Kirjoitin syyskuussa 2023 tulisijavalmistajien vahvasta kysynnästä ja sen myötä kotimaisten toimijoiden tervehtyneistä kannattavuustasoista. Kuluttajien heikentynyt ostovoima ei vielä näkynyt tulisijavalmistajien luvuissa syksyllä 2023, sillä Euroopan energiakriisi piti kysyntää yllä ja ala nautti muista kuluttajatuoteyhtiöistä poikkeavasta syklistä. Sitä seuranneet vuodet ovat kuitenkin olleet todella haastavia koko Euroopan tulisijakategorialle, mutta edellytykset parempaan ovat muodostumassa.

Tarkasteluryhmämme koostuu viidestä kotimaisesta toimijasta (Tulikivi, NunnaUuni, Valmistuli, Warma-Uunit ja Linnatuli) sekä kansainvälisistä NIBEstä ja Jotulista. Osa kotimaisista toimijoista ei ole vielä julkaissut vuoden 2025 lukujaan, mikä osaltaan rajaa katsauksen kattavuutta. Tulikivi on kotimaisista toimijoista selvästi suurin 30 MEUR:n liikevaihdollaan (josta kotimarkkinan osuus oli 13 MEUR), kun taas muiden kotimaisten toimijoiden liikevaihdot jäivät 1–6 MEUR:oon. Kotimaisia toimijoita kansainvälisemmät NIBEn Stoves-segmentti ja Jotul ovat kooltaan kuitenkin aivan omaa luokkaansa, ja niiden vuoden 2025 liikevaihdot olivat noin 316 MEUR ja 89 MEUR.

1) vuoden 2024 luku, 2) Q2’25 LTM

Suomen tulisijamarkkina on supistunut rajusti viime vuosina

Koronaa edeltävät vuodet olivat kotimaisille tulisijavalmistajille vaikeita ja arviomme mukaan ylikapasiteetti piti kilpailutilanteen kestämättömän kireällä tasolla. Tästä selvin merkki oli kotimaisten toimijoiden tappiolliset liiketulostasot. Ruotsalaisen NIBEn Stoves-segmentti onnistui tuolloin saavuttamaan hyvää kasvua ja tasaista kannattavuutta, joskin tämä painottui Suomen ulkopuolelle. Koronapandemian sytyttämä kysyntäboomi ja sitä seurannut energiakriisi tukivat vuosina 2020–2023 koko toimialan kysyntäkuvaa kuluttajien kasvaneen kiinnostuksen myötä kotien vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja kohtaan. Aiemmin kasvun ja kannattavuushaasteiden kanssa kamppaillut toimiala saavutti vahvaa kasvua, joka nostatti myös kannattavuustasoja huomattavasti valmistavalle teollisuudelle ominaisen tuntuvan operatiivisen vivun tukemana.

Tulisijavalmistajien kannalta kotimaisen kysynnän ohella keskeinen kasvuajuri oli kasvanut vienti Keski-Eurooppaan, jossa riippuvuus venäläisestä maakaasusta johti erityisiin huoliin kuluttajaenergian riittävyydestä ja hinnasta. Kotimaisista toimijoista etenkin NunnaUuni ja Tulikivi pääsivät kiinni Keski-Euroopan kysyntään, jossa niillä on arviomme mukaan kotimarkkinaa enemmän hinnoitteluvoimaa. Kitukasvuinen toimiala kasvoikin rajusti vuosina 2021–2023. Ryhmän mediaaniliiketulosmarginaali puolestaan nousi vuosien 2018–2019 -3 %:n tasosta 10–11 %:iin vuosina 2022–2023. Kaikki toimijat eivät kuitenkaan menestyneet vahvan kysyntäsyklin keskellä, sillä vuonna 2022 Valmistuli hakeutui yrityssaneeraukseen ja Uunisepät konkurssiin.

Vahvan kysyntäsyklin jälkeen vuodet 2024–2025 olivat kauttaaltaan haastavia tulisijavalmistajille, ja moni teki tuntuvaa tappiota. Vuonna 2024 yhtiöiden liikevaihdot supistuivat 20-40 %. Kysynnän hiljentyminen oli laaja-alaista, mutta se korostui etenkin Keski-Euroopan viennissä. Vahva operatiivinen vipu osoitti vaikutuksensa toiseen suuntaan ja vuonna 2025 nollatulos oli hyvä suoritus alalla, joka takoi vielä pari vuotta sitten ennätystuloksia. Arviomme mukaan kehitys olisi ollut nähtyä rajumpaa, mikäli toimialalta ei olisi poistunut kapasiteettia Uuniseppien lopetettua toimintansa. Selvästi heikentyneestä tuloskunnostaan huolimatta vuosi 2024 sujui tässä kontekstissa hyvin NunnaUunilta ja Tulikiveltä, joiden liiketulosmarginaalit olivat 8 % ja 6 %. Arviomme mukaan Tulikiven kannattavuutta tuki kilpailijoita suuremman tilauskannan ylläpitäminen ja oleellisista kapasiteetti-investoinneista pidättäytyminen vahvan kysynnän aikaan.

Edellytykset parempaan ovat olemassa

Vuoden 2025 lukujen tulkitseminen on eittämättä peräpeiliin katsomista kesällä 2026. Se on kuitenkin ainoa keino arvioida paikallista markkinatason kehitystä pääosin listaamattomista ja huomattavalla viiveellä raportoivista pienyhtiöistä koostuvalla toimialalla. NIBEn ja Jotulin luvuista on hyvä huomioida, että Suomen osuus yhtiöiden kokonaisliikevaihdosta on marginaalinen. Tulikiven, NIBEn ja Jotulin tuoreimpia kvartaalilukuja tarkastellessa havaitaan, että liikevaihdon supistuminen on hidastunut, mikä voi kieliä kysynnän pohjaamisesta. Tulikiven tilausvirta supistui kuitenkin Q1:llä ja NIBEn kommentointi Euroopan tulisijamarkkinasta oli varovaista, joten konkreettisia merkkejä elpymisestä ei vielä Q1-tuloskaudella ollut.

Kolme vuotta sitten nostin tulisijakatsauksessa esille nousseen korkotason, rakennussektorin haastavan näkymän ja kuluttajien heikentyneen ostovoiman kotimaisen tulisijamarkkinan kysyntää hidastavina tekijöinä. Sittemmin kuluttajien ostovoima on vahvistunut ja yleisimmät viitekorot laskeneet, mikä parantaa edellytyksiä tulisijamarkkinan elpymiselle. Kyseisten muuttujien ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt Iranin sodan ja sen aiheuttamien inflaatiopaineiden myötä. Korkea kuluttajaenergian hinta on kuitenkin ajuri tulisijojen kysynnälle, joten konflikti voi hyvin ruokkia kysyntää. Vuoden 2022 kaltaista kysyntäpiikkiä emme kuitenkaan odota. Lämmityksen kannalta öljyä olennaisempi maakaasun hinta on Euroopassa yhä kaukana vuoden 2022 tasoista, mikä vaimentaa energiaturvallisuushuolen kysyntävaikutusta. Toinen keskeinen rajoite on lisäksi edellinen kysyntäboomi. Koska tulisijan käyttöikä on vuosikymmenten mittainen ja edellisestä piikistä on vain muutama vuosi, suuri osa kuluttajaenergian hinnasta huolestuneista – eli juuri nykyisen ympäristön potentiaalisista ostajista – ehti jo tuolloin hankkia tulisijan. Tämä aikaistunut kysyntä heikentää mielestämme potentiaalista kysyntää, vaikka ajurit uudelle tulisijojen kysyntäpiikille ovat Iranin sodan myötä periaatteessa olemassa. Tulisija-alan viennin näkökulmasta huomiomme kiinnittyy lähivuosien osalta etenkin Saksaan. Siellä paikallisen Bim SchV -asetuksen mukaan ennen vuotta 2010 valmistettuja tulisijoja ei saa enää vuoden 2024 jälkeen käyttää, mikäli ne eivät täytä Ecodesign-vaatimuksia. Tämän pitäisi tukea tulisijojen korvauskysyntää, mutta toistaiseksi asetusta on käsityksemme mukaan valvottu vaisusti, mikä on rajannut sen vaikutusta korvauskysyntään.

Niitä palkitaan, jotka kykenevät pitämään kulut kurissa ja hyödyntämään vientimarkkinoiden kasvumahdollisuudet

Suomen tulisijamarkkina on viime vuosina kulkenut poikkeuksellisen syklisen jakson läpi: kotoilutrendin ja energiakriisin synnyttämä kysyntäpiikki nosti hetkellisesti koko toimialan kannattavuuden ennätystasoille, mutta vuosia 2024–2025 leimasi raju korjausliike ja laaja-alainen kannattavuuspaine. Oleellisia merkkejä alan elpymisestä ei vielä ole ilmassa, mutta palaset sen mahdollistamiseksi alkavat loksahtaa paikoilleen. Heikon kannattavuuskehityksen perusteella Suomen tulisijamarkkina on viime vuosina nähnyt yllättävän vähän vetäytymisiä, mutta tämä voi osittain johtua vuosien 2021-2023 vahvasta kysyntäaallosta, joka mahdollisti tulisijatoimijoiden taseiden vahvistamisen. Tulisijatoimijoiden taseet eivät NIBEä lukuun ottamatta arviomme mukaan mahdollista yritysjärjestelyjä, mikä hidastaa alan konsolidoitumista. Arviomme mukaan nykyinen ympäristö suosii niitä toimijoita, jotka pystyvät säilyttämään kustannuskurinsa ja hyödyntämään opportunistisesti vientimarkkinoiden kasvumahdollisuuksia kysynnän elpyessä.