EKP piti korkonsa ennallaan ja muutti ohjeistustaan, elvytys häämöttää horisontissa

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto piti torstain korkokokouksessa ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan nollatasolla ja talletuskoron -0,4 %:ssa. Lisäksi keskuspankki muutti jälleen korko-ohjeistustaan kyyhkymäisempään suuntaan: nyt se odottaa ohjauskoron pysyvän nykyisellä tai nykyistä alemmalla tasolla ainakin vuoden 2020 puoliväliin, kun aiemmin se odotti ohjauskoron pysyvän nykytasolla. Keskuspankki selvittää myös uusia elvytystoimia, joihin kuuluvat mm. ohjeistuksen keventäminen ja uudet arvopaperiostot.

Torstain päätöksen myötä keskuspankki purjehti entistä varmemmin vesille, joiden horisontissa on uusi elvytysohjelma. Mahdollista on, että keskuspankin uudeksi pääjohtajaksi ehdotettu Christine Lagarde joutuu heti ensi töikseen aloittamaan arvopaperiostot. Elvytystoimien toteuttaminen - tai ainakin suunnitelmat niistä - ovatkin tulleet osaksi nykyajan rahapoliittista keskustelua. Ohjeistuksen muutoksen perusteella näyttää siltä, että keskuspankissa ollaan entistä myönteisempiä myös sille, että ohjauskorkoa ja talletuskorkoja voidaan edelleen laskea nykytasoilta.

Mikäli inflaatio pysyy yhtä vaimeana kuin tähän asti ja maailmantalouden näkymät jatkavat takelteluaan, joihinkin toimiin tullaan ryhtymään mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella. Pääjohtaja Mario Draghin puheista heijastui huoli talousnäkymien huonontumisesta ja etenkin teollisuuden heikosta kehityksestä. Pääjohtajan mukaan kesäkuussa julkaistut talousennusteet perustuivat ajatukselle, jonka mukaan euroalueen talous olisi kääntynyt parempaan päin heikkojen kuukausien jälkeen, mutta viimeisimmät luvut ovat jälleen osoitus huonommasta kehityksestä. Toisin sanoen, paine talousennusteiden laskulle on jälleen kasvanut, mikä on taustalla myös kasvaneessa valmiudessa uusiin elvytystoimiin. Tämä ei ole viimeisimpien talouslukujen valossa ihme: esimerkiksi eilen julkaistut euroalueen ostopäällikköindeksit olivat yllättävän heikkoja ja teollisuus näyttää kärsivän entistä pahemmin maailmankaupan jännitteistä. Teollisuuden tilausvirta on taittunut muuallakin kuin Saksassa. Lisäksi inflaatio matelee edelleen, joten syyt rahapolitiikan normalisointiin jäävät harvoiksi. Ongelmana on, että näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka puhuisivat talousnäkymän nopean piristymisen puolesta. Osakemarkkinalla noja keskuspankkien elvyttävään rahapolitiikkaan on torstain jälkeen entistä vahvempi.