EKP:n korkopäätös: Älä antaudu angstin valtaan

Euroopan keskuspankki nosti torstaina odotetusti kaikkia keskeisiä korkojaan 50 korkopisteellä, joten ohjauskorko on nyt 3,0 %:n tasolla. Tämän lisäksi keskuspankki antoi selkeän merkin siitä, että koronnostoja on jatkettava, mahdollisesti jo seuraavassa maaliskuun kokouksessa ja 50 korkopisteellä. Tämän jälkeen rahapolitiikan linjaa mietittäisiin uudelleen, dataa luonnollisesti jatkuvasti silmällä pitäen. Rahapolitiikat Euroopan ja Yhdysvaltain välillä ovat siis erkaantumassa, sillä myös Englannin keskuspankki nosti korkoaan 50 korkopisteellä mutta vihjaisi korkosyklin huipun lähestyvän, kun taas Yhdysvalloissa Federal Reserve on jo siirtynyt 25 korkopisteen nostoihin.

Tasetoimista saatiin myös lisätietoja. EKP supistaa tasettaan 15 miljardilla kuussa maaliskuusta lähtien. Peilattuna keskuspankin 5 biljoonaan paisuneisiin velkakirjaomistuksiin on tahti hyvinkin maltillinen.

Jos ensi kokouksessakin ohjauskorkoa nostetaan 50 korkopisteellä, korkotaso olisi 3,5 %:ssa eli yli ennen kokousta julkaistujen markkinaodotusten. Tämä aiheuttanee lisää painetta euribor-koroille, joista 12 kuukauden korko oli ennen kokousta 3,4 %:n tuntumassa.

Lähde: Bloomberg

Hyviäkin signaaleja

Hyviäkin signaaleja keskuspankilta saatiin. Sekä inflaatio- että talouskasvuriskit ovat pääjohtaja Lagarden mukaan nyt paremmin tasapainossa, mikä vähentää painetta ennustemuutoksille maaliskuussa. Euroalueen talous on kestänyt epävarmuuden yllättävän hyvin, mikä näkyy myös talouden yllätysindekseissä ja kuluttajaluottamuksessa. Myös euroalueen alustavat bkt-luvut Q4:ltä olivat odotettua paremmat (kasvua edellisestä kvartaalista 0,1 %). Lukuja lähemmin tarkastellessa osoittautui positiivisen lukeman johtuneen Irlannin kasvuihmeestä (maan talouskasvu Q4:llä +3,5 %) ja ilman sitä talouskasvu vajosi lievästi negatiiviseksi. Suurmaista Saksa julkaisi odotettua heikommat lukemat (-0,2 %) mutta Espanja (Q4:n kasvu +0,2 %), Ranska (+0,1 %) ja Italia (-0,1 %) yllättivät vastaavasti positiivisesti.

Lagarden näkemys inflaatiosta eroaa nyt amerikkalaisesta kollegastaan J. Powellista, mikä perustelee eroja rahapolitiikkanäkemyksissä. Siinä missä Powell sanoi disinflaation alkaneen jo joillain sektoreilla (hyödykkeet), Lagarden mukaan tämänkaltaista kehitystä ei ole vielä nähty. Euroalueella julkaistiin keskiviikkona tammikuun alustavat inflaatioluvut, jotka alittivat hieman odotukset pääluvun osalta (tot. 8,5 %) mutta ylittivät pohjahintojen osalta (tot. 5,2 %). Kuukausitasolla hinnat laskivat sekä pääluvuissa että pohjahinnoissa, joten suunta on oikea vaikkakin tahti tuskallisen hidas. Luvuista puuttuivat teknisten ongelmien vuoksi täysin Saksan luvut, joten niihin on suhtauduttava varauksella.

Kokonaiskuva eurotaloudessa on kaksijakoinen: koronnostot jatkuvat, mutta talouskuva on hieman kirkastunut. EKP on tiensä valinnut ja sillä se vielä pysyy, mutta maaliskuun jälkeen voidaan nähdä jo pieni hengähdystauko. Siksi angstin valtaan ei kannata vajota, sijoittajan tai keskuspankkiirin.

Makrokommentin otsikkoinnoittajana oli (tälläkin kertaa) Jukka Poika.