä marginaaleilla, ei ole kovin helppoa Suomen markkinassa. Mutta me tullaan tehosta ja liiketulos tulee kyllä parannemaan. Siellä on tosi hyvä se laatu, se miten asiat saadaan ulos ja toimitettua asiakkaille. Siinä on sitä ilo seurata. Kyllä, kyllä. Ehkä sitten jos vähän summaa tätä kaikkea ja menee ohjeistukseen. Annaisit nyt tosiaan vain ensimmäistä vuosipuolista koskevan ohjeistuksen ja odotat liikevaihdon ja tuloksen laskevan. Sitten vähän käytänkin taustaa läpi, että se kuukauden oli erityisen vahva viime vuonna. Onko se se merkittävin tekijä siihen, että Baltiassa oli korkeammat volyymit ja myös Nordreilissa vahva? Onko se se merkittävin tekijä vai onko siihen jotain? Ne on ne merkittävät. Sanoinkin tuossa alussa jo, että Baltia ei pääse niihin volyymeihin mitä oli. Ja Nordreilissa on myös alussa vähän vaisummat volyymit riippuen just tähän jäätelähteeseen liittyen, että ne on tämmöisiä vähän tavallaan annettuja olosuhteita, jotka sitten ei tarkoita, että se markkina olisi muuttumassa. Eli ne on niin. Ja sinänsä tehdään tietysti hyvää tulosta ja vahvaa kassavirtaa. Se, että tehtiin poikkeuksellisen kovaa silloin viime keväänä, niin se on tietysti se, kun kone on viritetty odotukset niin kuin yllättävänkin kovalle. Että jos katsoo mitä muuta vaan yhteyttä vastaava toimialalle, niin ei pääse lähellekään niihin lukuihin. Niin siltä tavalla se on vähän haastava sitten se vertailu, jos tulee tämmöisiä jääolosuhteita ja muuta, niin se on sitten herkkää tietysti, kun kone on viritetty aika hyväksi. Mutta keväästä lähtien sitten tietysti nämä uusien asioiden pitää aikaa myös tuottaa. Kyllä kyllä. Ja tosiaan Q2-tuloksen yhteydessä tuottaa sitten koko vuotta koskevan ohjeet. Sen takia ei nyt hallittua antaa niin kuin tarkempaa, koska tuossa on muuttujia, jotka ei ole puhtaasti meistä kiinni. Tietysti on ihan meistetään, että uudet liiketoiminnat, blokkiunat ja muut, niin halutaan nähdä miten ne lähtee, että ei sitten jouduta korjaamaan suuntaan tai toiseen. Ja sitten nämä jääolosuhteet ja kauanko nämä kestää, niin ne on vähän niin kuin vaikeinta arvioida, miten ne sitten koko vuoteen vaikuttaa. Mutta joka tapauksessa tullaan tekemään järkevää liiketoimintaa ja järkevää kassavirtaa koko ajan. Kyllä kyllä. Ja tosiaan Q2-elta eteenpäin sitten esimerkiksi tämä blokkiunakin tulee vaikuttaa positiivisesti, kun nyt tosiaan tällä viikolla on ensimmäinen yhteys, niin selkeimmin sitten Q2-ella vaikuttaa. Siinä tähän asti siinä enemmän kuuluu jo tietysti taustalla ja vielä ylösajovaihe kuitenkin kestää vielä muutamiin kuukausiikin, että aina muistan, että avataan joku uusi linja, niin laivalinjoilta tai lentoliikenteelle ne voi kestää vuoden ennen kuin ne pääsee breikkiin. Niin tietysti siinä on tietty matka aina stabiloida se liikenteen ja asiakkaiden tietämys siitä mahdollisuudesta. Kyllä kyllä. Ehkä sitten jos mennään tuohon epäorganiseen kasvuun, mutta ottaa tähän samaan yhteyteen tuohon voitojaan, niin kassavirtaa, niin kuin ollaan tässä moneen kertaan käytykin läpi, niin on ollut tosi vahva, mutta että esimerkiksi viime vuonna käyttänyt sitä päivän palautuksen toista erää. Osinko on joko politiikassa tavoitteena jakaa kasvavaa osinkoa, mutta nyt pidetään sitten flättinä, että miten tätä pitäisi tulkita? Karkoittaako tämä käytännössä sitä, että varaudutte uusiin epäorganisiin liikkeisiin? No Destiny raportissakin mainitaan, että se vahvistuu ja sitä kautta kyky tehdä kasvuliikkeitä vahvistuu. Kyllä me nähdään ja mitä Suomessa nyt onneksi on otettu paljon esille, että ei koske vain startupeja, jota ymmärretään, että ne jaavat osinkoja ja ne tarvitsevat sen rahan kasvua, niin tietysti toivottavasti se ajatusmaailma myös jossain vaiheessa tulee myös yhtiöille, joilla on kyky kasvaa ulkomailla. Niin se vaatii rahaa ja ei sitä pankista silloin pelkästään saa. ja me nähdään meidän kuitenkin mahdollisuudet järkevän liiketoiminnan kasvattamiseen, jos voi tehdä tulosta, niin ne on kaikki Suomen rajojen ulkopuolella. Se vaatii silloin, että sinulla on kyky sitä tehdä, kun se tilaisuus tulee. Sitä tietysti ollaan tässä valmisteltu. Se ei tarkoita, että yhtiön pitäisi olla velaton, mutta velkaa ei kannata pitää vaan sen takia, että sitä on, jos ei se olisi saa käyttää. Meillä on tietysti oman päivän tuottoprosentit hyviä. Valmistaudutaan tietysti, että meillä on kyky tehdä näitä rohkeita kasvuliikkeitä, koska ne vaatii rohkeita ihmisiä osaamista, mutta ne vaatii myös rahaa. Sitä ei voi tehdä liian veitsenterällä olevan talouden kannalta. Tietysti me halutaan tehdä merkittäviinkin liikkeitä. Silloin pitää olla vähän sitä puskuria ja toivotaan, että sijoittajatkin tämän ymmärtävät. Kyllä, kyllä. Tasa alkaa olla sellaisessa kunnossa, että niitä merkittävämpiäkin liikkeitä pystyy tekemään, mutta ehkä jos kysyy vielä yritysvastuun markkinasta, niin mikä se tilanne tällä hetkellä on? Onko siellä tunnistettu jotain mielenkiintoisia kohteita ja pystyykö sitä kommentoimaan, että mistä päin ehkä maantieteellisesti näitä katsellaan? No, ollaan tietysti aikaisemminkin tänne sanoi, että ollaan uhrattu siihen aikaan ja katsottu markkinaa, mutta vielä ei ole semmoista, joka sopisi juuri näihin meidän aiheoihin riittävän hyvin. Mutta mitä enemmän me tehdään Keski-Euroopassa noita BlockDunia, Essingen pyöritys kasvaa tai Essingeltä tullut liiketoiminta kasvaa, tulee uusia tuoteryhmiä sinne, sen enemmänhän me tullaan osaksi sitä markkinaa ja ymmärretään paremmin, meidät ymmärretään paremmin, eli sen enemmän ne ovet ja ikkunat avautuvat erilaisiin mahdollisuuksiin. Että tietysti ollaan hyvin valmiudessa ja ne olosuhteet tavallaan koko ajan meille paranee, että me ei myöskään sitten tehdä hutia, kun me ollaan osa jo peliä. Että sillä tavalla mennään eteenpäin ja varmaan vuosi, kaksi niin sopiva kohta tulee. Sitä ei tiedä, mutta se tavallaan meidän kyky ja ymmärrys tehdä oikeat liikkeet koko ajan kasvaa kovaa vauhtia. Ja kyllä se kasvu tulee sitten, varmasti myös se, että organiset toimia vaanitaan siltä. Sehän on ihan luonnollista ja siihen pitää sitten olla valmiuksia, jos nimenomaan ei ole silloin nykyisen ymmärryksen mukaan Suomessa. No niin, jäädään seurailemaan sitä. Ehkä ihan loppuun vielä tiivistys. Mistä asemista Nurminen lähtee tähän vuoteen ja ehkä ne pääteemat, mihin tuota erityisesti keskittyy? Kyllä se, että meillä oli kuitenkin operatiivisesti aika terve ja ehiä viime vuosi, niin se on hyvä lähtö. Meillä on nyt jengi hyvin kasassa tekemään näitä nykyisiä asioita. Eli ne pysyvät hyvin raiteillaan ja siitä lähdetty tekemään sen lisäksi näitä uusia blokkijunia ja ruotsin keski- ja ruopavälinen liikenne. Se on kyllä se fokus, että Suomessa pidetään laadukas toiminta, lainetaan asiakaskuntaa, mutta se varsinainen kasvu tulee Keski-Eurooppa-Ruotsin akselilta ja sinne lisätään resursseja, eli henkilöstöä, lisätään palveluita ja mennään niiden kanssa eteenpäin. Ne ovat selkeät kasvuaihdot, mihin selkeästi panostetaan. Hyvä. Kiitos Olli, paljon haastattelusta ja tsemppiä alkaneeseen vuoteen. Kiitos.