Brexit: Jälleen yhdestoista hetki
Ison-Britannian EU-erosta ei ole muodostumassa tuhkimotarinaa. Yhdestoista hetki koittaa jälleen, mutta nämä tanssiaiset vain jatkuvat eri tahdeissa kummankin halutessa viedä.
Iso-Britannia jätti Euroopan Unionin vuodenvaihteessa, ja samalla alkoi vuoden kestävä siirtymäaika, jolloin maa jatkaa nykysäännöillä ikään kuin olisi EU:n jäsenenä mutta ei osallistu enää EU-päätöksentekoon. Neuvottelut aloitettiin jo maaliskuussa, mutta Britannian ja EU:n neuvottelut kauppasuhteiden solmimisesta ensi vuodesta lähtien ovat edelleen pahasti solmussa. Uutistietojen mukaan neuvottelijoiden välejä hiertävät kilpailuasiat, tulevien riitojen ratkaisu ja kalastukseen liittyvät kysymykset – pitkälti samat teemat, jotka olivat esillä jo lokakuussa.
Aika tiimalasissa on kuitenkin käymässä vähiin. Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä tavata jälleen tänään ja keskustella tulevista kauppasuhteista. Päätöksiäkin pitäisi saada aikaan mieluummin tällä viikolla, sillä 14. joulukuuta on Euroopan parlamentin viimeinen istunto ennen joulutaukoa. Edeltäneistä Brexit-käänteistä on kuitenkin jo opittu se, että viimeinen kellonlyömä toistuu, joten mahdollista on sekin, että neuvottelut venyvät joulukuun loppuun.
Kompromissi edelleen mahdollinen
Entäpä lopputulema? Mielestäni todennäköisin vaihtoehto on kokonaisvaltainen kompromissi, jossa kummatkin osapuolet voivat julistautua henkisiksi voittajiksi. Poliittista tahtoa siihen tarvitaan, mutta sitä on ennenkin kaivettu esiin kiven alta viime hetkillä. Toki myös sopimuksettoman Brexitin mahdollisuus on kasvanut erimielisyyksien myötä. Kauppasuhteissa se tarkoittaisi Maailman kauppajärjestön sääntöjen soveltamista ja samalla tullien paluuta EU:n ja Ison-Britannian välille. Tämä puolestaan heijastuisi Suomenkin vientiin. Ison-Britannian osuus Suomen viennistä on vuosien mittaan laskenut, ja oli tammi-syyskuussa 3,9 %. Samalla se on Suomen 7. suurin vientimaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomi vie Isoon-Britanniaan erityisesti metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita.
Tullien paluu olisi luonnollisesti kolaus mainituille Britanniaan vientiä harjoittaville toimialoille ja yrityksille Suomessa, ja ne ruuhkauttaisivat aluksi kauppaa EU:n ja Ison-Britannian välillä. Keskuskauppakamarin edustajan totesivat äskettäin HS:n haastattelussa, että Brexit koskettaa suoraan tai epäsuorasti yli 15 000 suomalaisyritystä, joista suurelle osalle käytännön vaikutukset ovat yhä epäselviä.
Punta reagoi herkimmin
Osakemarkkinalla neuvotteluihin on suhtauduttu Euroopassa maltillisesti, sillä mikäli viime hetken neuvottelut epäonnistuisivat, suurimman kokonaistaloudellisen riskin kantaisi arvioiden mukaan lopulta eroava Britannia. Muutenkin Brexit-solmuihin on osakemarkkinalla vuosien mittaan totuttu.
Punnan kurssi on reagoinut herkemmin ja siihen neuvottelujen kuopat ovat tuoneet liikettä. Euro on vahvistunut puntaa vastaan vuoden alusta yli 7 % ja viime aikoina euron kurssikehitys on jälleen ollut nousujohteista (kurssi aamulla 0,906 puntaa). Valuuttaennusteissa euro/punta-kurssiin odotetaan pientä laskupainetta seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, sillä Reutersin konsensuksen mukaan mediaaniennuste ensi marraskuun lopussa on 0,89 puntaa (vaihteluväli 0,785-0,960).
