Ajatuksia “mututuntumasijoittamisesta” – Verneri Pulkkinen Alokkaan haastattelussa

174. Verneri Pulkkisen ajatuksia "mututuntumasijoittamisesta"

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Olen huomannut, että aika moni meistä enemmän tai vähemmän käyttää “apunaan” sijoittamisessa mututuntumaa ja usein vielä varmaan osin huomaamattaan. Kyllähän sitä ihmiset mutuilevat paljonkin arjessaan, erityisesti puhuessaan Esson baarissa poliittisista kysymyksistä, mutta sijoittamisessa on se ikävä juttu, että mutuilu voi johtaa valtaviin turskiin pitkässä juoksussa. 😊

Mututuntuman perusteella voidaan holdata pitkään osakkeita, vaikka pitkässä juoksussa suurin osa osakkeista tuottavat vain tappiota omistajilleen. Niin… ja voihan sitä myös vaikka treidata hurjasti lyhyessä ajassa mutulla kunnon turskat.

Uskon, että ihmiset tiedostavat ettei mutuilua ole hyvästä sijoittamisessa, mutta toisaalta silti tekevät sitä (kuten minä 😊). Uskon ja toivon Vernerin vastausten tuovan meille lisää analyyttisyyttä omaan sijoitustoimintaamme. 😊

1. Jos sijoittaa vuosikymmeniä mututuntumalla, niin voiko lopputulokseksi muuta odottaa nollatulosta tai turskaa?

Se on vallan todennäköistä. Esimerkiksi osakemarkkinan vuosien 1990–2020 kokonaistuotot selittyvät n. 2 % yhtiöistä erään tutkimuksen mukaan. Tämä tarkoittaa, että suurin osa yhtiöistä tuottaa jopa säästötiliä heikommin. Kuten Warren Buffett on tokaissut, aika on hyvän yhtiön kaveri ja keskinkertaisen yhtiön vihollinen. Buffett tarjoaa myös elävän esimerkin siitä, miten lopulta muutama yhtiö vastaa sijoittajan kokonaistuotoista. Coca-Cola, Apple ja muutama muu onnistuminen ovat leijonan osa Buffettin tuotoista. Heittämällä mututuntumalla rahaa osakkeisiin tarvitsee melkoista tuuria osuakseen pitkän aikavälin voittajiin.

2. Jos käyttää sijoittamiseen ja talousuutisten seuraamiseen viikossa korkeintaan pari tuntia, onko se väistämättä mututuntumalla sijoittamista? Vaatiiko “ei-mututuntumalla” sijoittaminen välttämättä paljon aikaa?

On, koska parin tuntia viikossa on melko vähän. Etenkin, jos osa ajasta menee talousuutisien seuraamiseen, minkä arvo osakepoiminnan kannalta on kyseenalainen. “Ei-mututuntumalla” sijoittaminen vaatii yleensä aikaa yhtiöiden ja niiden liiketoimintojen ymmärtämiseen. Taloutta on hyvä seurata siinä mielessä, miten se vaikuttaa yhtiöiden pitkän aikavälin toimintaympäristöön.

Mutta, myös sillä on väliä kuinka tehokkaasti sijoittamisaikansa käyttää. Jos tuntee valmiiksi eri aloja hyvin, voi sijoittaja tehdä nopeampia johtopäätöksiä tunnistamalla avainkysymykset kunkin yhtiön kohdalla ja käyttämällä helppoja nyrkkisääntöjä arvostuksen suhteen. Kerron tästä lisää viimeisen kysymyksen vastauksessa.

3. Kun pitkässä juoksussa 80 % osakkeista ei tuota tai tuottaa tappiota, miksi “osta ja unohda” -strategiaa, jotkut yhä suositellevat? Onko se piensijoittajalle usein vain “osta ja unohda – tee turskaa”?

“Osta ja unohda” strategian suosittelussa voi olla mukana selviytymisharhaa. Sijoittaja, joka osti 1990-luvulla KONEtta ja Sampoa yleistää omasta kokemuksestaan, mutta kuulemme vähemmän osta – ja unohda -strategian seireenilauluja Nokian, Talvivaaran tai Tiimarin omistajilta. Pitkässä juoksussa on todennäköisempää, että osta ja unohda -strategia muuttuu turskaksi. Mutta, se ei tarkoita että kannattaisi hötkyillä tai veivailla. Sen sijaan suosisin osta- ja vahdi -strategiaa missä yhtiöitä omistetaan niin kauan, kuin ne vastaa sijoittajan niille aluksi määrittelemiä kriteerejä.

4. Tosiaan… 80 prosenttia osakkeista tuottaa pahaa mieltä pitkässä juoksussa ja mututuntuma ei johda mihinkään hyvää, niin onko keskivertosuomalaisen piensijoittajan turvallisempi makuuttaa varallisuuttaan pankkitilillään kuin poimia osakkeita tuhansilla euroilla Kauppalehden otsikon perusteella?

Kyllä. Mutta mediaotsikoiden sijaan kannustan ihmisiä vilpittömästi tutkimaan mahdollisuutta ryhtymään indeksisijoittajiksi. Ja uutisten lukemisen sijaan suosittelen ihmisiä lukemaan kirjoja, tutkimuksia ja yhtiöiden materiaaleja mistä saa kuvan pitkän aikavälin kehityksestä.

5. Anna neljä tiivistä pointtia kohti mututtomampaa sijoittamista.

Tutkitusti firmat, joilla on

• vuolas kassavirta,
• jotka panostavat tuotekehitykseen,
• joiden taseet paisuvat orgaanisen kasvun seurauksena,
• joiden osakkeet ovat romahtaneet halvoiksi,

tuppaavat tuottamaan paremmin pitkässä juoksussa. Lähtisin siis penkomaan maailman kymmeniä tuhansia listafirmoja nämä seikat mielessä, jos tarkoituksena on omistaa yhtiöitä pitkään.

Kiitos Verneri loistavista vastauksista!

Mutuilu tuottaa suurella todennäköisyydellä turskaa, ja lisäksi monilla ei muutenkaan ole aikaa tai halua allokoida sijoittamiseen valtavasti aikaa, joten iso paino matalakuluisille indekseille voi olla hyvä vaihtoehto monelle meistä ja lisäksi voihan siihen sitten pienellä painolla ottaa “sivuun” osakkeita, jos kuitenkin hieman tykkää osakepoiminnasta. 😊 (Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon. 😅)

Suosittelen lukemaan Vernerin vastaukset vielä kerran ja sisäistämään ne. Sen jälkeen voi pohtia, että olisiko syytä ja halua toimia toisin. 😊