Tervehdys. Inderes TV:n katsojat. YIT piti aamupäivästä datakeskusmarkkinan osalta pääomamarkkinapäivityksen, ja mulla on yhtiön toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa täällä haastattelussa. Näiltä tiimoilta morjesta, Heikki!

Morjes. Kiva olla täällä. Kyllä.

Voisitko ekana vetää yhteen tämän päivän annin? Mitä halusitte kertoa sijoittajille?

Joo. Ensinnäkin, me todella. Me pidettiin tänään tällainen päivitys pääomamarkkinalle siitä, miltä tämä datakeskusmarkkina näyttää. Ja me koettiin erityisesti meidän toisen kvartaalin jälkeen ja näiden uutisten sekä meiltä tulleiden tilausvirtauutisten, mutta myös yleisesti sen perusteella, miten tämä datakeskusmarkkina on kehittynyt, tärkeäksi oikeastaan tuoda meidän näkymä siitä, miltä tämä datakeskusmarkkina näyttää rakentajien silmin Suomessa. Ja hyvältähän se näyttää, nimittäin meidän näkemyksen mukaan meidän strategiakaudella, sinne 29:n loppuun mennessä, tämä datakeskusmarkkina edustaa sellaista 13–15 miljardin euron mahdollisuutta rakentajille Suomessa, ja se konkreettisesti tarkoittaisi tämän päivän rakentamisen kokonaisuuteen noin 10 %:n kasvua. Ja se on varsin merkittävä.

Muita asioita, joita tänään viestittiin, on se, että miten me asemoidumme tässä markkinassa, ja käytiin läpi, että siitä noin gigasta, mitä on rakenteilla tällä hetkellä, niin YIT:n osuus pyörii siinä noin 30 %:n kokonaisuudessa. Myös siitä, mitkä on meidän kyvykkyydet ja millä tavalla rakentaa näitä. Eli meillähän on kyvykkyydet aina sieltä ihan hankkeen alusta saakka, tai hankekehityksestä, aina sinne komissiointiin saakka, ja miten nämä datakeskukset rakentuvat. Ja kaiken tämän päälle sitten tietysti, kun ymmärretään, että markkinapotentiaali on iso ja me olemme siinä johtava toimija, Suomen suurin rakennusyhtiö, niin päivitettiin sitten meidän kasvutavoitteita myös tälle strategiaperiodille. Eli koko konsernissahan me aikaisemmin tavoiteltiin 5 %:n vuotuista kasvua, ja nyt sitten päivitettiin se 10 %:n vuotuiseen kasvuun.

Kyllä siinä tuli varsin tiiviisti koko aamupäivästä listaus. Suomessa tosiaan näitä hankkeita on paljon, hankeputkessa lähes 150. Niistä tosin valtaosa. Ei vielä investointipäätöksiä ole. Niin kuinka suuren osan uskot näistä oikeasti konkretisoituvan sitten hankelähdöiksi seuraavien vuosien aikana?

Se on erinomainen kysymys. Jos me nähdään, nähdään. Ihan sama kuin totesit, todella paljon hankkeita. Osassa ollaan pidemmällä kuin toisissa, joissain on jo varmistettuna verkko ja sähkösaatavuus, toiset vielä odottaa sitä. Joissain on nämä asiat paikallaan, mutta sitten se lopullinen investointi. Tavallaan se offtakeri, vuokralainen siellä, on, että on hyvin eri vaiheissa olevia hankkeita.

Me nähdään kuitenkin tämä siten, että nythän me näytettiin ja puhuttiin tästä mahdollisuudesta meidän strategiakauden 29. Mutta ei tämä tarve AI- ja digitaalisille ratkaisuille tule katoamaan vuoden 29 mennessä. Me jokainen käytetään puhelimia. Me tarvitaan datan prosessointikyvykkyyksiä siihen, millä tavalla esimerkiksi Suomessa me tullaan meidän omaa kansallista dataa säilyttämään, ja sitä kautta osahan näistä hankkeista saattaa olla, että ne lähtevät sitten. Vasta sitten meidän strategiakauden ulkopuolella, tai sen rakentaminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Tänään en vielä uskalla sanoa, että kuinka monta juuri näistä lähtee tai tuleeko sinne uusia isompia, mutta kyllä jo nyt merkittävä osa niistä on aidosti lähdössä käyntiin.

Teillä tosiaan on näkyvyys näihin hankelähtöihin verrattain hyvä noin suurena toimijana, niin miten näet nyt 2026–2029? Niin miten tämä markkina näiden vuosien välillä käyttäytyy nyt?

Nyt jos ajatellaan tänään, että sitä asennettua kapasiteettia oli jotain 400 megawattia. Me puhuttiin siitä, että tulee varmaan noin kymmenkertaistumaan kyllä. Eli aika voimakkaasta kasvusta voidaan puhua.

Just näin. Google kertoi aiemmin tässä kuussa tuosta yli 13 miljardin euron investoinnista, niin pääseekö YIT hyperskaalaajien hankkeisiin mukaan tulevaisuudessa? Mikä on sun näkemys siitä?

No tietysti tuo kysymyshän sisältää sen, että olemmeko jo aikaisemmin olleet, ja jos mä nyt siihen vastaan, niin olemme aikaisemmin jo olleet hyperskaalaajien hankkeissa mukana, että emme missään tapauksessa ole niistä tähänkään mennessä poissa. Se, että minkälaista roolia sitten me yhtiönä halutaan tai minkälaista roolia meidän asiakas näissä tilanteissa haluaisi esimerkiksi. Että YIT ottaisi? Mitä ratkaisuja me tuodaan pöytään, paljon määrittelee sitten sitä, että miten esimerkiksi osallistutaan erilaisten asiakkaiden datakeskusrakentamiseen.

Erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus. Mistä nostit esiin? Suomessa on sen lisäksi hyvin paljon muita mielenkiintoisia kokonaisuuksia, ja me nähdään meille tärkeänä se, että se on kumppanuus. Se on balanssissa. Se lähtötilanne, ja me voidaan sitten asiakkaalle luvata se, että kun me siihen kumppanuuteen lähdetään, niin asiakas sen ratkaisunsa saa oikea-aikaisesti ja oikealla kustannuksella.

Jep, tuossa kuvasittekin kolmea erilaista asiakassegmenttiä tässä markkinassa. Niin millaisia eroja niissä hankkeissa ja ehkä niissä ehdoissa on? Miten se näyttäytyy rakennusyhtiön näkökulmasta?

Varmaan se isoin ero ehkä niissä hankkeissa tulee siitä, että miten hyvällä mallilla ne suunnitelmat on siihen lähtiessä, että ehkä se näkyy sellaisena yhtenä erona. Ja sitten tietysti se, että kuinka paljon asiakkaalla on omaa osaamista rakennuttamisesta tai rakentamisesta ylipäätään, niin se vähän vaihtelee asiakaskohtaisesti, ja se usein myös määrittelee sitä, minkälaisen kumppanin he itse haluavat siihen rakentamisensa matkaan. Nämä kaksi ehkä sellaista elementtiä aika tyypillisesti eroavat.

Kyllä kansainväliset datakeskusrakentamiseen erikoistuneet toimijat ovat jo täällä Suomessakin useamman vuoden olleet. Niin, jos mietit sitä valintaprosessia asiakkaan näkökulmasta, niin miksi se valitsee YIT:n eikä sitten esimerkiksi datakeskusrakentamiseen erikoistunutta toimijaa?

No, voidaan toki todeta, että meillä on varsin hyvä kokemus ja osaaminen jo tästä datakeskusrakentamisesta. Me ollaan. Me ollaan Suomen suurin toimija, meillä on kyvykkyydet täällä, meillä on paikalliset kyvykkyydet. Meillä on kyky johtaa alihankintaketjua, meillä on olemassa oleva luotettava kumppaniverkosto ja paljon omaa sisäistä kyvykkyyttä. Ja silloin meidän tässä kokonaisuudessa me pystymme myös varmistamaan, että täällä paikallisesti niin sanotusti boots on the ground -tyyppisesti. Niin asiat menee eteenpäin ja tapahtuu, ja semmoisia. Ne on niitä elementtejä, mitä meidän asiakkaat arvostavat.

Kyllä. Sitten näistä datakeskusrakentamisen hankkeista kun puhutaan, niin usein riskit nousee esiin, niin voisitko kuvailla sijoittajille vähän, että mistä se ehkä korkeampi riskitaso näissä muodostuu, jos verrataan muihin urakointihankkeisiin?

Aikataulu. Aikataulu on ehdottomasti se numero ykkönen, ja sitten se, että pystytään tekemään se siihen sovittuun aikatauluun sovitulla laadulla. Nämä on aika komplekseja hankekokonaisuuksia kuitenkin. Eli se, että sulla on se osaaminen ja sovittu laatu ja sovittu aikataulu, niin niissä tulee ne keskeisimmät riskit.

Kyllä. Oletteko sitten määrittäneet esimerkiksi yksittäiselle hankkeelle tai sitten vaihtoehtoisesti datakeskusrakentamisen osuudelle esimerkiksi tilauskannasta tai hankeportfoliosta jotain ylärajaa tai kattoa?

No kyllä me katsotaan hankekohtaisesti. Ei olla lähdetty nyt rajoittamaan. Enemmän meillä on se, että totesin, että jokaiseen hankkeeseen kun me lähdetään, meidän pitää olla aivan varma siitä, että meillä on mahdollisuus onnistua, koska me halutaan, että meidän asiakas onnistuu. Ja silloin jos nämä asiat on paikalla, niin silloin me. Silloin me pystytään lähtemään eteenpäin, ja me arvioidaan sitä aina kokonaisvaltaisesti. Sen sopimuksen riskien mahdollisuuksia. Onko ne balanssissa? Onko meillä osaamista, kyvykkyyttä sillä alueella, aliurakointiketju, materiaalisaatavuus jne. Ja tämän kokonaisuuden pitää loksahtaa kohdalleen, jotta me sitten ollaan varmoja, että hankkeessa onnistutaan.

Kyllä, näette. Puhuit tuosta aliurakoitsijaketjusta, niin näetkö siinä potentiaalisia pullonkauloja nyt kun tuo markkina kasvaa varsin rajusti?

Kyllä se on semmoinen asia, mitä meidän pitää johtaa tosi hyvin. Kyllä se on ihan aidosti semmoinen, ja se vaatii paljon sisäistä osaamista. Esimerkiksi. Jos puhutaan tästä MEP:stä tai perinteisistä talotekniikka-asioista, niin siellä se vaatii myös meiltä sitä, että meillä on kyvykkyyttä tuoda mukaan vaikka useampia pienempiä urakoitsijoita, mikä sitten taas tarjoaa niitä mahdollisuuksia, koska voi olla hyvin, että se urakan koko on niin valtava, että yksittäisellä pienellä toimijalla ei ole mahdollisuutta osallistua, jos me emme sitä heille. Jos me emme ota tiettyä osaa siitä johtamisesta ja tekemisestä ja sitä kautta sitä mahdollista. Ja näinhän me ollaan tehty.

Me ollaan investoitu, rekrytoitu, kasvatettu sitä meidän talotekniikkaosaamista, ja YIT:llä on aika paljon. Siis jos ajatellaan historiassa, niin tietysti YIT–Caverion-yhdistelmä. Ja ehkä se mielikuva voi olla sen kaltainen, että kun Caverion lähti, niin meille sitä ei jäänyt. Me ollaan itse rekrytoitu ja kasvatettu todella paljon sitä osaamista, joka nyt juuri tässä ajan hetkessä vastaa siihen, että pystytään. Pystytään myös sitä aliurakointiketjua siellä paremmin hallinnoimaan.

Kyllä, sitten jos mennään tuohon potentiaaliin, niin nostitte tuossa keväällä jo rakennus- ja infrasegmentin kasvutavoitteita tämän markkinan myötä tai kasvun myötä, niin nyt nostitte niitä taas. Niin mikä tässä välissä on muuttunut?

Kyllä se markkinakuva on vielä voimistunut ja kirkastunut. Ehkä ne on ne kaksi elementtiä siinä. Kyllä me ollaan nähty. Tietysti tämä on koko ajan. Jos vuosi sitten oltaisiin tätä keskustelua käyty, niin se markkinakuva. Täysin erilainen kuin mitä se on tänään. Ja uskon, että kun vuoden päästä keskustellaan uudestaan, niin taas on päivitettävää, että nopeasti muuttuva markkinaympäristö, joka on siinä ollut taustalla.

Kyllä, kannattavuustavoitteeseen ette koskeneet. Näissä kuitenkin datakeskusrakentamisen hankkeissa tyypillisesti riskien vastapuolella myös katepotentiaali on korkeampi, niin milloin se alkaa sitten näkymään noiden segmenttien kannattavuudessa vahvemmin?

No nythän meillä, jos katsotaan infran kannattavuutta, niin se on. Se on parantunut jo, ja siellä on ollut merkittävää kasvua. Me nähdään rakennussegmentin osalta kannattavuuden parantumista, mutta niin kuin tuotiin esille tuossa aamun päivityksessäkin, niin kyllähän tämä selkeästi materialisoituu rakentamiseksi, sen tyyppiseksi rakentamiseksi. Vielä mitä me tehdään enemmän, niin kuin sanotaan tästä. 2.7. 2.9.

Kyllä. Mites sitten toimitte useammassakin maassa kuin Suomessa? Niin millainen potentiaali sitten urakoinnin osalta datakeskusrakentamisessa on muissa toimintamaissa?

Varsin hyvä. Mutta, mutta. Siihen ei ehkä vielä ole tänään kommunikoitavaa, koska jos katsotaan sitä Suomen vetovoimaisuutta koko Euroopan maana, niin Suomi on itse asiassa todella uniikissa tilanteessa johtuen meidän energia- ja energiaverkkoratkaisuista, mitä Suomi on pystynyt tekemään historiallisesti. Nyt jos katsotaan datakeskusta ja miksi datakeskuksia pitäisi sijoittaa niin kuin muuallekin tietyllä tavalla, niin on aina se kysymys siitä etäisyydestä siihen käyttöpalveluun eli siitä latenssista.

Ja se tarkoittaa sitä, että datakeskusinvestointeja esimerkiksi. Totta kai tällä hetkelläkin tulee muihin Euroopan maihin, ja me nähdään paljon aktiviteettia, mitä tulee Baltiaan, mitä tulee Puolaan, mitä tulee muihinkin meidän toimintamaihin. Sielläkin ihan sama, että mikäli sen kaltaisia päätöksiä tulisi, niin pitää varmistaa, että meillä on se osaaminen ja meillä on se kyky ne hoitaa, että se on meille ensisijaisen tärkeää ennen kuin sen kaltaista mahdollisuutta lähdettäisiin hakemaan.

Kyllä, sitten viimeisenä. Niin millaista potentiaalia näet tämän datakeskusinvestointiaallon synnyttävän sitten esimerkiksi energiarakentamisen osalta YIT:lle?

No, merkittävä potentiaali ehdottomasti, että kyllähän tämä tulee katalysoimaan investointeja, jotka tulevat. Ei pelkästään energiaverkkoon, mutta myös energiantuotantoon, ja sitä kautta kasvua, joka luo vaurautta. Me nähdään. Me nähdään monta paikkakuntaa, jossa tulee pysyviä työpaikkoja sen kaltaisille alueille, missä vähään aikaan ei ole puhuttu uusista investoinneista. Kyllä me nähdään erittäin positiivisena tämä kokonaisuus, ja se tulee tukemaan meidän kaikkien tekemistä Suomessa.

Toimiiko se enemmänkin optiona, vai oliko se jo näihin päivitettyihin tavoitteisiin sisällytettynä?

No nythän me puhuttiin vain datakeskuskokonaisuudesta, ja me vähän muistutettiin siitä, että myös puolustus- ja energiamarkkina on aktiivinen ja siellä kasvaa. Markkina on aktiivinen ja siellä kasvaa. Mutta niin kuin meidän talousjohtaja Erkka totesi, niin esimerkiksi meidän projisoiduissa illustratiivisissa kasvuluvuissa siellä pidettiin Suomen asumista täydellisenä optiona. Ja ehkä sitten voi olla, että tulee se päivä, että pitää antaa, tai nähdään, että miten se markkina kehittyy, niin palataan sitten tarkemmin energiamarkkinaan ja sen rakentamiseen.

Jäädään seuraamaan sitä. Kiitos haastattelusta.

Kiitos oikein paljon.