Tervetuloa Inderes-TV:n pariin! Sitowise julkaisi tuossa aamulla Q3-tuloksensa, ja mulla on yhtiön väliaikainen toimitusjohtaja Jannis Mikkola sen tiimoilta haastattelussa. Morjesta, Jannis. Terve, terve. Käydäänkö ihan alkuun kvartaalin pääkohdat omin sanoin läpi?

Okei, kiitos. Kolme pointtia pitää aina löytää. Pointti 1 oli se, että me aloitettiin kvartaali sillä, että Ruotsin myynti finalisoitiin. Eli ensimmäinen kahdeksatta. Meillä on ollut vahvat liiketoiminnat, infra ja talo Suomessa, ja digi, joka toimii Suomessa ja myös Ruotsin markkinoilla.

Sitten ehkä toinen asia on se, että me käytettiin kevätkausi siihen, että me rakennettiin uutta strategiaa, ja nyt tämä Q3, niin siinähän me ollaan painotettu sitä jalkauttamista, että miten me viedään eteenpäin, miten me suunnataan niihin kasvusektoreihin, jotka me ollaan ilmoitettu. Ja sitten ehkä itse tuloksesta voisi sanoa sen, että kyllä täytyy sanoa, että mä itse uskallan olla siitä ylpeä. Tämä oli toinen kvartaali jo, kun me ollaan parannettu meidän tulosta. Ja ihan selkeästi.

Kyllä. Jos miettii tulevaisuuteen lyhyemmällä tähtäimellä, niin ette ole antanut vieläkään ohjeistusta, yksi kvartaali jäljellä, niin onko vielä niin sumuinen näkymä tuohon lyhyelle aikavälille vai mikä tässä on taustalla?

No ei, ehkä tämä, me ei nyt olla annettu tänä vuonna, ja nyt lyhyt ajanjakso. Ei tässä mitään suuria muutoksia ole odotettavissa. Markkina on toki tosi kaksijakoinen, että samaan aikaan meillä on todella kylmää joissain alueilla ja sitten joissain alueilla on tosi kuumaa, että asuntorakentaminen ei vedä ja sitten taas datakeskukset esimerkiksi vetää. Että kyllä meillä melko selkeätä on, miltä se markkina nyt näyttää loppuvuoden osalta ja ihan ensi vuoteen asti.

Kyllä, konsernitasolla teidän laskutusaste oli käytännössä vertailukauden tasolla, niin jos miettii noita eri liiketoiminta-alueita ja miettii nyt tuota edellä mainitsemaasi markkinanäkymää, niin missä näet? Laskutusaste oli käytännössä vertailukauden tasolla, niin jos miettii noita eri liiketoiminta-alueita ja miettii nyt tuota edellä mainitsemaa markkinanäkymää, niin missä näet? Mistä näistä näet eniten potentiaalia nostaa tuota laskutusastetta?

No ehkä sanoisin niin, että se markkina ei ole tällä hetkellä se, joka kinnaa siinä laskutusasteessa, että meillä on hyvin harvoja paikkoja, joissa kysyntä aiheuttaisi sen, että pieni kysyntä, ettei meillä olisi töitä. Kysymys on enemmän se, että millä hinnalla niitä töitä tehdään. Mutta sanoisin laskutusasteen parantamisesta, että kyllä meidän täytyy keskittyä siihen, että me saadaan asiantuntijat tekemään enemmän asiantuntijatyötä projekteissa. Ja se, mitä he usein kutsuvat byrokratiaksi, pystytään hoitamaan automaation avulla. Sillä me saadaan varmasti suurimmat vaikutukset laskutusasteeseen, ja se koskee ihan kaikkia. Meidän liiketoimintoja, siinä ei ole kukaan erityisessä asemassa.

Kyllä, tuohon hieman viitaten, tilauskantakin oli karkeasti vertailukauden tasolla. Niin miten? Jos miettii tilauskannan katetasoa, niin esimerkiksi vertailukauteen nähden, niin miltä se näyttää?

Joo, voin sanoa, että kyllä se on kehittynyt positiivisesti. Eli me ollaan nyt suunnattu suunnitelmallisesti meidän toimintoja sinne kasvaville markkinoille, joissa kysyntä ja sitä kautta myös hinta on parempi. Ja sitten kun niiden töiden osuus nousee koko ajan meidän tilauskannasta, niin myös se katetaso nousee.

Kyllä, jos mennään taloliiketoimintaan, niin se oli vielä kaukana tuosta teidän tavoitetasosta kannattavuusmielessä, niin missä aikataulussa näet, että se voisi palautua tuonne teidän tavoitetasoon tai yli?

No kyllä tämä tietysti, mikään muutos, isot laivat ei käänny ihan yhdessä yössä ensi vuodelle. Me ollaan käynnistetty tämmöinen toimenpideohjelma, ja ensi vuodelle me tähdätään selvästi tuloksen parantamiseen. Mutta ehkä nyt ihan vielä sillä. Koko konsernin tavoitetasolla ei vielä ensi vuonna olla, että se sitten katsotaan seuraavina vuosina.

Jos miettii taloliiketoiminnan nykykapasiteettia, niin onko se linjassa markkinakysynnän kanssa vai onko siellä odotettavissa esimerkiksi lisää toimenpiteitä vielä sen osalta?

Kyllä meillä on sopeuttamistoimet menossa, kun me just niin kuin sanoin tuossa alussa, esimerkiksi asuntotuotanto ei vedä ollenkaan. Kyllä me nopeutetussa aikataulussa siirretään meidän osaamista niille kasvaville markkinoille eli energiaan, datakeskuksiin, siihen liittyvään infrastruktuuriin, niin siellä meidän painopisteet on. Ja niitä muutoksia me ollaan nyt juuri parhaillaan tekemässä.

Kyllä. Mites siellä talopuolella keskeytyneitä hankkeita on tilauskannassa? Käsittääkseni vielä viiden miljoonan euron edestä, niin onko näillä hankkeilla millainen potentiaali käynnistyä tässä nyt?

Kyllä siellä on muutamia hankkeita, että suhdanteet näyttävät siltä, että ne voisivat käynnistyä, mutta en usko, että lähitulevaisuudessa ihan kaikki tulee lähtemään.

Onko näihin minkäännäköistä alaskirjausriskiä sitten?

No me tehtiin silloin alkuvuonna niitä alaskirjauksia liittyen näihin, ja siinä mittakaavassa emme ole näkemässä, että on tulossa mitään tarpeita tehdä lisää. Sen mittaluokan alaskirjauksia.

Kyllä, sitten infrapuolella teillä valmistuu nyt merkittäviä muun muassa allianssihankkeita julkisella puolella. Niin mites tätä aukkoa sitten paikkaamaan? Onko yksityisellä puolella esimerkiksi tarpeeksi vetoa? Miten näet tuon inframarkkinakysynnän?

No ehkä mä nyt vastaan vähän niin kuin poliitikot, eli saan hyvän kysymyksen, mutta vastaan vähän sivusta. Ehkä palaan siihen oikeaankin vastaukseen vielä. Eli infrapuolella markkinat ovat olleet tosi paljon semmoisia, että puitesopimusten kautta tulee suuri osa töistä, jopa suurin osa töistä. Olen aikaisemmissakin näissä lähetyksissä kertonut, että nimenomaan puitesopimuksissa hintakilpailu on ollut tiukinta.

Nyt me ollaan aktiivisesti viime vuoden ja tämän vuoden aikana vähennetty sitä meidän puitesopimusten kautta tehtävää projektitoimintaa ja siirrytty tällaisiin kertakilpailuihin. Ja sitten myös sen lisäksi vielä haettu sitä yksityismarkkinaa. Eli meillä on merkittävästi pienentynyt niiden töiden osuus, ja se on se, millä me ollaan pystytty pitämään myös infran kannattavuutta, ja ollaan saatu lisää töitä ja pystytään paikkaamaan niitä asioita, mistä sä just äsken kysyit.

Kyllä, sitten mennään tähän kuumaan markkina-alueeseen, datakeskuksiin. Voisitko kuvailla, taloliiketoiminta kasvoi tälläkin kvartaalilla, niin varmasti datakeskukset siellä ajurina, niin tuleeko tämä kasvu uusista hankkeista datakeskuksissa vai ehkä jo aiemmin vuonna aloitetuista?

No vastaus on varmasti sekä että, että koko ajan. Jos me katsotaan meidän taloliiketoiminnan liikevaihtoa ja siellä datakeskusten osuutta, ja sitten taas meidän tilauskannan kasvusta siellä olevaa liiketoimintaa, datakeskusten osuutta, niin se on aina suurempi. Eli joka kvartaalilla, joka kuukausi meidän suhteellinen liikevaihto datakeskusten osalta nousee. Eli kasvua on näkyvissä vielä tulevaisuuden kuukausina.

Kyllä, olette tosiaan datakeskuksissakin merkittävissä määrin ihan sieltä esiselvitysvaiheesta sitten toteutukseen mukana. Niin jos miettii sitä teidän potentiaalia tässä liiketoiminnassa, niin onko se siellä enemmän esiselvityspuolella vai onko se myös siinä toteutussuunnittelussa tai muualla?

Kyllähän se yleinen hanke on se, että siinä alkuvaiheessa siihen hankkeeseen käytetään enemmän rahaa, ja mitä lähempänä ollaan sitä investointipäätöstä ja toteutusvaihetta. Niin se rahankäyttö lisääntyy. Eli ehkä meille nämä esiselvitysvaiheet, ne on vähän niin kuin nämä kahvipaketit, että pääsee sisään siihen. Siellä me opitaan tuntemaan se asiakas, heidän prosessinsa, ja pystytään menestyksekkäästi toimimaan sitten tässä toteutussuunnitteluvaiheessa ja rakentamisvaiheessa. Että kyllä se iso volyymi kuitenkin tulee siitä hetkestä, jolloin ollaan siinä. Mutta se meidän vahvuus on se, että meillä on se koko elinkaari.

Voisitko kommentoida vielä tuota datakeskusmarkkinaa nyt syksyn aikana? Niin miten se aktiivisuustaso siinä markkinassa on kehittynyt?

No joo, datakeskuksethan on ollut tässä syksyn aikana sekä hyvässä että pahassa julkisuudessa, ja ehkä se ei kuitenkaan ole samalla tavalla meidän projektitoimintaan tämmöinen aaltoilu näkynyt, vaan se on ollut tasaisesti kasvavaa. Ja tietenkin datakeskuksissa tehdään esiselvityksiä, niin jokainen hanke ei lähde sinne toteutusvaiheeseen. Mutta ei me olla nyt nähty semmoista, että yhtäkkiä se määrä olisi ollut tippumassa, että kyllä se markkina on jatkanut samalla tavalla.

Kyllä, sitten jos mennään digitaalisiin ratkaisuihin, niin siellä kannattavuus oli yli teidän tavoitetason, niin kuinka iso osa tästä tuli noista SaaS-tuotteiden tavallaan kausien vaihtelusta ja sitten toisaalta noista sopeutustoimista, mitä tehtiin aiemmin tänä vuonna?

No tietenkin meidän omissa ennusteissamme oltiin osattu ennustaa nämä asiat, ja kyllähän niillä kevään toimenpiteillä oli merkittävä vaikutus, että me pystyttiin ylläpitämään. Tässä on hyvä esimerkki siitä, että tämä markkina muuttuu tosi nopeasti, ja me nähtiin sen muutos ja pystyttiin ajoissa sopeuttamaan se, jolloin me ollaan nyt pystytty ylläpitämään se kannattavuus, vaikka markkina on tosi, tosi vaikea. Ei se pelkästään sen SaaSin ansiota ole.

Kyllä, nostitte raportilla myös esiin, että pitkien IT-konsultointisopimusten päättymisen, niin kuinka merkittävä osuus tuosta digitaalisten ratkaisujen liiketoiminnasta tämän tyyppinen tekeminen on?

No, nämä ovat vähän sellaisia puitesopimustyyppisiä asioita, eli meillä on useita sopimuksia, joiden kesto on sitten useampi vuosi, ja sitten ne sykleittäin uusiutuvat. Ja meillä tosiaan osa on loppumassa ensi vuoden aikana. Ne tulee uuteen kilpailutukseen. Niiden osuus meidän kokonaisdigin liikevaihdosta ei ole kuitenkaan niin merkittävä, että me pidettäisiin tätä suurena ongelmana. Mutta toki tällaisessa markkinassa, joka on epävarma, niin kaikki työ meille kelpaa. Ja toki meille on tärkeää saada niitä uusiakin vastaavia sopimuksia.

Kyllä, sitten jatkuvalaskutteisen liikevaihdon kasvu edelleen hidastui viime kvartaalista, niin miten tämä trendi saadaan kääntymään?

No tietenkin meidän täytyy toivoa myös, että ulkoiset markkinat meitä auttavat. Eli meidän asiakkaat, varsinkin julkisyhteisöt, tarvitsee lisää tuloja, jotta ne voivat sitten tehdä sellaisia investointeja, jotka lopulta meidän ohjelmistojen avulla parantaa heidän tehokkuuttaan. Mutta ollaan me tehty sitten omiakin toimenpiteitä, muun muassa aktiivisesti mennään Ruotsin markkinoillemme. Ollaan muun muassa tätä meidän Foresta-tuotetta. Niin nyt tällä hetkellä meillä on jo muutamia kuntia, jotka on kiinnostuneita sen käyttöönotosta. Ja ollaan testattukin tietyillä asiakkailla sitä kyllä.

Sitten myös tiedotitte, että ryhdyitte Loveable-kumppaniksi tuossa aiemmin syksyllä, niin mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Millaisia liiketoiminta-avauksia mahdollisesti tästä?

No kyllähän tämä oli ylipäätään meille sellainen iso ja hieno asia, että näitä kumppaneita ei ihan turhan paljon Suomessa ole, ja meille se on aikamoinen osoitus siitä, että tällainen maailman nopeimmin kasvava tekoäly-yritys haluaa meidät nimenomaan tällaisen julkisyhteisöjen kautta kumppaniksi. Se antaa meille ihan uudenlaisia projektimahdollisuuksia, projektitoimituksia, joihin meillä on ollut aikaisemmin mahdollisuuksia. Me pystytään myös heidän kumppaninaan olemaan myymässä heidän tuotteitaan julkishallinnolle.

Toisaalta se tehostaa meidän omaa olemassa olevaa toimintaa, ja se ei ole pelkästään digiasia. Toki meidän tuotteidemme kehitys ja meidän räätälipalveluiden kehitys nopeutuu tällä, mutta myös meidän muutkin liiketoiminnat, eli talo ja infra, pystyvät hyödyntämään sitä. Ja seuraavaksi olet kysymässä jo, että mihin ne muut pystyvät sitä hyödyntämään. Niin esimerkiksi infrassa meillä on paljon sellaisia työkaluja, jotka on rakennettu nopeuttamaan sitä asiakasdatan keruuta ja muuta, ja me pystytään kehittämään näitä nyt paljon ketterämmin ja nopeammin lisää.

Selvä. Jäädään seuraamaan tätä kehitystä. Kiitos haastattelusta, Jannis. Kiitos.