Analyysi ei tarvitse pankkia

Aiemman aprillipilamme (”Inderes laajenee täyden palvelun finanssitaloksi”) aiheuttaman huvituksen ja hämmennyksen jäljiltä päätin lähestyä samaa aihetta hieman vakavammalla otteella. Pelkän aprillipäivän tiedotteen otsikon nähneiden ei siis tarvitse pelätä, Inderesistä ei ole tulossa täyden palvelun pankkiiriliikettä, vaikka naapurini kyseli jo rappukäytävässä kiinnostuneena laajentumisestamme. Toimialamme on ollut isossa murroksessa osakkeiden välitystoiminnan rakenteellisten ongelmien takia ja vuoden alussa voimaan astunut regulaatiomuutos (Mifid2) kiihdyttää muutosta entisestään. Heitetään soppaan mukaan digitalisaatio (jonka suhteen alamme on vielä lapsenkengissä), niin kasassa on ainekset täydelliselle myrskylle.

Osakeanalyysi ei toimiakseen tarvitse pankkia – olemme itse tästä yksi esimerkki. Pankkitoiminta ei välttämättä tee osakeanalyysistä yhtään parempaa, vaan monesti jopa päinvastoin. Osakeanalyysi on informaatiobisnestä ja pankkitoiminta on transaktiobisnestä. Vaikka teemme samaa asiaa, on lähestymiskulma täysin erilainen, kun osakeanalyysiä katsotaan tiedonkulun tehokkuuden kautta. Pankkitoiminnasta irrotettuna analyytikoilla on täysi työrauha keskittyä osakkeen oikean arvon määrittämiseen ja työn laatuun äärimmäisen kilpailluilla osakemarkkinoilla. Vain keskimääräistä laadukkaammalla analyysillä on viime kädessä sijoittajalle arvoa, koska keskivertotuottoa haluava sijoittaja voi aina ostaa indeksiä. Meidän alalla ei ole elintilaa keskitason tuotteelle.

Miksi tiedonkulku on toimialallamme olennaista? Missä tieto on epäsymmetristä, siellä on väärinhinnoitteluita. Missä on väärinhinnoitteluita, siellä on tuottomahdollisuuksia sijoittajille. Kun keskitymme periksiantamattomasti tiedonkulun tehokkuuden parantamiseen ja tiedon epäsymmetrian poistamiseen, teemme myös ylituottoa meitä seuraaville sijoittajille. Samalla edistämme missiotamme tehdä pörssistä parempi markkinapaikka. Niin paljon kuin toimintamallimme on herättänyt toimialalla hämmennystä, on sen ydinajatus viime kädessä todella yksinkertainen.

Tässä kaavamme, jolla lähestymme markkinaa:

Epäsymmetrinen informaatio --> osakkeen väärinhinnoittelu --> tuottomahdollisuus sijoittajalle --> osakeanalyysi tehostaa tiedonkulkua --> tiedon epäsymmetrian poistuminen --> ylituottoa sijoittajalle

Tähän yhtälöön ei pidä sotkea pankkitoimintaa, koska kadottaisimme muuten fokuksen (kuten aprillipilassamme kuvasin). Osakeanalyysin kytkeminen osaksi pankkitoimintaa ei mielestäni luo mainittavasti lisäarvoa sijoittajalle, yhtiölle eikä markkinapaikalle. Näin toimialamme on kuitenkin toiminut 100 vuoden ajan. Bisnesmallina se on ollut ollut toimivin, koska pankeille on lukuisia hyötyjä omasta osakeanalyysistä. Inderesillä pankkiiritoimintojen tuominen mukaan liiketoimintaamme johtaisi siihen, että kadottaisimme ennemmin tai myöhemmin katseen pallosta. En voi väittää, etteikö sitä olisi vuosien varrella meillä harkittu (koska bisnesmahdollisuus on houkutteleva), mutta palaamme aina fundamentaaliseen kysymykseen olemassa olomme tarkoituksesta.

Myrsky nousee

Bloombergin artikkelissa helmikuussa kommentoitiin pankkien osakevälityksen ja osakeanalyysitoiminnot eriyttävän Mifid2-sääntelymuutoksen aiheuttavan koko analyysitoimialan olemassaolon vaarantavan uhkakuvan (ei koske Inderesiä, koska meillä ei ole osakevälitystä). Pankkien on Mifid2:n aikana hinnoiteltava osakeanalyysi asiakkailleen läpinäkyvästi. Artikkelin mukaan läpinäkyvyys johtaa asiakkaat vaatimaan alempia hintoja, mikä voi johtaa kriisiin. Jos osakeanalyysin tehtävä on lisätä läpinäkyvyyttä pääomamarkkinoilla, niin kuinka on mahdollista, että toimiala itse ajautuu kriisiin, kun regulaatio pakottaa sen lisäämään läpinäkyvyyttä? Kommentissa sen verran ironiaa, että Alanis Morissette voisi kirjoittaa siitä biisin.

Pankkien osakeanalyysikakun on arvailtu puolittuvan lähivuosina. Hiipuva tulovirta pakottaa etsimään uusia ansaintamalleja, ja toimialalla on yleistymässä malli, jossa pörssiyhtiö itse rahoittaa itsestään tehtävästä analyysistä. Viisi vuotta sitten moni tyrmäsi koko ajatuksen, mutta tänä päivänä todellisuutta on se, että jo yli puolet Helsingin pörssiyhtiöistä on tilannut itsestään kolmannen osapuolen tekemän analyysin. Pörssiyhtiö tekee näin palveluksen omistajilleen ja koko sijoittajayhteisön informaatiotarpeille. Miksi ei yhtiö maksaisi myös siitä, että kolmas osapuoli huolehtii omistajien tietotarpeista? Maksaahan yhtiö tilintarkastajallekin numeroiden oikeudellisuuden varmistamisesta. Ennakkoluulot murtuvat vähitellen, kun malli osoittaa hyötynsä.

On kuitenkin mielestäni rakenteellisesti virheellinen lähestymistapa pankeilta yrittää paikata vanhaa vuotavaa toimintamallia laittamalla vain pörssiyhtiö analyysilaskun maksajaksi. Arvontuotto ja tarkoitus (”purpose”) tulevat ennen ansaintamallia. Jos analyysi ei luo arvoa sijoittajalle, ei sillä ole viime kädessä mitään arvoa yhtiöllekään. Jos analyysi ei palvele suurempaa tarkoitusta (muukin kuin pankin muiden liiketoimintojen tukeminen), voiko se luoda arvoa sijoittajalle ja yhtiölle? Voin Inderesin historiasta paljastaa sen verran, että oma liiketoimintamme lähti oikeasti kunnolla kasvuun vasta sen jälkeen, kun printtasimme toimistomme seinälle ”tehdään pörssistä parempi markkinapaikka!”. Itselleni yrittäjänä toimintaa ohjaava ”purpose-driven” -ajattelu on ollut avain onnistumisiin, vaikka toimimme ”greed-driven” toimialalla.

Myrskyn noustessa toimialamme olisikin mielestäni palattava fundamentaalisen olemassa olon tarkoituksen pohdiskelun äärelle sen sijaan, että keskitytään vain miettimään, kenelle laskut lähetään. Tarve osakeanalyysille osana toimivan pääomamarkkinan ekosysteemiä on kuitenkin olemassa myös tulevaisuudessa. Ja raha kyllä löytää tiensä arvontuottajan luokse myös Mifid2:n aikana. Mutta tarvitaanko tähän pankkia?

Odotan itse, että tulemme digitaalisella aikakaudella näkemään, kuinka kokonainen uusi toimiala syntyy pankkitoiminnasta riippumattoman analyysin ympärille. Digitaalisuus tekee tiedosta avointa ja demokratisoi tiedon – aivan kuten me demokratisoimme osakeanalyysin tuomalla sen kaikkien sijoittajien ja kaikkien yhtiöiden ulottuville. Ja mekin olemme vasta alkuvaiheessa. Tämä uusi toimiala on avoin, sijoittajalähtöinen ja läpinäkyvä. Se ratkaisee konkreettisia ongelmia pörssiyhtiöille ja sijoittajille. Se palvelee koko markkinapaikkaa ja kansantaloutta. Se vaikuttaa positiivisesti tavallisten osakesäästäjien elämään tekemällä heistä parempia sijoittajilla. Se poistaa mystiikan osakesijoittamisen ympäriltä ja tekee tiedosta tasavertaista kaikille osakesijoittajille. Nämä ovat teemoja, jotka ovat meille tärkeitä. Mihinkään niistä ei tarvita pankkia.

Vuoden alussa Mifid2:n käynnistämä toimialamme ansaintalogiikan muutos on vain osa toimialamme murrosta. Digitaalisuus on isossa kuvassa vielä merkittävämpi ja pitkäaikaisempi murros.