Piristynyt lainakysyntä antaa pontta pankkien kasvuodotuksille

Suomalaisten luottolaitosten myöntämät lainamäärät ovat kasvaneet alkuvuonna selvästi, ja pankkien kommenttien perusteella positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan myös loppuvuonna. Erityisesti yritysten lainanottohalukkuus on nousussa. Uusien asuntolainojen nostot ovat sen sijaan piristymisestä huolimatta yhä historiaan nähden vaatimattomalla tasolla.

Lainavolyymit ovat kääntyneet alkuvuonna selvään kasvuun

Suomalaisten luottolaitosten lainakysyntä on tilastojen mukaan jatkanut viime vuoden loppupuolella alkanutta positiivista käännettä. Näin ollen pääomamarkkinoiden ja talousennusteiden ympärillä leijuva epävarmuus ei vaikuta tarttuneen lainanhakijoihin. Myös pankkien antamat kommentit loppuvuoden näkymistä olivat Q2-tuloskaudella pääsääntöisesti varovaisen optimistisia.

Suomalaisten luottolaitosten myöntämät uudet lainat (MEUR)

Lähde: Suomen Pankki

Kysynnän piristyminen ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti eri asiakasryhmille. Yllä olevasta kuvaajastakin ilmenee, että yrityslainojen kysyntä on virinnyt selvästi asuntolainoja voimakkaammin. Esimerkiksi ajanjaksolla 12/2024–7/2025 yrityslainoja nostettiin 36 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi takaperin. Vastaava luku asuntolainojen kohdalla on 14 %. Joulukuu on sisällytetty tarkasteluun, jotta vuoden 2024 alusta voimaan astunut varainsiirtoveron uudistus ei häiritse lukujen tulkintaa.

Asuntomarkkinalla kauppamäärät ovatkin yhä selvästi alle Ukrainan sotaa edeltäneen poikkeuksellisen vilkkaan ajan. Tästä johtuen asuntolainakanta on pysynyt hienoisessa laskussa piristyneistä lainavolyymeista huolimatta. Tämä on painanut myös asuntojen hintoja. Yrityslainakanta sen sijaan kääntyi jo varsin hyvään kasvuun (+1,3 % vuodenvaihteesta).

Suomalaisten luottolaitosten lainakanta (mrd. euroa)

Lähde: Suomen Pankki

Kuluttajat pysyvät varovaisina lainakysynnän kasvusta huolimatta

Lainakysynnän näkymää voidaan yleisten markkinakommenttien ohella arvioida esimerkiksi eteenpäin katsovien luottamusindeksien kautta, sillä yritysten kasvuinvestoinnit ovat tyypillisesti jäissä heikon luottamuksen aikaan. Myös henkilöasiakkaat tuppaavat viivyttämään suurempia hankintojaan – kuten kestotavaroita ja asuntoja – heikon talousnäkymän ja luottamuksen aikoina.

Tilastokeskuksen viimeisimmästä kuluttajaluottamuskyselyn tuloksista saa samansuuntaisen kuvan kuin pankkien raporteista: kotitalouksien tunnelmat kyllä hiljalleen paranevat, mutta ovat edelleen varsin varovaiset. Erityisesti kestotavaroiden (mm. auto, elektroniikka) osalta nykyhetkeä pidettiin erittäin epäedullisena. Toisaalta esimerkiksi Nordea arvioi, että kesän aikana kertynyt luottokorttidata antaa viitteitä kulutuksen asteittaisesta piristymisestä. Näin ollen kotitalouksien säästötoimet vaikuttaisivat yhä kohdistuvan suurempiin hankintoihin, joita tyypillisemmin rahoitetaan myös lainarahalla. Tämä osaltaan selittänee kotitalouslainojen yhä vaisuja lainavolyymejä.

Kuluvana vuonna kuluttajien ostovoima saa kuitenkin tukea reaalipalkkojen nousun ohella laskeneesta inflaatiosta ja korkotasosta, joten kokonaisuutena pankkien lainakysynnän asteittaista elpymistä povaavat kommentit vaikuttavat perustelluilta. Kunnon kasvuun paluuta saadaan kuitenkin todennäköisesti vielä hetki odotella.

Yritysten lainankysynnän näkymä on varsin hyvä

Yritysrahoituksen puolella näkymä on selvästi parempi, ja esimerkiksi Nordean teettämässä yritysbarometrissä jo lähes 70 % vastaajista näkee rahoituksen kokonaiskysynnän kasvavan vuoden 2025 loppupuoliskon aikana. Myös Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat parantuneet negatiivisen alkuvuoden jälkeen. Toisaalta geopoliittinen epävarmuus on yhä koholla, mikä hidastanee tunnelmien piristymistä. Lisäksi asuntojen ylitarjonta sekä rakentamisen heikko näkymä heikentävät asuntoyhteisöille myönnettävien lainojen kasvuedellytyksiä, sillä taloyhtiölainoja tyypillisesti hyödynnetään juuri uudiskohteissa. Kokonaisuudessaan yrityslainojen volyymien pitäisi kuitenkin jatkaa positiivista virettään tulevina kvartaaleina.

Muissakin Pohjoismaissa kehitys on ollut suotuisaa

Myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa pankkisektorin yhteenlaskettu luotonanto kasvoi alkuvuonna sekä kotitalouksille että yrityksille. Positiivisesta vireestä kertovat havainnot pätevät siten läpi Pohjoismaiden, vaikka talouksien kehityksissä onkin jo selkeämpiä eroavaisuuksia. Myös markkinakommentit olivat Q2:lla kotimaisten pankkien tapaan perussävyltään positiivisia. Tämä näkyy myös pohjoismaisten suurten pankkien konsensusennusteissa, jotka odottavat lainakantojen kääntyvän 2,5–3,0 %:n keskimääräiseen kasvuun ensi vuodesta alkaen.