Metsä Wood suunnittelee Suolahden vaneritehtaan asteittaista sulkemista

Suolahden havu- ja koivuvaneritehdas kilpailee etenkin Koskisen ja UPM:n kanssa lopputuote ja myös raaka-ainemarkkinoilla. Arviomme mukaan Suolahden kapasiteetin todennäköinen poistuminen markkinoilta olisi jossain määrin positiivinen uutinen etenkin Koskiselle, jolle tärkeässä koivuvanerisegmentissä kilpailijan kapasiteetin sulkeminen voi kiristää jossain määrin lopputuotemarkkinaa sekä samaan aikaan löysätä piirun raaka-markkinaa.

Suolahden tehdas suunnitellaan suljettavan asteittain

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood tiedotti eilen käynnistävänsä muutosneuvottelut liittyen suunnitelmaan lopettaa vanerituotanto Suolahdessa. Tehtaiden sulkemissuunnitelmien perusteena on tehtaiden heikko kannattavuus. Suunnitelman mukaisesti Suolahden koivuvaneritehtaan tuotanto päättyisi Q1’25:n ja havuvaneritehtaan tuotanto päättyisi viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Suunnitellut toimenpiteet koskevat Metsä Woodin Suolahden tehtaiden koko henkilöstöä eli yhteensä noin 370 henkilöä. Suolahden vaneritehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti on 35 000 kuutiometriä koivuvaneria ja 160 000 kuutiometriä havuvaneria.

Suolahden kapasiteetin todennäköinen poistuminen voi vaikuttaa hieman positiivisesti Koskisen markkinoihin

Metsä Woodin Suolahden tehdas on kilpaillut Koskisen ja UPM:n kanssa koivuvanerisegmentissä ja UPM:n kanssa havuvanerimarkkinoilla. Arviomme mukaan kannattavuushaaste on koskenut viime aikoina etenkin rakentamisesta riippuvaista havuvanerisegmenttiä. Koivuvanerisegmentissä markkinatilanteen kuva on todennäköisesti parempi, sillä tarjonta on Euroopan markkinoilta merkittävästi rajoittunut Venäjän tuonnille hyökkäyssodan takia asetettujen pakotteiden takia. Tarjontarajoitteiden takia koivuvanerin hinta on korkealla. Sen sijaan koivuvanerin tuotantoa on voinut rajoittaa koivutukin saatavuushaasteet, mutta arviomme mukaan Koskisen ei ole kärsinyt koivuvanerimarkkinoilla kannattavuushaasteista, vaan Koskisen Levyteollisuuden kannattavuus on pysynyt tänä vuonna hyvänä hieman hankaloituneesta kysyntä- ja kustannusdynamiikasta huolimatta. Arviomme mukaan Suolahden tehtaan heikon kannattavuuden taustalla on markkinatilanteen lisäksi voinut olla myös tehtaan pienehkö kokoluokka sekä luultavasti korkea tekninen ikä ja siten heikko kilpailukyky.

Tämä tilannekuva huomioiden Suolahden kapasiteetin todennäköinen poistuminen markkinoilta vaikuttanee etenkin Koskiselle ja myös UPM:lle relevanttiin koivuvanerisegmenttiin ainakin lievästi myönteisesti sekä lopputuote että raaka-ainemarkkinoiden näkökulmista. UPM:lle relevantin havuvanerimarkkinan osalta muutos on arviomme mukaan rajallisempi.