Automaattikäännös: Alkuperäinen julkaistu englanniksi 5.2.2026 klo 05.00 GMT. Anna palautetta täällä.

Eltel julkaisee Q4’25-raporttinsa perjantaina 13. helmikuuta 2026, ja tulosesitystä voi seurata täältä klo 10.00 CET. Odotamme raportin korostavan jatkuvaa marginaalien kestävyyttä huolimatta vaihtelevasta kysyntäympäristöstä eri maantieteellisillä alueilla. Vaikka perinteiset televiestintämarkkinat pysyvät heikkoina, erityisesti Norjassa ja Suomen kuitu kotiin (FTTH) -segmentissä, odotamme Power-segmentin ja julkisten infrastruktuurihankkeiden kasvun tukevan liikevaihtoa. Keskeisiä painopisteitä vuosineljänneksellä ovat kassavirran kausiluonteinen huippu, Norjan kannattavuuden palautumisen kestävyys ja tilauskertymä.

Liikevaihdon kasvua tukevat Power ja julkinen infrastruktuuri

Ennustamme Eltelin Q4-liikevaihdon olevan 230 MEUR, mikä vastaa noin 2 %:n vuosikasvua. Maakohtaisesti odotamme Ruotsin olevan suurin kasvun veturi (4,5 % v/v), ja vakaata kehitystä tukevat julkiset infrastruktuurihankkeet ja aurinkosähkö. Suomessa odotamme 2 %:n liikevaihdon kasvua, jota vauhdittaa Power-segmentin, erityisesti aurinkosähkön ja datakeskushankkeiden, jatkuva vahva kehitys, mikä osittain kompensoi Communication- ja kuitu kotiin (FTTH) -segmenttien jatkuvaa heikkoutta. Lisäksi odotamme Tanskan ja Saksan yksikön hyötyvän akkujen energiavarastointijärjestelmien (BESS) ja älykkäiden verkkojen toiminnan kasvusta, mutta ennakoimme Communication-segmentin heikomman volyymin hidastavan kasvua (Inderes-ennuste: 1 % v/v). Arvioimme myös Norjan pysyvän epävarmuustekijänä. Vaikka odotamme negatiivisen liikevaihtokehityksen alkavan tasaantua helpompien vertailukohtien vuoksi, perinteisten telemarkkinoiden Norjassa odotetaan pysyneen heikkoina matalilla investointitasoilla (Inderes-ennuste: -5 % v/v). Lisäksi huomaamme, että valuuttakurssimuutokset voisivat antaa myötätuulta Ruotsin yksikön raportoidulle kasvulle Ruotsin kruunun vahvistuttua euroa vastaan vuositasolla.

Marginaalien kestävyys ja kausiluonteinen kassavirran huippu fokuksessa

Ennustamme oikaistun liiketuloksen olevan 8,4 MEUR neljännellä vuosineljänneksellä, mikä vastaa 3,6 %:n marginaalia (Q4’24: 5,6 MEUR, 2,5 %). Kannattavuutta tukevat yhtiön jatkuva keskittyminen kaupalliseen erinomaisuuteen, mukaan lukien tiukempi hinnoittelukuri ja parantuneiden sopimusehtojen jatkuva läpivirtaus, sekä uusien, korkeamman katteen liiketoimintojen osuuden kasvu. Konsernin Q4-tuloksen kannalta keskeinen tekijä on Norjan yksikön suorituskyky, joka palasi onnistuneesti positiiviseksi Q3’25:llä 1,7 %:n marginaalilla. Tämän kannattavuuden ylläpitäminen Norjassa alhaisemmista volyymeista huolimatta on mielestämme edelleen kriittistä koko käännetarinan kannalta. Lisäksi Q4 on kausiluonteisesti vahvin vuosineljännes kassavirran osalta, sillä käyttöpääomaa vapautuu tyypillisesti rakennusvolyymien hidastuessa talveksi. Vuoden aikaisempien korkeiden käyttöpääoman sitoutumisten jälkeen odotamme vahvaa kassavirtaa Q4:llä, mikä on myös välttämätöntä yhtiön velkaantumistavoitteiden tukemiseksi.

Markkinanäkymät ja marginaalikehitys pysyvät mielenkiinnon kohteina

Koska Eltel ei anna numeerista konserniohjeistusta, huomiomme kiinnittyy edelleen laadullisiin signaaleihin markkinanäkymistä sen eri maayksiköissä. Vaikka rakenteelliset ajurit, kuten sähköistyminen ja digitalisaatio, tukevat Power-segmentin pitkän aikavälin kysyntää, Communication-segmentin lähiajan näkymät ovat edelleen epäselvät suurten kuituverkkorakentamisten valmistuessa Pohjoismaissa. Etsimme merkkejä Norjan telemarkkinoiden pohjakosketuksesta ja seuraamme laajentumista "uusille" liiketoiminta-alueille, kuten datakeskuksiin, aurinkosähköön ja sähköautojen lataukseen, joilla on yleensä korkeampi marginaalipotentiaali.

Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudellinen tavoite, yli 5 %:n EBITA-marginaali, pysyy keskeisenä vertailukohtana. Vaikka odotamme marginaalin asteittaista paranemista kohti 3,2 %:a vuonna 2026, 5 %:n tason saavuttaminen edellyttää todennäköisesti lisää operatiivisen tehokkuuden parannuksia ja merkittävämpää muutosta liiketoimintarakenteessa kohti korkeamman katteen kasvusegmenttejä. Lisäksi seuraamme velkaantumisastetta (nettovelka/oik. käyttökate), jonka odotamme laskevan ajan myötä kannattavuuden parantuessa ja kassavirran vahvistuessa.