Case: sellulaitteita valmistavilla konepajoilla on edessä syklisesti heikompi jakso

Viime vuosien suotuisa sellusykli on heijastunut positiivisesti myös sellulaitteita valmistavien konepajojen toimintaympäristöön. Keskimäärin vuosina 2006-2016 sellukapasiteetti on kasvanut globaalisti 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa nettona (sis. uusi kapasiteetti ja vanhan poistuma). Tämä on ollut suurin piirtein linjassa kysynnän kasvun kanssa eikä metsäteollisuus ole ainakaan toistaiseksi sortunut yli-investointeihin sellun tuotannon tarkastelujakson keskimäärin hyvästä kannattavuudesta huolimatta. Ylikapasiteetti on sellun kaltaisilla raaka-ainemarkkinoilla kuitenkin alituinen uhka ja 2010-luvun puolivälissä ylikapasiteetin riski näyttikin konkreettiselta. Tämä pisti jarruja metsäyhtiöiden investointihaluun ja vuosina 2017-2021 tuotantokapasiteetti on näillä näkymin kasvamassa nettona noin 17 % kymmenen vuoden keskiarvoa hitaammin eli 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Sellulaitteiden markkinalla on käytännössä oligopoli, sillä tasapäisesti markkinoilla kilpailevien Valmetin ja Andritzin yhteenlaskettu markkinaosuus on globaalisti noin 80 % keskimäärin noin 1,4 miljardin euron sellulaitemarkkinasta. Molemmat yhtiöt nojaavat selluliiketoiminnoissaan laajoihin alihankintaverkostoihin ja arviomme mukaan Helsingin Pörssin yhtiöistä Uutechnic Groupin (myynnistä noin 40 % sellu- ja paperisektorilta) useampi tytäryhtiö toimittaa osakokonaisuuksia sekä Valmetille että Andrtizille. Konepajojen perspektiivistä huomattavaa on, että vuosien 2017-2021 aikaperiodilla kapasiteetin kasvu painottuu voimakkaasti vuosiin 2017-2018. Vuosina 2019-2020 maailmassa ei todennäköisesti käynnisty uusia sellutehtaita, kun huomioidaan suurien tehdasprojektien tyypillisesti pitkät toteutusajat (aikaviive investointipäätöksestä tuotannon aloittamiseen 1,5-2,5 vuotta). 2020-luvun alkupuolelle ajoittuvia uusia tehdasprojekteja on taas suunnitteilla runsaasti, mikä heijastelee sellun kysynnän vakaata pitkän ajan kasvunäkymää. Sitovia investointipäätöksiä näistä 2020-luvun projekteista ei kuitenkaan vielä ole, eivätkä kaikki nyt suunnitteluvaiheessa olevat projektit tule toteutumaan. Positiivista laitevalmistajien lyhyen ajan toimintaympäristön kannalta sen sijaan on, että suurten projektien vähäisyyden ja suotuisan sellun kysyntänäkymän takia pienempien pullonkaula- ja laajennusprojektien näkymien pitäisi olla lähivuosille kohtuulliset. Siten emme odota markkinan romahtavan lähiaikoina, vaikka suurprojektien puute johtaakin markkinalla syklisesti heikompaan jaksoon.

Arvioimme markkinan asettaman viitekehyksen painavan Valmetin Sellu- ja Energia -liiketoiminnan liikevaihdon maltilliseen laskuun ensi vuonna (2018e: -8 %). Yhtiö on mielestämme asemoitunut kohtuullisesti tilanteeseen, sillä viime vuosina Valmet on muokannut etenkin alihankinnan osuutta kasvattamalla liiketoiminnan kulurakenteesta melko joustavan juuri markkinan syklisyyttä silmällä pitäen. Tämä on siirtänyt syklisyyttä alihankkijoiden huoleksi eikä Sellun ja Energian tilanne mielestämme uhkaa Valmetin konsernitason tuloskasvunäkymiä. Uutechnicille suurten selluprojektien puute on sen sijaan haaste Säiliöt, Putket ja Telat -liiketoiminnassa, koska liiketoiminnalla ei ole Valmetin kaltaista joustovaraa kulurakenteessaan. Sen sijaan Uutechnicin kannattavammassa osassa eli Sekoitinteknologiassa yhtiö ei arviomme mukaan kärsi suurten selluprojektien vaisuista näkymistä yhtä voimakkaasti, sillä Sekoitusteknologian liiketoiminta rakentuu pienempien projektien, omien tuotteiden ja hajaantuneemman toimialaportfolion ympärille.