Virtunen, Niclas Bagge. Onko uusi kryptomarkkinasykli lähtenyt käyntiin?

Hyvä kysymys, Liika. Mä lähtisin tätä lähestymään vähän sellaiselta laajemmalta näkökulmalta. Sanotaan näin alkuun, niin mun mielestä kyllä, ja käydään vähän läpi, minkä takia mä olen. Mä oon sitä mieltä. Bitcoinissa on tapahtunut aika paljon viime aikoina, ja kun Bitcoin on markkinoilla suuri ja vie tätä markkinaa enimmäkseen, niin on puhuttu paljon tästä neljän vuoden syklistä, mihin kohta tullaan tarkemmin sisään, niin mun mielestä ainakin nämä viimeiset viikot, kun Bitcoin vihdoin viimein päätyi 50 viikon liukuvan keskiarvon yläpuolelle ihan hetkittäin ja pystyi sulkemaan sen yläpuolelle, niin mä tossa muutama viikko sitten pohdinkin, että alkaa olla aika semmoinen vahva merkki. Ja kun katsotaan historiaa, kun Bitcoin on päässyt tämän yläpuolelle, niin siitä on lähtenyt uusi nousumarkkina. Ja myönnettäköön, että kun Bitcoin oli siinä 60 tonnin hujakoilla, mä vähintään vaan odotin vielä semmoista silloin kun käytiin 30 tonnissa. Bitcoinin kai olisi tullut vielä semmoinen yksi lyhyt, nopea dippi, että markkinahan tykkää imeä sen kaiken mahdollisen likvidin sieltä markkinoilta. Mutta toisin kävi. Siitä huolimatta, vaikka Clarity Act ei mennyt läpi.

Ja haluatko avata, mikä tämä Clarity Act on?

Joo, eli Clarity Act on jenkeissä tämmöinen lakiehdotus, mikä selkeyttäisi kryptomarkkinaa. Ja koska kryptomarkkinoissa suurimmaksi osaksi seurataan paljon, mitä jenkeissä tapahtuu, ja EU tulee sitten vähän perässä ja muu maailma, niin sen takia sitä seurataan paljon, niin se tulee selkeyttämään, mihin eri kategoriaan tietyt kryptovarat kuuluu, että kohdellaanko sitä kuin kultaa? Onko se joku velkapaperi, onko se joku raaka-aine, niin ennen kuin siihen saadaan selkeys, niin instituutiot on edelleen vähän varovaisia siihen sijoittamiseen. Kun he eivät tiedä ihan, miten ne sitä tulkitsee, niin siinä tuli takapakkia pari viikkoa sitten. Mutta siitä huolimatta Bitcoin lähti nousuun. Ja se oli aika yllättävää, että sinä päivänä kun nämä uutiset tulivat, niin Bitcoin dippasi muutamia prosentteja. Osa oli ihan, että nyt karhumarkkina jatkuu ja tämä on takaisin. No mites kävikään. Siitä viikkoa eteenpäin, ja ollaan taas 80:n tonnin yläpuolella. Niin vielä tuohon kysymykseen, niin todennäköisyydet siihen, että mentäisiin vielä alemmas, on mun mielestä todella matalat.

Kyllä nämä syklithän on heikentynyt viime vuosina. Eli jos puhutaan vaikka siitä 2017 syklistä, minkä itsekin muistan vielä, niin silloin se Bitcoin nousi hyvin voimakkaasti. Sitten tuli se romahdus. Oliko se joku 90 pinnan luokkaa, sitä luokkaa pallokentällä. Suunnilleen. Sitten alkaa taas uusi sykli. Bitcoin nousi hyvin voimakkaasti, mutta lasku oli matalampi kuin edellisellä kerralla. Nyt tämä sama näyttää toistuvan jälleen, eli se lasku ei ole niin voimakasta mitä on aikaisemmissa sykleissä ollut. Voidaanko tästä päätellä, että jos nyt ollaan nousumarkkinassa, kuten tässä ehdotit, että me ollaan tällä hetkellä, niin uskotko sä, että tämä nousu on tällä kertaa myös matalampi? Jos tämä pitää paikkansa, mitä äsken selitin.

Joo joo, tosi hyvä nosto, ja se on just näin, että sitä mukaa kun oletetusti instituutiot on tullut mukaan, niin tämä neljän vuoden sykli. Se historia kuitenkin aika lyhyt niin kuin Bitcoinissa, niin onko se vielä riittävä perustelemaan, että se perustuu siihen? Mutta niin kuin sanoit, niin tosiaan useat kerrat Bitcoin on kuitenkin tullut siinä 90 pinnaa alas, mutta nyt se on vaan tullut noin 55 pinnan suurin piirtein, niin mä uskon kanssa, että ne nousut ja hirveät piikit, niin niitä ei tulla näkemään yhtä lailla jatkossa. Toki näitä parinkymmenen prosentin dippejä, nousuja, sitä volatiliteettia kokonaan pois, niitä tulee näkemään, mutta samantyyppistä kuin mitä sillä oli silloin alkuvaiheessa, niin musta on hyvä sanoa, että se on kompressoitunut, että se on vähän vähentynyt. Se teho ei ole enää niin valtava. Ja jos tässä nyt lähdetään uuteen nousuun, niin tämähän tarkoittaa, että nousumarkkina alkaisi paljon aikaisemmin kuin mitä on ajateltu.

Puhuvat päät sanovat, että lokakuussa täytyy ostaa Bitcoinia, että sitten se tulee tavallaan täyteen, että se on nyt laskenut tietyn aikaa. Mutta se nousu alkoikin jo elokuun puolella.

Niin, että näin siinä voi käydä, että siinä mun mielestä on hyvä sääntö, että ei katso sitä lyhyttä aikaväliä, vaan miettii pitkällä tähtäimellä, mitkä ne fundamentaalit on. Koska ne ei ole koskaan muuttuneet, niin sen perusteella tekee sitten niitä päätöksiä, että lähteekö sijoittamaan markkinaan vai ei.

Kyllä, me tehdään tosiaan kaupallista yhteistyötä teidän kanssa eli Virtusen kanssa. Haluaisitko sä eka kertoa kuulijoille, että mikä Virtunen on?

Joo, harva. Harva tosiaan meistä tietää. Ollaan suht uusi markkinalla, ollaan ruotsalainen yhtiö, Tukholmassa pääkonttori ja suhteellisen pieni tiimi. Meitä on noin 14 henkeä yhteensä ja eri. Ja tultiin markkinoille. Vuonna 2002 perustettu siis yritys, ja mitä me tehdään, niin me halutaan mahdollistaa jokaiselle henkilölle, joka on kiinnostunut sijoittamaan kryptovaluuttoihin, niin tehdä siitä helpompaa. Helppoa, reguloitua ja turvallista, että meidän kaikki tuotteet on niin sanottuja ETP-rahastoja, ja meillä on tällä hetkellä 23 eri tuotetta.

23 eri kryptovaluuttaan. Ilmeisesti suurin piirtein.

Kyllä joo, ei kun siellä on osittain indeksirahastoja, niin siellä on enemmän, mutta kuitenkin pääpiirteittäin näitä suurimpia kryptovaroja, ettei ole niitä ihan meemikolikoita.

Ei ole Pepe-coineja.

Ei ole Pepe-coineja valitettavasti.

Okei joo, sä puhuit noista ETP-tuotteista, niin haluatko avata kuulijoille, mitä se tarkoittaa?

Toi on mun mielestä tosi tärkeä kuulijoiden sisäistää, että kun on ETF:iä, ETP:tä, että mitä ne on. Niin ETP on sitten taas näistä. Eri on erilainen siinä suhteessa, että exchange traded productia käytetään täällä EU:ssa ja sitten ETF:iä on esimerkiksi Jenkeissä. Siinä on ihan lainsäädännöllinen ero, että meillä on ETP-tuotteita, ja ETP:t voi sitten olla joko synteettisiä tai ei-synteettisiä rahastoja. Ja tässä on tärkeää muistaa, että kun ostat vaikka Nordnetin kautta. Tuotteita, missä meidän tuotteet on myös tarjolla, niin vähän katsoa, että onko se synteettinen vai ei. Ja mitä se synteettisyys tarkoittaa. Just että siellä ei välttämättä ole sitä kyseistä omaisuuserää itsessään siinä rahastossa, ja se on ehkä rakennettu paljon monimutkaisemmin. Siinä voi käytettyä velkavipua ynnä muuta. Niin meidän tuotteet on aina 100-prosenttisesti sitten katettu kyseisellä kryptovaralla.

Eli jos joku sijoittaa kymmenellä tonnilla meidän Bitcoin ETP-tuotteeseen, niin meillä on vähintään 100 prosenttia tuota kyseistä kryptovaraa hallussa, ja sitten jo vähän takaisin siihen yritykseen. Niin niin just. Tämä turvallisuushan on se yksi tärkeä. Eli sen sijaan, että sä ostat sieltä kryptopörssistä ja ostat, myyt tai treidaat tai ehkä vaan ostat, niin yksi on ensinnäkin kulurakenne. On tärkeää huomioida, että siinä voi yleensä olla aika paljon korkeammat kulut, etenkin jos tekee paljon transaktioita eri lompakoista ja eri alustojen välillä. Ja sitten on aina se riski, että luotat siihen, että se pörssi, missä sä käyt kauppaa, pystyy toimimaan. On nähty hakkerointikeissejä tai että yhtäkkiä joidenkin toimijoiden toimiluvat vaikka lopetetaan EU:ssa regulaation myötä, niin meidän tuotteet pystyy ostamaan ihan kätevästi Suomessa just Nordnetin kautta, ja meidän tuotteet ovat kuudessa eri pörssissä kokonaisuudessaan, että on Saksassa ja Puolassa ja Ruotsissa esimerkiksi myös kyllä.

Eli nämä on tavallaan tietyllä tavalla, voisi sanoa, verrannollisia näihin ETF:iin, mitä jenkkeihin tuli pari vuotta sitten, mutta täällä niitä kutsutaan ETP-tuotteiksi. Raakasti yksinkertaistaen ihan mielenkiintoinen kysymys. Kun sä toimit Virtusessa, niin kiinnostaa hirveästi tietää, että miten sijoittajat reagoivat, jos on vaikka kova karhumarkkina Bitcoinissa. Myykö ne pohjalla ja ostavatko ne huipulla vai miten tämä dynamiikka toimii, että miten teille tulee noita merkintöjä?

Joo, se yleisön kiinnostus on kyllä nolla. Kun markkinassa menee alaspäin, niin se kiinnostus vähän sakkaa, ja ei ole enää niin kysyntää niin paljon. Mutta se on ihan mieletöntä nähdä, että heti kun vähänkin markkina piristyy, niin kaupankäynti kymmenkertaistuu. Ja näin siitä huolimatta, vaikka tässä nyt ollut aika pitkä karhumarkkina viime vuodesta. Tuota tapahtuu. No ei nyt ihan tähän päivään saakka, mutta näin, niin siitä voisi kumminkin. Niin niin, siitä huolimatta ollaan nähty jatkuvasti nettomerkintöjen kasvua. Jos nyt Suomea ottaa hyvänä esimerkkinä, niin vaikka markkina laskee, niin ihmiset kuitenkin tänä päivänä sijoittaa enemmän sillä pitkällä tähtäimellä sen sijaan, että miettii sitä lyhyen välin spekuloinnilla. Ja siinä on vähän aasinsiltana kanssa siihen, että miksi se volatiliteettikin on laskenut, että instituutiot, jotka tänä päivänä ostavat paljon enemmän kryptovaluuttoja juuri vuoden 2024 jälkeen, kun tuli nämä ETF:t ja näin, niin ne ei osta sitä ja sitten pidä sitä viikkoa, vaan he miettivät myös sitä pitkän tähtäimen allokointina, niin se myös vie pois sitä volatiliteettia sieltä markkinoilta. Mutta se on ollut hieno nähdä, että kysyntä kasvaa siitä markkinakäyttäytymisestä riippumatta. Ja nyt ollaan nähty, että se käänne voi tapahtua yllättävän nopeasti.

Että kyllä nyt Bitcoin on noussut 45 prosenttia suurin piirtein kuvaushetkellä. Noista pohjista Ethereum, toinen iso kryptovaluutta, Ethereum. Se on noussut noin 75 prosenttia pohjista, niin pystyykö sä yhtään kommentoimaan sitä, että kuinka paljon nämä merkinnät on kasvaneet nyt kun tämä kova sykli on lähtenyt taas käyntiin?

Joo, niin kuin sanoin, niin nettomerkinnät on kasvanut myös silloin kun markkina meni alas, ja etenkin nyt kun markkina on noussut, niin kyllä on. Kaupankäyntivolyymit tuolla Nasdaqissa on ollut paljon korkeammat.

Kyllä, sinä puhuit aikaisemmin tuosta neljän vuoden syklistä. Mikä Bitcoinissa on, niin haluatko sinä selittää kuulijoille, joille tämä sykli ei ole niin tuttu, että mitä se tarkoittaa?

Eli Bitcoiniinhan tämä menetelmä perustuu, siihen louhintaan, ja noin joka neljän vuoden välein tai 210 000 blokin välein, niin tämä Bitcoinista saatu hyöty puolittuu, että alussa kun Bitcoin perustettiin 2009, eka blokki louhittiin, se palkinto on ollut 50 Bitcoinia, niin sitten se puolittui 25:een, ja nyt sitten parin vuoden päästä on seuraava puolittuminen edessä. Niin yleensä on tarkoittanut, että Bitcoin on seurannut näitä syklejä tai aina kun ennen. Ennen puolittumista, niin sitten nähdään semmoinen pre-halving bull market, ja sit tulee bull market, ja sitten tulee se piikki, ja sitten mennään 90 pinnaa alas. Mutta nyt tässä on käynyt, että nyt jos tämä päättyy tähän 55:een, että volatiliteetti on paljon pienempi, ja saa nähdä jääkö sitten nousu seuraavassa bull-markkinassa taas pienemmäksi. Niin. Kuinka paljon sen syklin on sitten relevantti.

Kyllä. Miten sä näet muuten ylipäätänsä kryptovarat? Tai jos puhutaan Bitcoinista, että jos mennään vaikka vuoteen 2017, noin 10 vuotta sitten, niin silloin tää oli ehkä aika pienen piirin juttu, mutta nyt yhä enemmän instituutiotkin on lähteneet mukaan. On tullut erilaisia tuotteita. Miten ihmiset pystyy sijoittamaan kryptovaroihin? On kryptopörssejä, on Virtusen kaltaisia toimijoita, on näitä treasury-yhtiöitä olemassa. Instituutioiden ETF:iä, mitkä lanseerattiin Jenkeissä, oliko pari vuotta sitten muistaakseni, niin. Tämä Bitcoinin asema on tietyllä tavalla muuttunut sillä tavalla, että on hyvin pienen piirin juttu. Sitä kun on tullut se kymmenkertaistuminen tai ylikin. Sitten se on romahtanut. On ajateltu, että nyt se Bitcoin kuoli, että tämä oli vain tämmöistä hömppää nämä kryptovarat. Sitten on tullut taas uusi sykli, ja sitten ollaan taas innoissaan siinä. Ja tämä ekosysteemi on elänyt sen mukaan, että se, että pystyy sijoittamaan kryptoihin, niin sitä on. Sitä on helpotettu, että sun ei tarvitse enää olla mitään fyysistä kovalevyä, minne sä tuotat niitä bitcoineja, vaan niihin pystytään entistä helpommin nykyään sijoittamaan, niin miten sä näet, että tämä vaikuttaa näihin tulevaisuuden hinnanvaihteluihin?

Kyllä mä nään sen tosi positiivisena, ja myös se, että ollaan saatu sitä reguloitua enemmän. Ylipäätään kryptomarkkinaan, niin se selkeyttää tätä kokoa, että monet ei ole lähteneet uskaltaa sijoittaa kryptovaluuttoihin. Kun niitä on tuhansittain, niin mä ymmärrän hyvin. Ja sitten mediassakin paljon puhutaan. Yleensä vaan silloin kun tulee näitä negatiivisia uutisia tai jotain ylipositiivisia, kun jotain on tapahtunut, vaikka kuinka pitkän aikaa.

Selaustilassa elämässä puhuttiin kryptoista. Silloin oli joko 2021 huipulla näin kuriositeettina.

Että joo, niin just tuohon, että mehän tultiin Nasdaq Helsinkiin. Me oltiin ensimmäinen tämän tyyppinen tuote vuonna 2025. Että vähän siellä alkoi vielä. Unohtui sanoa, että me ollaan oltu vasta noin puolitoista vuotta Helsingin datamarkkinassa, niin se on kyllä hieno. Hienoa tuoda suomalaisille mahdollisuus sijoittaa kryptovaroihin muullakin tavalla kuin spot-kryptomarkkinan kautta.

Kyllä nämä kryptomarkkinat on hyvin laajat, että kaikki tietää Bitcoinin. Moni saattaa tietää Ethereumin, mutta kun me mennään sinne. Pintahuipun alle tai jäävuoren huipun alle, niin sieltä löytyy vaikka mitä tavaraa. Löytyy kaiken maailman Cardanoja, näitä muita meemikolikoita, Dogecoinia, ja moni saattaa muistaa jo Pepe-coineja ja Shiba Inu -kolikkoja ja tämmöisiä, niin.

Ne on näitä sun lemppareita.

Joo, nää on näitä mun lemppareita. Niin miten sä näet ns. altcoinien roolin, että miten nämä soljuvat tämän? Jos Bitcoin on se suurin ja kaunein ja on näitä Bitcoin treasury -yhtiöitä, on Ethereum-treasury-yhtiöitä. Mutta miten? Mikä rooli näillä pienemmillä, tällaisilla hyvin spekulatiivisilla meemikolikoilla on?

Mun näkemys on, että ne meemikolikot tulee aina olemaan. Ainahan sä voit tehdä tunnissa tai ehkä viidessäkin minuutissa oman meemikolikon, ja ehkä säkin voisit tehdä jonkun oman Mervi-kolikon.

Ehkä tän jälkeen.

Niin, ne tulee aina olemaan. Mutta sitten sitä myötä, kun ihmiset on enemmän valveutuneita ja ymmärtää enemmän tätä kryptomarkkinaa. Ja sitten kun tullaan stablecoineihin, tokenisaatiosta puhutaan nyt aika paljon ihan EU:n sisälläkin. Niin niin, mutta niiden rooli. Mä uskon, että tulee pienentymään, että saattaa siellä olla yksittäisiä meemikolikoita, jotka pärjää hyvin tai erittäin huonosti. Mutta pääsääntöisesti jos sillä kryptolla ei ole mitään semmoista. Case valuea, jotain arvoa mitä se tuo johonkin tiettyyn.

Tuoko Bitcoin arvoa yhteiskunnalle?

Tai kyllä, terävä kysymys. Kyllä kyllä joo, pohjimmiltaan kyllä. Että sehän tarjoaa vaihtoehtoisen, jos ylipäänsä. No mä tykkään. Tossa lähtee ehkä vähän sinne historiasta, miksi Bitcoin syntyi ja näin. Että jos miettii tätä, kun meidän talous perustuu fiat-järjestelmään ja velkaa ja rahaa pumpataan lisää. Ja talouskriisin jälkeen sitten oli tämä idea, että mitä jos sen ei tarvitse perustua mihinkään kolmanteen osapuoleen, että kenenkään ei tarvitse hallita sitä, joka on aika hieno. Hieno juttu, että se on vähän verrattavissa ehkä internettiin. Se on ihan uusi ajatus. Voin kuvitella, että silloin kun internetkin tuli, niin monet miettivät, miten se tieto voi kulkea tuolla jossain pilvessä jotenkin satelliittien kautta, ja näin Bitcoin. Samoin, että se on vaihtoehtoinen. Tapa sisällyttää. Arvoa verrattuna muuhun, että siellä vedotaan yleensä digitaaliseen kultaan, koska se prosessi on helpompi kuvailla sen takia, miten sitä Bitcoinia louhitaan. Ja sitten sen arvon määrittäminenhän on kysyntää ja tarjontaa, ja luotetaan siihen järjestelmään, että samalla tavalla kuin mekin luotetaan, että meidän eurojärjestelmä on järkevä. Jenkit luottaa dollariin. Niin, tuota.

Bitcoinia on myyty just digitaalisena kultana tai tällaisena inflaatiosuojana, niin onko tämä aina pitänyt paikkaansa? Että nythän ne romahti taas reippaasti ja on ollut kova inflaatio. Mutta eihän se tavallaan ole tietyllä tavalla toiminut inflaatiosuojana, vai onko mun ajatusmalli ihan väärä?

On tiettyjä ajankohtia, missä se ei ole. Ei ole selvinnyt niin hyvin, mutta on myös monia hetkiä, kun Bitcoin on pärjännyt paremmin muuhun markkinaan verrattuna. Ja siinä on totta, että on myös hyvä erottaa se, että Bitcoin pärjää tosi hyvin muuhun markkinaan verrattuna vaikka hinnan nousussa, mutta sitten safe havenina se ei ollut se kaikkein stabiilein, mutta se ollaan nyt nähty. Nythän Bitcoin on pikkuhiljaa erottautunut taas vähän enemmän vaikka S&P 500:sta, että se ei korreloi enää niin voimakkaasti.

Joo, sinä puhuit äsken noista stablecoineista, niin onko nää tämmöisiä safe haveneita vai mitä ne tarkoittaa? Mitä se tarkoittaa?

Joo, stablecoin on ihan vain tekninen käsite siitä, että joku euro tai dollari muutetaan digitaaliseksi.

Eli nyt on puhuttu mediassa digi-eurosta, niin onko tämä sama asia?

Kyllä, kyllä, siellä on aina vastaava määrä sitä aitoa euroa sen stablecoinin takana, mitä stablecoin vain helpottaa sitä prosessia, miten sitä rahaa tai miten sitä stablecoinia liikutetaan paikasta A paikkaan B.

Aivan. Mites sitten tämä tokenisaatio? Mitä tämä tarkoittaa? Sä puhuit siitäkin äsken.

Joo. Tokenisaatio tulee olemaan iso osa arjen arkea varmasti tässä tulevina vuosina. Toki se tarkoittaa, että jokin kiinteä omaisuuserä, vaikka osake tai kiinteistö tai velkapaperi, muutetaan digitaaliseen muotoon tokeniksi, ja sitten sitä pystytään siirtämään. Sitten kaikki pystytään kasaamaan sen lohkoketjuun, ja se kaikki data on paljon nopeampaa, helpompaa, prosessoitavaa ja tehokkaampaa.

Onko tämä nyt sama asia, joka oli joku vuosi takaperin nollakorkoaikana, oli niitä NFT:itä, niin liippaako tämä lähelle näitä? Ei, keinona ei se näe.

NFT:t on kyllä sitten ihan oma juttunsa.

Okei joo, se on oma tieteenalansa. Sitten näiden kryptojen ympärillehän on syntynyt tämmöisiä yrityksiä, jotka ostaa Bitcoinia tai muita kryptoja tosi paljon, louhii niitä, niin suuria. Kaunein näistä on varmasti tämä Strategy, niin haluatko sä selittää kuulijoille, mitä Strategy oikeastaan tekee? Mitä se funktio on?

Eli Strategyhän ostaa Bitcoinia koko ajan, ja yritystoiminta perustuu siihen, että se ostaa bitcoineja, luottaa sen hinnannousuun ja ostaa niitä aika valtavia määriä, mikä on vaikuttanut siihen, että sen markkinaosuus on jo aika iso, että monet yritykset omistaa tietämättäänkin vaikka Strategyn osakkeita esimerkiksi, joka on vielä riskillisempi kuin vaikka joku ETP-tuote, että siellä vivulla ostetaan, että se on tosi. Aika herkkä se ala, mutta uskon kuitenkin, että kyllä nekin tulee pysymään. Tässä ehkä tarkka katsoa sen, millä. Jos joku harkitsee siihen sijoittamista, että millä pohjalla se yritys on.

Saylorin pohjalla.

Näin, niin Saylorin pohjalla, että kyllä mä olisin niissä vähän tarkkana. Ja sitten etenkin, jos on kyse pienemmistä tekijöistä tai uusista.

Näitähän on siis syntynyt kuin sieniä sateella. Meillähän on Euroopassakin tämmöisiä treasury-yhtiöitä, niin ovatko nämä elinkelpoisia sun mielestä vai mikä niiden funktio on?

Mä olen itse vähän skeptinen, että itse aika varovasti kyllä olisin. Niissä en ainakaan kaikkia munia laittaisi yhteen koriin.

Jos me puhuttaisiin tällä videolla vaikka Nordeasta sijoituskohteena, me puhuttaisiin Nordean hallinnoitavista varoista. Toisaalta vaikka mikä asuntolainatilanne on? Mikä taloustilanne on Suomessa tai muualla Pohjoismaissa? Me voitaisiin puhua Nordean P/E-luvusta, osinkotuottoprosentista. Tämmöisistä me voitaisiin verrata Nordeaa muihin verrokkipankkeihin, niin me voidaan hyvin monesta eri kulmasta tutkailla Nordeaa sijoituskohteena. Mutta sitten kun me puhutaan kryptovaroista tai Bitcoinista, niin se keskustelu tuppaa menemään hyvin vahvasti sen hinnan puolelle. Eli puhutaan, että mikä Bitcoinin hinta on kullakin ajanhetkellä. Tai toisaalta, että mitä mieltä joku muu on kryptovaroista, niin onko tämä vaan tämän omaisuuserän ominaisuus vai tämmöinen heikkous?

Se on, se on. Se herättää aina paljon. Keskustelua, kun Bitcoinin hinta menee reilusti ylös tai alas, ja sitten on heti otsikoissa. Mutta kyllä se on edelleen se fundamentaali, että mikä sen kryptovaluuttojen idea on? Mikä Bitcoinin idea on, niin kuin se on siellä taustalla, niin sitten vähän pystyy unohtamaan sen hinnan tuijottamisen ihan viikkotasolla. Että ne on kyllä täällä jäädäkseen. Että kuitenkin puhutaan kohta kolmen biljoonan markkinasta. Niin ja suuret. Enempi ja enempi instituutiot ja yritykset lähtee mukaan. Että se ei enää ole yksityissijoittajan vetämä. Niin ihmiset alkaa ymmärtää, että on muutakin. Muitakin vaihtoehtoja kuin osakkeet tai kiinteistöt tai arvopaperit. Kryptovaluutat tarjoaa tuota. Vaihtoehtoisen sijoituksen. Sitten se on noin prosentin viiden. 1–5 %. Vaikka mitä sitten. Yleensä suositellaan, että sijoittaa näihin tuotteisiin.

Joo, jos puhutaan kryptoista, että kuinka paljon. Yleensä ihmiset allokoi rahaa vaikka sijoitusvarallisuudestaan tai sijoitussalkustaan. Näihin kryptoihin, niin mikä sun mielipide on, että pitääkö se olla pelkkää Bitcoinia vai Ethereumia vai jotain indeksituotetta näihin kryptoihin, kun niitäkin nykyään on olemassa? Teilläkin on olemassa niitä tai jotakin pienempiä kryptovaroja, niin sä äsken puhuit 1–5 %, niin onko se sun mielestä kuinka lähellä me ollaan sitä, että esim. Jossakin nämä isot varainhoitajat, vaikka joku CFA-tyyppiset tahot. Näkee niin, että he suosittelevat, että laittakaa 5 % kryptovaroihin, että mistä se 5 % on sitten pois. Onko se osakkeista pois? Onko se koroista pois, kiinteistöstä pois? Miten sä näet tämän keskustelun?

Joo, ehkä jos multa kysyy, niin mulla on varmaan aika paljon korkeampi, mutta se on just näin, että se on noin prosentti–viiden luokkaa. Mitä katsoo vaikka jenkeissä, mitä BlackRock, J.P. Morganit suosittelee allokoimaan kryptovaluuttoihin, ja yleensä se on lähtenyt siitä Bitcoinista. Se on se suuri ja markkinaosuudeltaan vetää sitä markkinaa kuitenkin.

Volatiilimpi kuin nämä muut kryptot.

Kyllä, että siellä kyllä sisällytetään.

Hirveästi kelpoisempi.

Niissä on just nämä salonkikelpoisempia, että siellä ei hirveästi meemicolneihin lähdetä, että se on Bitcoinia. Ethereumia, Solanaa ja näin poispäin, niin jos allokointi on aika pieni, niin siinä on hyvä ottaa semmoinen satelliittiperspektiivi, että sulla on siellä kiinteistöt, osakkeet, korot ynnä muuta, niin kyllä se sieltä. Saat aika hyvin sen muutaman prosentin, että muistaa, että se on vain osa sitä laajempaa allokointia. Se on ihan sama, että onko se, että tota se vähän niin kuin kuuluu siihen sijoittamiseen, että kun sinä sijoittajana sun pitää ottaa huomioon koko markkina vähän, riippumatta vähän siitä, että mikä se oikeastaan mielipide vaikka on, että jos on vaikka öljyä tai tuulivoimaa, sitten totta kai on. Hienoa, että ihmiset tekee niin kuin tietyt periaatteet. On sitä vihreätä sijoittamista tai näin, niin kuitenkin saa ottaa huomioon ne kryptovaluutat. Se on niin iso osa markkinaa, ja kuten ollaan huomattu, niin riskikorjatut tuotot silloin kun on sisältänyt Bitcoinia, niin on ollut parempi.

Kuinka paljon nämä vaikka instituutiosijoittajat, kuinka paljon he on mukana näissä kryptoissa? Tällä hetkellä, kun itsestä tuntuu vielä siltä, että on kumminkin aika pienen porukan hommaa tämä kryptovaroihin sijoittaminen. Niin onko instituutiosijoittaja kuinka voimakkaasti mukana näissä kryptoissa, jos puhutaan vaikka Pohjoismaissa tai Jenkeissä?

Jenkeissä ollaan ihan valovuosia edellä tätä, että siellähän on mun mielestä joka tiistai, kun katsoo vaikka Bloombergia. Siellä puhutaan kryptoista ja siellä presidentti puhuu kryptoista viikoittain.

Joo, hän se on. Hänhän tykkää kryptoista.

Kyllä, se on siellä arjessa mukana jatkuvasti. Ruotsissa ollaan kans aika paljon edellä tätä. Siellä on sitä riskinottohalukkuutta. Varallisuutta on enemmän, siellä on sijoitettu pidempään ja se asenne sijoittamiseen on vähän eri. Miten vaikka meillä Suomessa. Suomessa ollaan vielä todella aikaisessa, sanoisin kyllä, instituutioiden tätä. Sijoittamisessa sitten ollaan puhuttu paljon, ja ehkä näiden instituutioiden ja pankkien kanssa keskusteltu, niin kiinnostusta on, että sitä on keskusteltu jo vaikka useamman vuoden, mutta sitten päätösten tekeminen. Kun ollaan aika konservatiivinen maa, niin siinä menee oma aikansa. Mutta me ollaan kyllä siinä pisteessä, että sitä ei oikein enää pysty sivuuttamaan, että siellä on asiakkaita. Tulee kysyntää. Kysyntää, että olisiko mahdollista saada tämäntyyppisiä tuotteita, niin en usko, että tässä hirveän kauaa menee, että se laajenee niin kuin Suomessa myös.

Miten sä näet sitten yksityissijoittajat? Jos verrataan suomalaisia yksityissijoittajia vaikka muihin maihin, vaikka Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin, niin onko kryptosijoittaminen täällä kuinka yleistä verrattuna muihin maihin?

On sillä suht aikaisessa alkuvaiheessa. Yksi hauska huomio on tähän mainita, että kun täällä XRP:tä ostetaan ihan älyttömästi Suomessa verrattuna muihin.

Mistä.

Muihin maihin? Se on hyvä. Sitä mäkin oon pohtinut, mistä se johtuu. Yksi syy voi olla se, että ehkä se hinta, että kun eikös se XRP ole vähän halvempi kuin Bitcoin. Okei, sun ei tarvitse ostaa yhtä Bitcoinia, mutta kuitenkin varmaan se on yleensä houkuttelevampaa. Vähän kuin näissä meemicolneissakin. Saattaa joskus olla, että joku on todella halpa, ja sitten mitä jos se siitä niin kuin 10 000-kertaistuu tai näin. No mutta.

Se.

Perustuu.

Puhtaasti siihen, että ihmiset katsoo sitä hintaa. Jos siinä on hirveän monta desimaalia, hirveän monta nollaa siinä perässä, että okei, mä saan sadalla eurolla ostettua 25 miljoonaa Dogecoinia, niin mä teen sen, että mä ostan sitä vaan, sitä 25 milliä Dogecoinia. Niin perustuuko tämä ihan puhtaasti vain siihen, että se nimellishinta on niin matalalla, että jengi ostaa sen takia, että sen ei tarvitse nousta yhteen euroon. Niin mä oon tehnyt hirveät fyrkat.

Ei pelkästään siihen, vaan sitä kautta, että XRP on tosi pitkään ollut aina se, että siitä tulee se vähän tämä pankkien käyttämä valuutta, että siinä on sitä.

Haluatko avata vähän tuota, miksi se perustuu siihen?

Se on silloin alkuvaiheessa, että XRP:stä tulisi sellainen globaali krypto, jota pankit käyttävät ja sitä liikutellaan paljon, että sen arvo nousee ja näin, niin siinä on kova usko siihen. Suomessa se on kans melko vähäistä edelleen, että meillä on tällä hetkellä Suomessa noin vähän päälle 10 000 asiakasta.

Ja Virtusella.

Ja Virtusella. Joo, ja tällä hetkellä tuotteet on saatavilla Suomessa vain Nordnetin kautta, mutta varmasti tulevaisuudessa tulee olemaan muitakin alustoja. Mutta Nordnethan on kyllä todella hyvä, että se on monelle todella tuttu. Kätevä tapa sijoittaa.

Onko sulla muuten mitään tietoa laajemmin, että kuinka moni suomalainen omistaa kryptovaroja, oli ne sitten Virtusen kaltaisia ETP-tuotteita tai sitten joitakin tämmöisiä suoraan kryptoja tai kryptopörssin kautta ostettuja?

Vitsi, nyt mä en yhtään. Mä muista. Mä katsoin jotain tilastoja, että oli Tilastokeskuksenkin, että montako suomalaista omistaa kryptovaluuttoja. Niin nyt en uskalla tarkkaa lukua heittää, mutta se on.

Varmaan satoja tuhansia.

Mutta sehän oli satoja, oli satoja tuhansia. Kyllä, se oli kysymys, että oletko joskus ostanut tai omistanut kryptovaluuttaa. Se oli yllättävän iso. Okei joo joo, porukkaa riittää.

Miten sitten jos me vertaillaan näitä eri kryptoja, vaikka Bitcoinia, Ethereumia ja XRP:tä, niin onko niillä jotakin eroja? Kun sä puhuit, että XRP on se mitä pankit voisivat käyttää, niin onko näissä olemassa jotain teknisiä eroja näissä eri kryptoissa?

On, on näitä. Suurin osa kryptoista suurimmaksi osaksi kilpailee vähän samasta markkinaosuudesta, ja osa perustuu proof of workiin. Vaikka Bitcoinissa sen takia puhutaan siitä, että se vie paljon energiaa, kun sitä louhitaan. Sitten on kryptovaroja, joissa on niin sanottu proof of stake, missä verkosto todentaa nämä transaktiot oikeaksi. Se ei ole sitten taas niin energiaa vievää. Sitten on. Kryptovaratkin pohjautuu siihen, että ne on vaikka pelien sisällä tehtäviin transaktioihin, tämäntyyppisiin. Sitten on näitä stablecoineja, eli käyttötarkoituksia on monenlaisia. Ja sitten kun noita on satoja tuhansittain, ja niitä tulee kuin sieniä sateella, niin mikä niistä sitten on. On se vahvin, niin sitä on vaikea ennakoida. Mutta edelleen nämä Bitcoin, Ethereum ja XRP on pitänyt markkinaosuutensa aika kovana edelleen vuosien saatossa. Niin joo.

Miten? Pystyykö kryptoille antamaan mitään tavoitehintoja? Jos saisi. Tässä osakeanalyytikon, kenen kanssa keskustelisin vaikka yhtiöstä Nordeasta? Me voitaisiin keskustella arvostustasoista ja mikä hänen mielestään on käypä hinta. Vaikka Nordean osakkeelle, niin voiko kryptovaroille antaa tämmöisiä vastaavanlaisia ns. tavoitehintoja? Tai onko siinä olemassa mitään verrokkilukua tai kehikkoa?

No ei. Samalla tavalla just kuten sanoit, kun siellä ei taustalla perustuisi liiketoimintaan. Ei, se.

On liiketoiminnallista.

Liiketoimintaa. No osittain, mutta se on vähän. Kysyntä ja tarjonta. Mikä on minkä. Mihin ihmiset luottaa ja uskoo siinä järjestelmässä. Ja se, että on joku muu tahokin kuin vain sitten fiat-valuutat vaihtoehtoisena sijoituksena, niin kyllä sitten. Bitcoinilla on sen verran historiaa, ainakin oma näkemys silleen, että pystyy suurin piirtein, minne se ei nyt ehkä biljoonaan mene. Mutta jos nyt puhutaan tuosta bull-markkinasta, niin kyllä uusiltaan hei. Sanoisin ainakin, että ehkä joku heittää, jos joku luvan, varmaan parin sadan tonnin, kahden ja 300 tonnin.

Okei, siinä bull statement. En mä jää sijoitusvinkkejä tällä videolla, mutta mä voin.

Mä en usko, että se enää niin, että ei mennä niin kovasti.

Joo, kyllä itse näen, että nämä kryptovarat ovat spekulatiivisia, ja mä olen luullut, että ne olisi kuollut monta kertaa pois. Ja kun on aina ollut se iso nousumarkkina, sitten on tullut se 90 pinnan romahdus. Mä oon ajatellut, että tämä oli nyt tässä, että nää ei enää ikinä nouse, että ne on arkkuun alettu kiinni, kun ne on aina noussut, ja sitten mullakin itsellänikin. Tämä mun näkökanta näihin kryptovaroihin on muuttunut. Mä näen, että on enemmän pysyvä elementti, ja mä tietyllä tavalla uskon, että koko skene tai koko kenttä tässä kryptovarojen ympärillä tulee kasvamaan ja että tämä spekulatiivinen elementti tulee vain pysymään, että ne esim. Bitcoin tulee olemaan se pysyvä elementti niin kuin ihmisten sijoitussalkuissa. Että vaan jostakin syystä kuullut. Mä en ymmärrä sitä, että miksi, mutta se vaan tulee pysymään ihmisten sijoitussalkuissa, että ostetaan nykyään kryptovaroja.

Kyllä, joo.

Joo. Oisko sulla mitään loppukaneettia heittää tähän? Miksi ihmisten kannattaisi harkita kryptoja?

No ensinnäkin se, että kryptoa, tota, miksi Virtusen tuotteet eli miten me erotutaan muista tuotteista, on just se ensinnäkin helppous. Pystyt samalla tapaa kuin ostamaan osakkeita, rahastoja. Voit sisällyttää meidän tuotteet säästövakuutukseen. Ei tarvitse eristää lompakkoa. Siinä on se turvallisuuskysymys. Onhan monet tietää. On tapauksia, missä jengi on hävittänyt lompakot tai kovalevyt, ja on mennyt tänä päivänä arvoltaan jopa kymmenien tai satojen miljoonien edestä kryptovaroja. Ja sitten on myös vero. Tämä veroaspekti, että treideistä ei sitten itse tarvitse ilmoittaa verottajalle kaupankäyntikuluja. Siitä itsellä on kokemusta vuosien takaa. Kun piti sitten kaivaa jokaisesta transaktiosta myyntivoitot, tappiot, niin se oli mukava laskenta.

Ennen kuin tämmöistä tekniikkaa vielä oli, niin kaikki menee automaattisesti just sen tutun välittäjän kautta, ja sitten on myös se helppous, että se on pörssinoteerattu tuote. Että kyseessä ei ole yksittäisiä kryptoja. Että nyt on taas joku memecoin, että jossain joku on tehnyt, vaan ihan pörssinoteerattuja tuotteita, jotka on 100-prosenttisesti katettuja kyseisellä kryptovaralla. Se on se iso ero. Tämä on. Loppuun vielä sen verran voin sanoa, että käykää tutustumassa kotisivuihimme eli Virtunen.com, ja siellä voitte lukea tarkemmin näistä ETP:istä ja mitä tuotteita niihin sisältyy. Ja sitten meillä myös tehdään aktiivista somesisältöä Instagramissa ja TikTokissa, eli ne kannattaa myös ottaa seurantaan, niin pysyy ajan tasalla markkinatapahtumista.

Jäädään seuraamaan kryptomarkkinan kehitystä. Mihin tämä? Onko uusi nousumarkkina lähtenyt käyntiin vai mitä? Kiitos oikein paljon haastattelusta, Niclas. Kiitos paljon!