200. Vernerin kuulumiset

Verneri oli ensimmäinen haastateltavani, eli numero uno, ja hän sai kunnian olla “mukana” myös 200. haastattelussani.

Herra Pulkkisen kuulumisista on juteltu viime aikoina useampaankin otteeseen näiden tuttujen suurten muutosten innoittamana. Ajattelin kuitenkin onkia Vepulta vielä vähän lisää ajatuksia hänen ja Inderesin yhteisestä historiasta, tämänhetkisistä kuulumisista, tuoreesta työnantajasta etc.

1. Kerro sun kuulumisesi maksimissaan sataan sanaan viimeisen kuukauden ajalta.

Minulle kuuluu hyvää ja vauhdikasta! Inderesiltä Aristoille vaihtamisen lisäksi pojalla oli äskettäin ristiäiset. Kotona on ihanaa hulinaa kolmevuotiaan tyttären kanssa. Päivät ovat melko intensiivisiä: uuden rahaston ylösajoa, valtavasti vuosikertomusten ja muun sijoitusmateriaalin lukemista, sijoituskohteista sparrailua ja tulevan portfolion ideoiden rakentamista. Kiireistä huolimatta olen panostanut yöuniin, mikä on maksanut heti osinkoina itseään takaisin. Loppukesästä aloitettu megalomaaninen erään lautapelin n. 200 figuurin maalausprojekti on hidastunut merkittävästi, mutta sen kanssa ei ole kiire. Lukujonossa olevien kirjojen pino on alkanut myös kasvaa…

2. Salkunhoitajan työ on kiinnostanut sua pitkään. Ajattelitko jo ennen tätä “tilaisuutta”, että tämä voisi toteutua ihan lähivuosien aikana, vai oliko tämä enemmänkin haave?

Sanoisin enemmänkin haaveeksi. Olen aina kokenut itseni hieman “ulkopuoliseksi” finanssialalla, mitä hallitsevat lähinnä kauppiksesta tuleva tummansiniseen pukeutuva väki (myönnän kyllä itsekin tykkääväni tummansinisestä “navy bluesta”, se on hyvä väri). Esimerkiksi briteissähän on tyypillisempää kouluttautua siitä aiheesta, mikä eniten kiinnostaa (kuten juuri itse olen tehnyt lukemalla taloushistoriaa) ja sitten työelämässä perehdytään uuteen ammattiin. Luin äskettäin peräti 20 % vuosituottoa takoneen sijoittajan Rob Vinallin 20-vuotisjuhlakirjeen. Hän mainitsi taustakseen saksalaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden ja filosofian! Hän hauskasti tokaisikin, että Kantin ja muiden filosofian jättiläisten tekstien lukemisen jälkeen yhtiöiden vuosikertomukset ovat “walk in the park”. Hän tokaisi tämän aivojumpan olleen paras mahdollinen koulutus lopulta tulevaan salkunhoitajan työhön.

3. Niin, mikä tämä uusi työnantajasi Aristoi on? Vähän vieras mulle ja eroaako se alansa yhtiöistä jotenkin? Mikä Aristoissa sinua houkutteli työnantajana?

Aristoi on Antti Bergholmin 2017 perustama sijoituspalveluyhtiö. Yhtiö on varmasti monelle vielä vieras, koska se piti tietoisesti tähän asti matalaa profiilia keskittyen varakkaiden asiakkaiden palvelemiseen mm. valtakirjasalkuin ja yhden rahaston muodossa.

Aristoissa minua houkutti työnantajana yhteinen arvopohja eli arvosijoittamisen filosofia, asiakkaan edun ajaminen ja pienen firman ketteryys. Täällä pääsee tekemään asioita. Toimiston kahvikone maksoi vain 50 euroa, kertoen itseäni miellyttävistä vaatimattomista puitteista ja kulutietoisuudesta. Sen lisäksi analyytikko Niko Vlassisin kanssa olen ystävystynyt Omahassa 2023 eli minulla on jo vuosien ajan muotoutunut kuva yhtiön meiningistä. Ja mikä parasta, täällä pääsee rauhassa lukemaan firmojen vuosikertomuksia ja pohtimaan osakkeita! Työ tuntuu jo nyt pääosin harrastukselta, paitsi sääntely.

4. Ymmärsin jotenkin, että sinusta tulee salkunhoitaja rahastoon, joka sijoittaisi arvoa luoviin, kassavirtaa kannattavasti kasvuun sijoittaviin yhtiöihin… tällainen pyrkimys ei kai ole kovin harvinaista? Onko teillä jokin erikoismauste, kuten painottuminen tietynlaisiin yhtiöihin, esimerkiksi sarjayhdistelijöihin?

Maailma on täynnä rahastoja, enkä tunne niitä kaikkia. Silti käsittääkseni juuri tällaisia Arvonkasvattajat kaltaisia rahastoja on hyvin vähän. Esimerkiksi monet rahastot sijoittavat vain tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle sektorille tai ovat temaattisia jne. Tai sitten ne eivät piittaa vallitsevista hinnoittelutasoista lainkaan.

Aristoi Arvonkasvattajat -rahasto keskittyy pääasiassa läntisillä markkinoilla yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokoimisen mestareita. Eli yhtiöihin, jotka sijoittavat omistajien rahat fiksusti. Pitkässä juoksussa osakesijoituksen tuotto vastaa yhtiön rahoilleen saamaa tuottoa, kunhan osakkeista ei maksa liikaa. Rahasto pyrkii omistamaan laadukkaita yhtiöitä pitkään. Sarjayhdistelijät ovat yksi potentiaalinen kohderyhmä. Rahasto ei ole “kaappi-indeksoitu” eli sen sisältö tulee poikkeamaan merkittävästi indekseistä. Sen lisäksi rahaston filosofia pohjaa vahvasti arvosijoittamiseen eli kohdeyhtiöitä pyritään ostamaan edulliseen hintaan.

Kun näitä sanoja noudattaa teoissa, rahasto erottuu ytimeltään merkittävästi muusta joukosta.

Haluan korostaa, että arvosijoittaminen ei tarkoita automaattisten matalien hinnoittelukertoimien yhtiöiden ostamista. Arvosijoittaminen tarkoittaa, että maksaa yhtiöistä vähemmän, mitä niiden arvo on. Täten rahastoon voi hyvin ilmestyä yhtiöitä, joiden P/E-luvut ovat esimerkiksi 20, mutta yhtiöt kasvavat vakuuttavin näytöin.

5. Mikä salkunhoitajan työssä on kiinnostavaa, sinullahan on jo salkku, jota voit hoitaa?

Jatkuva oppiminen. Sijoittaminen on kiehtova laji, missä saa koko ajan oppia jotain uutta laajalla rintamalla: ihmisistä, taloudesta, kilpailusta, vallasta, psykologiasta. Toinen tekijä on myös ihmiset. Yksin sijoittaminen on yksinäistä puuhaa. Nyt minulla on jälleen (kuten oli Inderesilläkin) fiksuja ihmisiä ympärillä, joilta opin valtavasti uutta sijoittamisesta. Ja mikä parasta, nyt voin keskittyä sijoittamiseen kokopäiväisesti! Inderesillä pääsin keskittymään siihen myös paljon, mutta olihan työn ydin kuitenkin yhteisön rakentaminen palvelun ympärille.

Sijoitin juuri Arvonkasvattajat -rahastoon alkuun 100.000 euroa, jotta minulla on myös merkittävästi omaa nahkaa pelissä osuudenomistajien kanssa.

6. Mahdoton tehtävä, mutta kertoisitko vuosi vuodelta sinun ja Inderesin yhteinen tarinasi aloitusvuodelta tähän päivään, voit käyttää sanoja per vuosi 50-100?

2016: Hain ensiksi analyytikon paikkaa, mutta en saanut sitä. Syksyllä hain uudelleen, kun analyytikoksi juuri päässyt Petri Gostowski vinkkasi että haetaan “somettajaa” taloon. Pääsin Inderesille töihin. En saanut juuri mitään perehdytystä, mutta tajusin heti, että olemattomien sivuvierailujen nettisivulle olisi parempi saada liikennettä ja nopeasti. Koska Inderesin ala (osakeanalyysi) on vaikeasti viestittävä ja markkinoitava, mietin yhteisön rakentamisen olevan paras strategia tähän. Yhteisökeskeisyys on ollut kantava voima tähän päivään asti.

2017: Inderes tuotti valtavasti jo tekstimassaa (Aamukatsaus, analyytikoiden PDF-raportit) joten keskityin videoihin. Siihen aikaan Mark Zuckerberg halusi Facebookista videoalustan. Algoritmit suosivat livevideoita. Inderes oli harvoja toimijoita Suomessa, jotka tekivät liveä joten Inderes sai kokoonsa nähden suhteettoman suurta näkyvyyttä somessa. Myös ROAST-konsepti alkoi, ensimmäisenä vieraana Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen.

2018: Yhteisölle oleellista on tietysti paikka internetissä, mihin kokoontua. Ensimmäiset viritelmät olivat Slack-ryhmä, joka ei lähtenyt mihinkään ja Yu Gongin yhdessä yössä devaama kommenttipalsta, jossa hengasimme minä, Erno, Yu ja nimim. Timontti. Sitten löysimme nykyisen Discourse-alustan ja foorumi on ollut suurmenestys! Teimme 2018 Jasmin Hamidin kanssa Hamid & Pulkkinen -sarjaa! =)

2019: Inderesin palvelussa oli selkeä heikkous. Yu Gong valitti, että joka aamu Aamukatsaus kertoo kyllä mitä kuuluu yksittäisille firmoille, mutta Inderes ei vastannut kysymykseen mitä tapahtuu maailmalla ja markkinoilla. Aloin tekemään “Melkein minuutissa” -sarjaa, jossa alkuidea oli kertoa minuutissa markkinakuulumiset…

2020: Koronapandemia iski. Kevään jyrkkä romahdus muuttui pian hulivilimarkkinaksi. Inderesin sisältöjen suosion kasvu muuttui rakettimaiseksi.

2021: “Melkein minuutissa” -sarjasta oli tullut supersuosittu. Nimi vaihtui foorumilaisten suosituksesta “Vernerin vartiksi”, koska jaksojen pituus oli ennemminkin yli vartin, kuin yksi minuutti. Pienyhtiökupla saavutti huippunsa vuoden lopussa.

2022: Vernerin vartti palveli sijoittajia alati muuttuvassa maailmassa. Inflaatioshokki, Venäjän barbaarinen hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi rökittivät osakemarkkinoita. Pörssigaalassa minut nimettiin vuoden sijoittajavaikuttajaksi.

2023: Vierailin Omahassa Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa. Sain peräti selfien Berkshiren nykyisen toimarin, Greg Abelin kanssa. Omahassa tutustuin myös nykyiseen kollegaani, Niko Vlassisiin Aristoilta.

2024: Teen paljon sisältöä someen, mutta tältä vuodelta pitää nostaa esiin minun ja Heikki Keskivälin megalomaaninen 6 tunnin 40 minuutin mittainen Berkshire Hathaway -podi! Kiitos Heikki, tätä jaksoa oli todella hauska tehdä! Syksyllä jäin vanhempainvapaalle.

2025: Kauppasota rökitti markkinoita. Kauppasotaa käsittelevät Vartit ovat sarjan yhtiä suosituimpia jaksoja.

En onnistunut kovin hyvin lyhytvideoissa, mutta yritin rohkaista tiimiä tekemään niitä lisää. Engcon -esittelyvideosta tuli puolivahingossa kuitenkin Inderesin historian katsotuin video muistaakseni yli puolella miljoonalla “katselulla” Instagramissa ja Tiktokissa. En tiennyt, että tiltrotoreilla on noin suuri fanikunta! Some on siinä mielessä vekkuli paikka, että välillä, kun ajattelee jonkun videon toimivan, se ei välttämättä saa suurta huomiota. Joskus taas hieman huumorilla tehty kokeilu voi saada valtavaa huomiota. Algoritmien toimintaa on vaikea ennakoida etukäteen.

2026: Jatkoin sisältöjen hiomista säntillisesti entistäkin paremmiksi. Vuosien sisältötuotanto ja lukuisat esiintymiset eri paikoissa johtivat siihen, että jopa Lahdessa ihmiset tulivat moikkaamaan ja kiittämään Varteista. Olen todella kiitollinen kaikesta palautteesta! Syyskuun 25. päivä oli viimeinen virallinen työpäivä Inderesillä. Työura päättyi symbolisesti Mandatumin ROASTiin. Olihan ROAST kuitenkin pitkäkestoisin ohjelmaformaatti, missä olin mukana. Toivottavasti se saa jatkoa uusilla kasvoilla!

7. Mitä erityistä Inderes on antanut sinulle… ei vain sijoittajana, vaan ihmisenä?

Mistähän aloittaisin… Inderes on antanut minulle valtavasti lisää sijoitusosaamista, kykyä katsoa asiaa eri kanteilta, kykyä nähdä ihmisissä uusia puolia ja arvostaa niitä, organisointikykyä ja -taitoa. Inderes on antanut minulle valtavasti lisää esiintymistaitoa ja -valmiutta entisestään.

Inderesin kasvun kokeminen 13 ihmisestä 130:een oli valtavan opettavainen kokemus.

8. Olet aito, helppo, optimistinen ja positiivinen ihminen, joka tuo & luo kaikkea hyvää ympäristöönsä. Mistä iloisen aito positiivisuutesi kumpuaa? Olisiko sinulla antaa jotain ajatuksia meille, miten luoda elämästä onnellisempaa? ☺️

Kiitos kauniista ylisanoista! 😃 Tätä vastausta mietin päiväkausia… Koska en mieti kamalasti onnellisuutta eikä se ole minulla tavoite itsessään elämässä. Olen ihmisten seurassa yleensä iloinen, koska saan energiaa ihmisistä. Kun näette minut siis hymyilevän ja nauravan seurassa, se on ihan aitoa iloa.

Olen jo pitkään pyrkinyt tekemään asioita, joista tykkään ja viettämään aikaa ihmisten kanssa, joita arvostan. Pidän odotukset matalina, joten moni asia tuntuu “bonukselta” elämässä. En usko maassa makaamiseen, vaan eteenpäin menemiseen. Syyllistä haen ensimmäisenä peilistä. Yleensä asioissa on aina valoisa puoli. Kaikkea ei tarvitse eikä voi kontrolloida. Olen säälle ja politiikalle immuuni: en synkisty sateesta (päinvastoin, synkkä ja vetinen sää on loistava tilaisuus lukea!) enkä provosoidu eri tavalla ajattelevista ihmisistä. Kenties nämä tekijät saavat huuleni usein kääntymään hymyyn.

Kiitoksia vastauksista, kiitos Verneri työstäsi Inderesin ja meidän eteen ja kiitos, että olet vielä täällä Foorumillamme kirjoittelemassa meidän kanssamme!