Tuleeko sähkön hinta nousemaan. Sähkön hinta Suomessa tulee nousemaan. Tällä hetkellä nähdään huomattavaa sähkön kulutuksen nousua. Datakeskusuutisointia tulee päivittäin. Uutta kapasiteettia tuotantopuolelle tulee rakentaa, ja ennen kaikkea merkittävää on se, että datakeskukset ja muu uusi teollinen tuotanto tulee nimenomaan hankkimaan sähkönsä uusiutuvalta tuotannolta, ja sillä tulee olemaan sähkön hintaa nostava vaikutus.

Mitä teidän rahastolle kuuluu?

Kiitos! Rahastolle kuuluu hyvää. Nyt ehkä sellaiset viimeisimmät positiiviset uutiset muutama kehitysrintamalta. Muutama kehitysrintamalla. Meillä on pari eri kehityshanketta. On edistynyt oikein hyvin. Eli tuossa kesä-heinäkuun aikana saatiin Tervakankaan hankkeessa ympäristövaikutusten arviointi valmiiksi. Sitten elokuun aikana saatiin Tuulijoki-nimisen tuulihankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmiiksi. Siitä edetään sitten kaavaluonnokseen ja rakentamislupiin aika pian.

Sitten yksi toinen hanke, aurinko- ja akk hanke, saatiin pari viikkoa sitten rakentamisluvat. Eli huomattavan positiivisia asioita siellä kehityspuolella. Ja sitten meidän Kemijärven akkuhankkeessa on tällä hetkellä käyttöönottotestit käynnissä, ja odotetaan niistäkin positiivisia uutisia ihan lähiaikoina. Ja eilen me oltiin meidän Viron aurinkohankkeella kääntymässä.

Joo, meillä oli viralliset avajaiset siellä, ja sehän koostuu operatiivisista. Tai siinä on kaksi. Se on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on 10,5 megawattia, ja sitten se laajennus, joka just saatiin valmiiksi ja operatiiviseen käyttöön. Heinäkuussa on 63,3 megawattia, ja meillä oli siellä avajaiset eilen. Se oli aika paljon. Aika kivasti oli, tai suurta mielenkiintoa herätti. Siellä oli ministereistä lähtien. Paikan päällä oli kaikki lehdistö ja muuta. Se on kuitenkin Viron mittakaavassa sen verran suuri hankekokonaisuus, ja siihen ollaan myös tehty nyt investointipäätös, että se myös hybridisoidaan eli sinne rakennetaan akut mukaan. Se hanke ei ole vielä valmis.

Paljon tapahtumia projekteja. Jutellaan niistä hieman lisää myöhemmin. Mutta kuinka paljon teillä syyhyää sormet tällä hetkellä, kun uutisiin tulee jatkuvasti näitä uusia datakeskushankkeita? Nehän suoraan ruokkivat teidän rahastoonne.

Ne syyhyävät parilla eri tulokulmalla. Eli ensinnäkin tietysti hyvin pitkällä katsannolla sormet syyhyävät meidän tuotantopuolen pipelinen ja näkymien takia. Eli meillä on noin 6 700 megawattia tuulituotantoa tulossa. Sen lisäksi on aurinkotuotantoa, ja ne ajoituksellisesti osuvat hyvin siihen hetkeen, jolloin odotetaan, että ensimmäiset datakeskukset rupeavat hankkimaan sähköä. Siinä on. Siinä on huomattavaa synergiaa.

Ja sitten se toinen asia siihen jatkeeksi on meidän omat energiapuistohankkeet, missä voi ottaa jo kaavoitusvaiheessa huomioon datakeskustoimijoiden tarpeet. Eli me yhdistetään myöskin se tuotanto ja se kulutus samaan paikkaan, että useampi hanke tälläkin hetkellä menossa.

Parhaassa tapauksessa ne on ihan samalla kiinteistöllä. Tuulituotanto ja datakeskuskaavoitustyö.

Aivan. Hauska tausta kuulijoille vielä, että mikä UB Uusiutuva Energia oikein on.

Me ollaan avoin erikoissijoitusrahasto, joka nimensä mukaisesti sijoittaa uusiutuvan energian hankkeisiin. Meidän tapauksessa se tarkoittaa tuotantoa, siirtoa ja varastointia ja niitä tukevaa toimintaa. Siellä tuotantopuolella meillä on operoivaa tuulta ja aurinkoa. Kehitysvaiheessa on tuulta ja aurinkoa, siirrossa on akut.

Tosiaan nyt on käyttöönottotestit, ja sitten siellä loppukevan puolella on datakeskuskaavoitusta, eli me kaavoitetaan tontteja meidän nyt tällä hetkellä tuotantoalueiden läheisyydessä tai yhteydessä, jotka sitten meillä on tarkoitus myydä datakeskusoperaattorille ennen rakentamistöiden aloittamista.

Tuo datakeskusten kaavoittaminen taitaa olla aika uusi palikka tässä. En muista siitä kuulleeni teiltä aikaisemmin, vai kuinka sitten?

Kyllä me sitä jonkun aikaa ollaan tehty, eli ei nämä projektit itsestään ilmesty ennen kuin niistä puhutaan, mutta nyt me ollaan kerrottu niistä avoimesti.

Eli ensimmäiset kaavoitusaloitteet siinä datakeskuspuolella tuli julkiseksi meillä, olisiko ollut heinä-elokuussa 25. Ja sitä ennen on tietysti tehty valmistelevaa työtä jonkun aikaa. Alkuvuodesta lähtien, ja niistä ei ollut hiiskuttu ennen kuin ne on tullut julkiseksi. Ihan senkin takia, että siinä on tietysti aika kova kilpailu siitä sähköstä, ja me ollaan pystytty valitsemaan nämä meidän sijainnit jollain tapaa siten, että meillä on hyvä pito siihen maahan ja pystytään toivottavasti varmistamaan se sähköliittymän saatavuus.

Mutta vielä ehkä jatkeeksi siihen, että mikä on UB Uusiutuva Energia ja mitä me tehdään, niin me ollaan kerrottu, että tällaisia kehityshankkeita ja operoivia hankkeita. Ja se on niin kuin me lähdettiin siihen strategiaan. Eli mehän ollaan ikään kuin evergreen-rahasto, ikuinen, ja me ollaan merkittävä sähköntuottaja nyt jossain määrin, mutta jatkossa hyvinkin merkittävä. Ja me katsotaan meidän kapasiteettia kahden selkeän aihion kautta. Yksi on se, mitä me kehitetään itse ja se kehitysvaihe. Tällä hetkellä rahastossa on selkeä arvonluontivaihe meidän sijoittajille. Kaikki on yhdessä ja samassa rahastossa, ja ne hankkeet, joihin me ollaan investoitu, jotka on operatiivisia. Nostettaisiin kassavirtapohjaisia hankkeita rahastossa. Eli selkeä jako siinä.

Mutta me ollaan nyt kehityspainotteisesti, siirrytään jatkuvasti enemmän ja enemmän siihen operoivaan massaan. Mutta se kehitys. Palikka tulee seuraamaan mukana koko ajan rahastossa, eli koko ajan saadaan uusia hankkeita. Mitä me tuodaan siihen kehityksen alkupäähän tai siihen pipelineen. Se ei ole lähdössä mihinkään rahaston toiminnallisesti ja operoivassa filosofiassa.

Myittekö te ikinä näitä hankkeita vai onko tämä aina tälleen, että kehitä, operoi ja sitten pidä, vai myyttekö ikinä näitä hankkeita?

Me ei olla tähän mennessä myyty yhtään hanketta, mutta vastaus on ei. Sekin on mahdollisuus.

Okei, ja erityisesti datakeskushankkeet tullaan myymään.

Niin, totta kai nämä kaavoitukset.

Just näin. Eli siihen rahaston mandaattiin ei edes riitä, että lähdettäisiin sitä datakeskusta rakentamaan siihen, niin siinä ihan puhtaasti haetaan hyötyä meidän tuulituotannolle ja yhdistetään kulutus ja tuotanto.

Nythän on tullut paljon uutisia näistä datakeskushankkeista, ja tuntuu, että tämä tekoälybuumi on konkreettisesti konkretisoitunut oikeastaan koko kansalle, kun nämä uudet datakeskushankkeet rikkovat uutiskynnyksen jatkuvasti. Pari kolme viikkoa sitten Google ilmoitti tästä jätti-investoinnista, tällä viikolla. Tämä AtNorth ilmoitti 10 miljardin datakeskusinvestoinnista Saloon, ja tänään tämä ranskalainen toimija ilmoitti myös 10 miljardin datakeskushankkeesta. Ja ilmeisesti näitä datakeskushankkeita on noin 100 kappaletta mun ymmärrykseni mukaan Suomessa ainakin paperilla olemassa, niin osaatteko te vastata siihen, että kuinka moni näistä hankkeista menee oikeasti linjoille?

Mahdoton sanoa.

Mahdoton sanoa.

Vaikea. Prosenttimäärä on varmasti pieni, mutta vaikka se prosenttimäärä olisi pieni, niin silloin silti huomattava vaikutus sähkönkulutukseen ja Suomeen tuleviin investointeihin. Että siinä on, siinä on, se on se asia yksi, mitä halutaan.

Toinen, mikä siihen tulee huomattavasti vaikuttamaan, on nyt lausuntokierroksella oleva uusi lainsäädäntö tai lakiehdotus siitä, että verkkoliittymiä myönnetään uusilla kriteereillä, ja oikeastaan vasta sitten, kun me nähdään lopullisesti, että mitä ne uudet kriteerit tulee olemaan eli poistuu tällä hetkellä. Pieni poliittinen riski, niin sitten mä ottaisin ehkä uuden vastauksen tuohon kysymykseen.

Joo, jäädään seuraamaan sitä tilannetta. Miksi näitä datakeskushankkeita tulee näin paljon Suomeen? Näin jonkun uutisotsikon, että oliko Sesterce, joka sanoi, että Suomi on uusi Teksas näissä datakeskushankkeissa, niin miksi näitä tulee näin paljon Suomeen?

Siis siinä on useampi tekijä, minkä takia Suomi on nyt tällä hetkellä kiinnostava paikka. Onhan myöskin muissa maissa datakeskuksia kehitetään ja rakennetaan, mutta meillä on hyvä verkko, tai meillä on poikkeuksellisen hyvä verkko. Meillä on tilaa. Meillä on tällä hetkellä sähkö. Meillä on riittävä vihreän tai päästöttömän sähkön saatavuus. Se on päästötöntä. Koska mä viittaan tuohon Googleen, niin siinä on ne suurimmat komponentit. Sitten meillä on kohtuullisen järkevä, kun meillä ei ole poliittista riskiä ollut merkittävissä määrin kehittää niitä, ja Suomi on validoitunut hyväksi paikaksi rakentaa datakeskuksia. Se on lyhykäisyydessään. Siihen.

Onko tällä ilmastolla mitään merkitystä?

On, hyötysuhdehan on parempi.

Joo joo. Eli se on selkeä hyöty, että ne on Suomessa versus Teksasissa, missä on pikkuisen lämpimämpi ilmasto.

Kyllä, sitten kun mennään oikein jalostettuun laitokseen, niin myöskin sen lämmön hyötykäyttö on täällä paljon järkevämpää kuin Teksasissa.

Niin eikö? Oliko Microsoftin vai oliko se Googlen datakeskuksella Espoossa, että se hyötylämpö menee Microsoftin hankkeissa tänne lämmityskäyttöön.

Sitten joo, me mennään takaisin Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissahan on ollut paljon puhetta näistä datakeskuksista. Sinne on rakennettu niitä hyvin paljon, ja on paljon tavaraa, mitä aiotaan rakentaa. Ja siellä yksi tällainen iso teema on ollut tämä energiantarve tai sähkön tarve. Näillä datakeskuksilla ja Yhdysvalloissahan me ollaan nähty sitä, että näitä datakeskuksien sähköä, mitä ne käyttää, niin sitä ei kytketä ollenkaan julkiseen tai yleiseen verkkoon, vaan se menee puhtaasti datakeskuksen omaan käyttöön. Eli se dieselmoottori tai nämä Bloom Energyn pöntöt tai mitä tahansa muuta siihen käytetään sähkön tuotantoon, niin ne menee pelkästään datakeskuksen käyttöön eikä tähän julkiseen verkkoon. Voiko Suomessa tapahtua samalla tavalla joskus?

No täytyy taas viitata siihen, että me ollaan tipan verran viisaampia alkuvuodesta, kun nähdään tämä nyt vasta aloitusvaiheessa oleva laki. Mikä vaikuttaa niiden liittymien myöntämiseen. Siellähän yksi vaatimus tai kriteeri tulee todennäköisesti olemaan se, että onko datakeskuksella oman tehonsa verran kykyä syöttää joustoa myös verkkoon. Ja mä ehkä suhtautuisin aika negatiivisesti tai pessimistisesti siihen, että tuollainen täysin off the grid olisi Suomessa mahdollista samalla tavalla kuin Amerikassa. Siinä kuitenkin sekä meidän verkko. Tai sanotaan, että Suomessa oleva verkko poikkeaa huomattavasti siitä tilanteesta, mikä siellä vieraalla mantereella.

Siis vähän niin kuin pointtina vielä. Sä sanoit liittymä. Ja sehän on itse asiassa aika avainsana, että Amerikassa niillä ei ole mahdollisuutta saada liittymää. Niillä ei ole sähköverkkoa tai tuotantoa, joka puoltaisi sen kokoisten datakeskusten rakentamista. Eli niiden ainoa vaihtoehto on tuottaa se sähkö paikan päällä. Ja Suomessahan se on juuri päinvastoin. Meillähän on se erittäin vahva verkko ja hyvä sähköntuotanto. Ja myöskin kapasiteettia rakentaa uutta, lisää sähköntuotantokapasiteettia. Niin tässä on se suuri ero. Amerikassa niillä ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Kyllä ne mielellään myös sitoutuisivat, liittyisivät verkkoon.

Kuinka helposti tämä kytkentä tapahtuu näillä datakeskuksilla? Nythän tämä ranskalainen toimija, joka ilmoitti tästä investointipäätöksestä tänään, niin se menee tänne Kaipolan vanhaan paperitehtaaseen, niin onko sillä syy, miksi nämä menee näille teollisuusalueille eikä jonnekin syrjäisemmälle seudulle?

No siis se on yksittäistapauksia. Ei, ehkä ei voida ottaa kantaa. Uskallan kuitenkin sen verran sanoa, että ei sielläkään ole ollut valmiina sitä liittymää. Mitä se nyt tähän hetkeen tulee hyödyntämään.

Aivan. Staffan, sä kirjoitit sun blogiin vähän aikaa sitten, että Fingridin ennusteen mukaan sähkönkulutus nousee vuoden 2025 tasosta, joka oli noin 86 terawattituntia, niin jopa 103–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Niin miten näin suuri sähköntuotantokapasiteetti saadaan linjoille, jos sähkönkulutus kasvaa jopa 30 prosenttia? Ydinvoimaa ei saada 10 vuodessa linjoille, niin miten tämä suuri energian tai sähkön tarve oikein täytetään?

Siis sähkön rakentaminen. Kaikkihan sen tietää. Ydinvoima päästöttömänä energianlähteenä eli hyvä vaihtoehto. Erittäin pitkät rakennus- ja kehitysajat. Mutta kyllä niitäkin tulee, mutta se on uusiutuva energia, joka pystytään rakentamaan Suomessa merkittävissä määrin tarpeeksi nopeasti. Nämähän perustuvat Fingridin analyysiin tilanteesta, ja ne katsovat sitä taas tehtyihin verkkosopimuksiin ja pitkälle käytyihin neuvotteluihin. Niillä on se näkemys heidän puoleltaan. Ja se suuri kysymys on siinä, että kulutuksen ja tuotannon balanssi, että miten se menee. Ja kyllähän se Suomessa näyttää menevän siihen suuntaan, että kulutus kasvaa vähän tuotantoa nopeammin.

Eli hinnat nousevat.

Se olisi silloin ceteris paribus.

Kyllä. Näkyykö nämä datakeskusinvestoinnit jo PPA-sopimuksissa?

Näkyy, näkyy ainakin, sanotaan näin. Se, mistä voidaan puhua, on se, mitä on näkynyt julkisuudessa. Eli nyt tähän hetkeen. Lähinnä nuo Googlen PPA:t, joissa tietysti osa on myös tehty tuuleen ja nimenomaan jo olemassa olevaan tuuleen.

Että nyt sitten taas kerran täytyy viitata tuohon tulevaan lainsäädäntöön, mistä tulee todennäköisesti olemaan vaatimuksena 80 %:n osuus uusiutuvalla tuotetusta sähköstä ja mahdollisesti myös se, että se pitää olla uutta tuotantoa, niin kyllä sillä tulee olemaan huomattava vaikutus. Sanotaan, että suuri osa siitä tulevasta kysynnästä tullee kohdistumaan uusiutuvaan energiaan.

Ja haluaisitko avata vielä tätä PPA-termiä, että mitä se oikein tarkoittaa, jos kuulija ei välttämättä tiedä?

Jes, eli Power Purchase Agreement, eli datakeskusoperaattori ostaa sähkön tuottajalta 10-, 15-, 20-, 30-vuotisella sopimuksella kaiken tai huomattavan osan siitä sähköstä, minkä tuottaja tuottaa. Se on yleensä se avain siinä datakeskuspuolella. Eli ei välttämättä lähdetä edistämään sitä investointia ennen kuin varmuus sähkön saatavuudesta ja siihen myös. Näkisin, että lainsäädännöllä tämä tullaan ajamaan, eli siihen tulee pakko hankkia se sähkö etukäteen ennen kuin se datakeskus voi lähteä edistymään.

Ja se syy, miksi ne tekee näitä kyseisiä sopimuksia, on sen sähkön saatavuuden puitteissa, mutta ennen kaikkea siitä, että heillä on selkeä kuva, mitä se sähkön hinta heille tulee olemaan 10, 15, 20, 30 vuotta eteenpäin. Eli se on se sähkön hinta. Hinta ja saatavuus, joka on heille ydinkysymys, koska se on sillä, millä datakeskukset pyörii, sähköllä.

Se on raaka-aine.

Se on raaka-aine. Uusiutuva energia oli kovassa huudossa nollakorkoaikana ja sitten uutta kapasiteettia ainakin paperilla. Hankkeita oli tosi paljon, mutta sitten tuli pari sellaista hiljaisempaa vuotta. Niin nyt kun otetaan huomioon vaikka tämän Fingridinkin ennuste, että sähkönkulutus tulee nousemaan niin paljon. Niin miten? Onko tämmöisiä hankkeita tarpeeksi olemassa, että tuleva sähkönkulutuksen tarve, joka tulee lisääntymään merkittävästi, niin onko tällaisia hankkeita tarpeeksi, että me saadaan tarpeeksi sähköä tähän kasvavaan kysyntään?

No siitä, mitä UB Uusiutuva Energia tekee, niin uskaltaa sanoa, että siellä on iso tekijä, mikä ehkä vähän vääristää noita tilastoja. Eli sanotaan, että on todella paljon luvitettuja, rakennusvalmiita hankkeita, ja näin voi olla, mutta useammassakin niissä on sellainen tilanne, että ne on saatettu luvittaa vähän liian matalille turbiineille, jotka ei kuitenkaan sitten enää vuonna 28 tai 2030 ole sitä, mitä se sähkön kuluttaja haluaa ostaa ja tilata, jolloin siinä on sellainen ongelma, että vaikka tuulihankkeet on paperilla luvitettuja, rakennusvalmiita, niin ne ei ehkä ole kaupallisesti rakennuskelpoisia.

Siinä vaiheessa sitten taas kerran on UB Uusiutuvan Energian tyyppinen tilanne, että on viime aikoina luvitettu ja riittävän future proof, tulevaisuuden varmuudella tehty. Tehty hanke, niin sieltä tulee etulyöntiasema.

Joo, ei kun se on vain ihan konkreettisestikin tarpeeksi vanhoja luvitettuja hankkeita, niin sen kokoisia turbiineja. Niin kun puhutaan teknillis-taloudellisesti, ei ole kertakaikkiaan järkevää rakentaa. Kyllä ne hankkeet, jotka pystytään viemään eteenpäin, kannattaa viedä eteenpäin. On tehty just niin kuin modernien tuulivoimaloiden mitoituksen mukaisesti.

Onko tässä vähän sama asia kuin vaikka sähkövarastoissa tai vanhoissa aurinkopaneeleissa? Että jos sulla on vanha vanhanmallinen järjestelmä siinä käytössä, niin se ei välttämättä sovellu niin hyvin nykyiseen tarpeeseen, että sen akun täytyisi olla tehokkaampi tai paneelin hyötysuhteen täytyisi olla korkeampi.

Tuo kysymyshän asettuu siihen, että jos on olemassa oleva vanha laitos, niin eihän se vanhan laitoksen. Sehän voi jatkaa toimintaansa. Eihän se tarvitse välttämättä uusia, koska se on vanha laitos. On todennäköisesti maksanut itsensä takaisin tästä. Niin, sehän voi jatkaa siihen asti, kun se on teknisesti mahdollista. Jatkaa sen kanssa. Että tuohon en allekirjoita suoraan.

Ongelma tulee siinä, että jos vuonna 2028 ruvetaan rakentamaan jotain, joka on suunniteltu vuoden 2015 tasoon ja suunnitelmiin.

Kyllä vain.

Siinä on 13 vuotta kehityseroa, joka ei vaan.

Mätsää.

Se ei ole mahdollista. Ja tuon tyyppiset hankkeet, jos pystytään putsaamaan sieltä poolista, mistä sanotaan, että Suomessa on vaikka kuinka paljon uusiutuvan energian hankkeita, niin yhtäkkiä se luku on vähän pienempi.

Sähkön tuotannossa ja kysynnässä on ollut tällainen muna-kana-ongelma. Esimerkiksi katsotaan vaikka Fortumin näitä sijoittajaesityksiä, niin siellä on ollut. Katsotaan, että sähkön kysyntä on ollut oikeastaan 20 vuotta hyvin tasainen käyrä. Se ei ole liikkunut yhtään mihinkään. Mutta sitten odotetaan sellaista hockey stickiä, että se sähkön kysyntä lähteekin sitten tulevina vuosina voimakkaasti kasvamaan. Ja tässä oli tämä muna-kana-ongelma, että kumpi liikkuu ensin, teollisuus vai uusiutuvan energian tuottajat. Niin pystyttekö te kommentoimaan, miten teillä on? Tuleeko teille kuinka paljon kyselyitä vaikka näitä datakeskus- ja projektiyhtiöiltä, että pystyttekö te kuinka nopeasti saamaan uutta kapasiteettia linjoille?

No tuohon meidän on helppo vastata. Se, että meidän ensimmäinen omassa kehityksessä oleva tuulihanke tällä hetkellä lähtee rakentumaan arviolta 28–29. Eli me ollaan jouduttu sanomaan, että ei lähdetä vielä keskustelemaan. Uskallan sanoa, että mä olen fiksumpi vastaamaan tuohon loppuvuodesta. 27. Milloin meillä on tuo prosessi oikeasti jo käynnissä ja mihin mennessä? Me ollaan myöskin nähty sitä, että datakeskusinvestoinnit, jotka nyt on pöydällä, niin on ryhtynyt hankkimaan sitä sähköä.

Teillä on Suomen lisäksi myös Virossa ainakin tämä yksi operoiva, josta juuri puhuitte alussa, tämä aurinkovoimalahanke, niin haluttiin tätä hieman avata, että miten tämä on kehittynyt ja nyt se ilmeisesti on tuolla linjoilla operoimassa.

No nyt se on linjoilla operoimassa. Virohan on mielenkiintoinen markkina-alue, mutta se on selkeästi pienempi markkina kuin Suomi, mutta sähkön hinta on ollut keskimäärin parempi. Siellä tehtiin sen teknillisen ratkaisun kanssa, että kaikki tämä kakkosvaiheen yli 60 megawatin laajennus tehtiin trackereille, joka tarkoittaa, että ne aurinkopaneelit seuraa auringon liikettä päivän mukaan, ja siinä ensimmäinen etu on hiukan suurempi tuotanto, mutta ennen kaikkea huomattavan paljon korkeampi tuotanto aamutunteina, ensimmäisinä tunteina ja illan myöhäisinä tunteina. Jos suhteuttaa kiinteästi asennettuun paneelipuistoon, se sähkön hinta on huomattavan paljon arvokkaampaa juuri näillä aamun ja illan tunneilla, koska ne sitten eroavat siitä normaalista tuotantoprofiilista, joka on muilla aurinkovoimaloilla. Sen lisäksi hybridisointi eli akun tuominen siihen hankekokonaisuuteen mahdollistaa sitten taas paljon enemmän niin kuin konsentroimaan, että missä vaiheessa tuotantoa pystytään varastoimaan ja missä vaiheessa kannattaa myydä.

Haluatko avata tuota akun taloudellista dynamiikkaa, että miten se toimii käytännössä? Eli halvoilla tunneilla ilmeisesti ladataan ja sitten kalleimmilla tunneilla se puretaan sitten verkkoon.

Kun se akku toimii. Myöskin sitten kapasiteetti- ja reservimarkkinoilla. Se palvelee molempia, sekä sen puiston latausta silloin kun on halpaa tai ylituotantoa, ja purkaa se lataus markkinalle, kun sähkön hinta on korkeammalla. Mutta yhtä lailla se toimii siinä kapasiteetti- ja reservimarkkinassa, joka suojaa sitten sitä paikallisen verkon hertsilukua samalla tavalla kuin Fingrid tarjoaa palveluita ja markkinapaikkoja näille. Että se akku dynaamisesti tekee useampaa eri työtä kuin vain yhtä. Se palvelee kahta eri markkinaa.

Kyllä, te alun perin operoitte käsittääkseni pelkästään Suomessa. Nyt teillä on Virossa tämä yksi hanke. Mutta mitä jos vaikka Ruotsissa sähkön hinta nousisi merkittävästi, niin olisiko teillä valmiutta tai halua mennä Ruotsin sähkömarkkinoille?

Rahaston mandaatti. Maantieteellinen mandaatti on Eurooppa, ja me ollaan katsottu hankkeita Tanskasta, Ruotsista, Englannista. Toistaiseksi ei ole ollut syytä lähteä esimerkiksi Ruotsiin. Ja jos Ruotsissa sähkön hinta nousee, oli se sitten teollisuuden tai datakeskusten johdosta, niin kyllä, kyllä se on teknisesti mahdollista. Se, mitä olen tupannut näissä keskusteluissa yleensä sanomaan, että niin kauan kuin meillä on hyvät siirtoyhteydet Ruotsiin, niin. Erityisesti Pohjois-Ruotsissa tapahtuva sähkön hinnannousu palvelee kyllä Suomessakin olevaa tuotantoa.

Haluatko avata rahaston? Muuta hankevirtaa.

Muusta hankevirrasta. Ehkä nyt tosiaan merkittävin on nämä pari datakeskushanketta, jotka on tällä hetkellä julkisia, ja sitten siellä on muutama, jotka ei ole vielä julkisia. Nimenomaan tästä sijainnin piilottamisesta siihen asti, kunnes kaavoitusaloite on hyväksytty, ja datakeskuspuolella siellä on sekä sopimusneuvotteluita että luontoselvityksiä käynnissä. Käytännössä nyt kummastakin valmistellaan jo kaavaluonnoksia, ja toivottavasti ensi vuonna päästään niissä huomattavan tason positiivisiin päätöksiin.

Tämän lisäksi meillä on myöskin tuulivoimaa tulossa lisää siihen kehityskaareen. Että joo.

Minkälainen tämä teidän koko portfolio on? Kuinka paljon teillä on hankkeita kehitysvaiheessa ja kuinka paljon teillä on tällä hetkellä?

Siis linjoillahan meillä on käytännössä katsoen. Meillä on tuotannossa, meillä on tuulivoimaa Suomessa yksi hanke. Meillä on aurinkovoimaa Virossa, jotka on linjoilla. Meillä on Kemijärven kohta. Ihan kohta ne on linjoilla, ja periaatteessa kaikki muu on kehityshanketta tällä hetkellä, mutta lähentelee koko ajan sitä rakennusvaihetta ja sitä investointipäätöstä.

Miten nämä eri markkinat eroavat toisistaan? Suomessa oli vuonna 2005 Euroopan halvinta sähköä, jos en ihan väärin muista. Virossa puhuit, että aamu- ja iltatunnit ovat erittäin hyviä, niin minkälaisia eroavaisuuksia eri markkinoilla vaikka Euroopassa? Onko teillä rahastomandaatti? On kumminkin koko Eurooppa.

No tässä vaiheessa me ollaan keskitytty niin vahvasti tähän Suomeen eli käytännössä pohjoismaiseen alueeseen ja sitten Baltiaan, että siihen varsinaiseen, miten markkina toimii Saksassa tai Iberian niemimaalla tällä hetkellä, niin ei ehkä kannata mennä tarkkaan siihen. Se, mikä meidän pitää muistaa, kun mietitään, että mihin asti tai mitä tulee Suomen sähkön hinnalle tapahtumaan, niin kannattaa tarkastella markkinoita, jotka on lähellä. Esimerkiksi Saksan markkina ja mitä siellä sähkö tällä hetkellä maksaa, ja siinä tulee. Mä oletan tapahtumaan jonkinlaista tasaantumista siten, että edullisemman sähkön sähköalueen eli käytännössä Suomi ja Pohjois-Ruotsi, niin hintataso tulee nousemaan lähemmäksi sitä Keski-Euroopan tasoa.

Sitä kauttahan te omistatte hyvin paljon näitä metsämaita, niin tässä on varmaan aika selkeä synergia tähän UB Uusiutuva Energiaan, että sen maan hankkiminen on varmaan paljon helpompaa, kun voi viereiseltä pöydältä kysyä, että voiko tähän rakentaa mahdollisesti hanketta.

Kaikki nämä kuviot tapahtuu täysin markkinaehtoisesti. Ei me olla ainoa toimija, jotka toimii UB Metsärahastot -mailla. Mutta se, mitä me ollaan tehty holistisesti, on se, että me ollaan pyritty katsomaan koko sen metsärahaston massaa meidän näkökulmasta ja myöskin maksimoimaan metsärahaston tuottopotentiaalia siinä. Eli se on vähän sen sijaan niin kuin sisältä ulos katsomiskaavassa, se on enemmän ulkoa sisäänpäin. Ja totta kai se on paljon helpompaa, kun se on naapuripöydässä.

Totta. Siihen kerran kun luodaan nimenomaan. Ja tässä ei voi liikaa korostaa sitä markkinaehtoisuutta sekä hinnoittelussa että sopimusehdoissa. Mutta sitten kun on luotu markkinaehtoinen hinnoittelumekanismi ja markkinaehtoiset sopimusehdot, niin sen jälkeen se on todella paljon helpompaa. Sen sijaan, että täytyisi jutella useamman eri maanomistajan kanssa, joihin jokaisella tulee aina uudet useamman kuukauden neuvottelut, tuota kautta sitä synergiaa on huomattavasti.

Kyllä. Jos sijoittaja miettii tällä hetkellä UB Uusiutuva Energia -rahastoa, niin mitä sijoittajan kannattaisi ymmärtää tästä rahastosta?

Kulutus tulee lisääntymään, se lisääntyy päivä päivältä. Kuten itsekin sanoit, niin ydinvoima ei ole siihen lyhyen tähtäimen eikä ehkä pitkänkään tähtäimen ratkaisu. Se, että Suomessa ruvettaisiin fossiilisilla yhtäkkiä tuottamaan sähköä, niin henkilökohtaisesti mä pidän sitä epärealistisena vaihtoehtona. Se on kallista myös, ja sen lisäksi tulee ympäristöongelmat, jotka usein estää sen toteuttamisen, ja se ajaa kaiken kysynnän UB Uusiutuva Energia -tyyppisiin rahastoihin. Nimenomaan mieluiten meihin, joilla on tulevaisuuden future proof. Hyvä pipeline ja ennen kaikkea ajoituksellisesti pystytään vastaamaan siihen datakeskuksien ja miksei myös muun kulutuksen nousevaan kysyntään.

Kiitos paljon haastattelusta!

Kiitoksia.