Kesla: Siltarahoitus tukee lyhyen aikavälin käyttöpääomatarpeita

Järjestely on mielestämme perusteltu toimenpide käyttöpääomatarpeiden turvaamiseksi yhtiön valmistautuessa toimittamaan maanantaina tiedotettua merkittävää NATO-tilausta. Kyseessä on kuitenkin vain lyhytaikainen rahoitusjärjestely, minkä myötä tuloskäänne ja  lisärahoitusratkaisut ovat edelleen kriittisiä rahoitusaseman kestäväksi vahvistamiseksi. Kesla julkistaa Q4-tuloksensa tänään, jonka myötä yhtiön rahoitustilanteesta saadaan tarkempi kuva.

Yhtiö sopi siltarahoituksesta sekä myyntisaatavien rahoitusjärjestelystä

Kesla tiedotti keskiviikkona neuvotelleensa siltarahoitussopimuksen pohjoismaisen pankin kanssa osana joulukuussa 2025 käynnistettyä liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen tervehdyttämistä sekä rakenteellista arviointiprosessia. Neuvoteltu rahoituskokonaisuus sisältää 5 MEUR:n siltarahoituksen, joka on nostettavissa kahdessa 2,5 MEUR:n erässä huhtikuun ja elokuun 2026 puolivälissä tarvittaessa. Rahoituksella lyhennetään nykyisten päärahoittajien vastuita. Siltarahoitus maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2026 loppuun mennessä. Samalla Kesla on sopinut myyntisaataviensa rahoitusjärjestelystä, jossa pankki joko ostaa tai rahoittaa yhtiön myyntisaatavia.

Järjestelyt turvaavat lyhyen aikavälin käyttöpääomatarpeita

Keslan rahoitusasema on ollut pitkään kireä heikon tuloskehityksen vuoksi. Q3'25:n lopussa yhtiön nettovelka oli 11,4 MEUR ja nettovelkaantumisaste korkea 129 %, eikä se täyttänyt rahoituksensa kovenanttiehtoaan (nettovelat/käyttökate) H1’25:n lopussa. Yhtiö sopi myös päärahoittajiensa kanssa jo aiemmin, että Q2’25:n noin 0,5 MEUR:n lainojen lyhennykset lykättiin laina-aikojen loppuun maksettavaksi. Ennustamaamme viime vuoden lopun tuloskehitystä peilaten myöskään mahdollisesti tehtyjä lisälykkäyksiä ei voi pitää poissuljettuina. Lisäksi vuoden 2024 vuosikertomuksen perusteella yhtiöllä erääntyy vuonna 2026 rahalaitoslainoja 3,3 MEUR (sis. korot). Siten arvioimme järjestelyn olleen erittäin tärkeä nykyisten päärahoittajien vastuiden lyhentämisen kannalta kuluvan vuoden maksuaikataulun mukaisesti. Muilta osin lyhytaikainen järjestely ei tuo kuitenkaan itsessään kestävää ratkaisua rahoitusaseman osalta, vaikka yhtiön omien kommenttien perusteella rahoitusjärjestelyn myötä sen rahoitusasema ja käyttöpääoman saatavuus ovat turvattuja. Käytännössä uudella vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella ei ole suoraa vaikutusta esimerkiksi yhtiön taseen tunnuslukuihin tai nettovelan määrään.

Pidämme myös varsin todennäköisenä, että siltarahoituksen korkotaso on selvähkösti perinteistä pankkilainaa korkeampi. Lisäksi rahoituskustannuksia tulee arviomme mukaan nostamaan käyttöpääomatarpeiden turvaamiseksi solmittu myyntisaamisten rahoitussopimus. Saatavien rahoitusjärjestely on kuitenkin nähdäksemme nykytilanteessa varsin perusteltu, kun yhtiö valmistautuu toimittamaan alkuviikosta tiedotettua erittäin suurta 17 MEUR:n tilausta NATO-maalta.

Nähdäksemme rahoitusta täytyy järjestellä vielä kuluvan vuoden aikana

Nyt solmitun lyhytaikaisen rahoitusjärjestelyn myötä näemme, että yhtiön tulee järjestellä rahoitustaan lähtökohtaisesti myöhemmin kuluvana vuonna. Tämänhetkisen arviomme mukaan oletamme yhtiön pyrkivän pääsemään neuvotteluihin pidempiaikaisesta rahoituksesta paremmista lähtökohdista muun muassa kotiutetun NATO-tilauksen myötä (mm. kasvanut tilauskanta). Luonnollisesti rahoitusaseman ja -neuvotteluiden kannalta kriittistä on myös tuloskäänteen aikaansaaminen, jonka osalta edellä mainittu tilaus on myös keskeisessä roolissa. Viimeaikaisen vaisun siviilipuolen kysynnän sekä jatkuvien talouden epävarmuuksien myötä oman pääoman ehtoisia vaihtoehtoja ei voi kuitenkaan edelleenkään sulkea pois pidempiaikaisen rahoituskokonaisuuden osalta. Jäämme kuitenkin odottamaan vielä tarkempia lisätietoja tämänpäiväisen tuloksen yhteydessä yhtiön rahoitusaseman ja -tarpeiden osalta.