Euroopan pankkisektori: tasealennuksesta kärkisektoriksi

Pankkisektori on ollut yksi parhaista Euroopan sektoreista jo useamman vuoden putkeen. Vuodesta 2021 Euroopan pankki-indeksi on tuottanut lähes 380 % osingot uudelleen sijoitettuna, mikä tarkoittaa yli 36 %:n vuosituottoa. Euroopan suurimpia pankkeja seuraava hintaindeksi (SX7E Index) on noussut lähes 257 %. Pankkisektorin vahvan kehityksen taustalla on ollut nollakorkoaikaa suotuisampi korkoympäristö, vahva tuloskasvu sekä arvostuskertoimien normalisoituminen. Tässä artikkelissa arvioidaan, oliko pankkisektorin nousu tässä, vai voisivatko pankit olla kiinnostava sijoituskohde myös tulevaisuudessa.

Euroopan pankkisektorin hintakehitys

Lähde: Bloomberg

Artikkelin ensimmäisessä osassa tehdään lyhyt historiakatsaus Euroopan pankkeihin, jotta ymmärrämme, miten niiden fundamentit ovat parantuneet vuosien alisuoriutumisen jälkeen. Kertaamme myös, mistä alisuoriutuminen johtui. Toisessa osassa keskitytään Euroopan pankkisektorin viime vuosien vahvaan kehitykseen sekä tuottojen että fundamenttien pohjalta. Viimeisessä osassa Euroopan pankkisektoria vertaillaan Yhdysvaltain verrokkeihin fundamenttien ja arvostuksen näkökulmasta ja artikkeli päätetään pohtimalla, millainen sijoituskohde pankkisektori voisi olla tulevina vuosina. 

Euroopan pankkien lyhyt historia

Euroopan pankit olivat globaalin finanssikriisin keskiössä vuonna 2008 ja kohtasivat lisää vastatuulta eurokriisissä. Nämä tapahtumat johtivat sijoittajien luottamuksen rapautumiseen, ja sentimentti pankkeja kohtaan oli pitkään hapan. Ja syystäkin, sillä pankkisektori oli erittäin huonossa kunnossa. Järjestämättömät lainat ampuivat etenkin Etelä-Euroopan valtioiden pankeilla katosta läpi ja pysyivät korkeina pitkään. Sen sijaan Yhdysvalloissa järjestämättömien lainojen osuus pidettiin paremmin kurissa samalla kun Euroopassa suhde jatkoi nousuaan. Selkeämpää laskua järjestämättömissä lainoissa Euroopan laajuisissa tilastoissa näkyy vasta vuodesta 2016 eteenpäin. Rahapolitiikastakaan ei ollut apua, kun Euroopassa korot olivat likimain nollassa vuosien 2012–2021 ajan ja jopa negatiivisia korkoja nähtiin. Lisäksi finanssi- ja eurokriisien jälkeinen regulaation kiristäminen pääomavaateiden osalta vaikutti negatiivisesti oman pääoman tuottoihin.

Järjestämättömien luottojen osuus lainakannasta

Kuva: Deutsche Bank

Euroopan pankkisektorin pitkän aikavälin hintakehitys

Lähde: Bloomberg

Finanssi- ja eurokriisin jälkeen oli selvää, että regulaatiota tuli muuttaa. Pankeilta vaadittiin suurempia pääomapuskureita mahdollisten tulevien kriisien varalta ja pankit joutuivat nostamaan omia pääomia yltääkseen uusiin vaatimuksiin. Vaatimuksia kiristettiin likviditeetin ja vakavaraisuuden osalta. Vakavaraisuusvaatimukset pienensivät velkavivun hyödyntämistä, kun taas likviditeettivaatimukset pakottivat pankit pitämään enemmän käteistä (vähäriskisiä likvidejä varoja). Nämä pääomat olivat luonnollisesti pois muualta, onhan pääomalla aina vaihtoehtoiskustannus. Taseiden ollessa kuralla oli vaikea lainottaa, ja pankkikeskeisessä Euroopan rahoitusjärjestelmässä tämä lamaannutti myös muita sektoreita, jotka olivat rahoituksen saannissa riippuvaisia pankeista ja tämä vaikeutti talouskasvua. Lisäksi nollakorot varmistivat, ettei perinteisellä luotonannolla tehty merkittävästi voittoa.

Euroopan pankkien oman pääoman tuotto ja P/B

Lähde: Bloomberg

Tarkastelemalla Euroopan pankkien oman pääoman tuoton ja tasepohjaisen arvostuksen kehitystä 2000-luvulla huomaamme kriisien vaikutukset. Graafiin on korostettu finanssikriisi sekä nollakorkoaika. Eurokriisi alkoi vuonna 2010. Finanssikriisin jälkeen pankkien oman pääoman tuotot romahtivat, jonka jälkeen ne matelivat alhaisissa luvuissa aina vuoteen 2022 asti. Keskimääräinen vuotuinen oman pääoman tuotto nollakorkoajalta oli vajaa 4 %. Vastaavasti tasepohjaiset kertoimet romahtivat ja hinnat pysyttelivät kirja-arvon alapuolella vuoteen 2024 asti. Tämä oli toisaalta perusteltua, sillä pitkien korkojen ennusteetkaan eivät povanneet parempaa huomista ja pääoman tuottojen odotettiin pysyvän matalina.

Yhdysvaltojen pankkien oman pääoman tuotto ja P/B

Lähde: Bloomberg

Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa oman pääoman tuotot elpyivät melko nopeasti takaisin 10 %:n tuntumaan finanssikriisin jälkeen. Vastaavasti tasepohjainen arvostuskerroin on heilunut 1,25x:n molemmin puolin. S&P 500:n pankkien mediaani P/B-luku aikaväliltä on 1,3x Euroopan pankkien mediaanin ollessa 0,75x.

Pankkisektorin elpyminen vei aikaa

Kiristynyt regulaatio ja nollakorot kurittivat Euroopan pankkeja pitkään ja elpymisessä kesti kauan. Yllättävä vuonna 2022 alkanut korkojen nousu sysäsi elpymisen oikein kunnolla käyntiin. Nousseet korot paransivat pankkien korkokatteita ja talletuskannalle saatava tuotto tuli vivun kanssa, sillä talletuskustannuksilla ei ole tapana liikkua korkotason mukana. Lisäksi Euroopan pankit ovat tällä hetkellä paremmassa taloudellisessa asemassa kuin koskaan aikaisemmin. Euroopan pankkien vahvistuneet taseet takasivat sen, että pankit selvisivät vuosien 2019-2020 koronakriisistä ilman suurempia haavereita. EKP kielsi pankeilta osingonmaksun, mutta pankkien taseet olivat jo valmiiksi niin vahvoja, ettei oman pääoman osuutta taseessa olisi tarvinnut nostaa muutenkaan. 

CET1 määrä ja pääomasuhteet

Lähde: Euroopan keskuspankki

Vahvoista taseista kertoo keskimääräinen CET1-ratio, joka oli Q3’25:lla yli 16 %. Luku kertoo, kuinka suuri osa pankin riskipainotetuista veloista on katettu korkealaatuisimmalla omalla pääomalla. Menemättä yksityiskohtiin, luku on pankkien keskeisin vakavaraisuusmittari ja se kuvastaa vahvinta pääomapuskuria. Lisäksi kaikkien muidenkin keskeisten vakavaraisuusmittareiden trendi on ollut positiivinen.

Euroopan pankkien taseiden laadun kehitys

Lähde: Euroopan keskuspankki

Vahvojen taseiden lisäksi Euroopan pankkien riskienhallinta on ollut priimaa. Aiemmin mainitsin, kuinka kuralla pankkien taseet olivat finanssikriisin jälkeen ja tämän näkee myös yllä olevasta kuvaajasta. Vielä vuonna 2015 yli 7 % Euroopan merkittävien pankkien lainakannoista oli luokiteltu järjestämättömiksi. Siitä eteenpäin trendi on kuitenkin ollut laskeva ja järjestämättömien luottojen suhteellinen osuus on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana alle 2 %:iin. Euroopan pankkien luottokannan laatu on parantunut siis merkittävästi.

Järjestämättömistä luotoista tulee pankin kirjata odotetut luottotappiot etukäteen. Täten luottokannan laadun parantaminen on myös parantanut pankkien tuloksia. Lisäksi markkina hinnoittelee osan pankin riskistä luottosalkun laadun kautta, jolloin matalampi järjestämättömien luottojen taso parantaa luottamusta, helpottaa lainansaantia ja voi laskea pääoman tuottovaatimusta.

Euroopan keskuspankin talletuskorko

Kuva: FRED

Koronakriisin jälkeinen inflaation nousu ja keskuspankkien vastaaminen siihen koronnostoilla mahdollisti pankkien myös tehdä rahaa perinteiseen tyyliin. Kuten aiemmin mainitsin, korkokustannukset, eli esimerkiksi talletuksille maksettavat korot, eivät täysin kulje korkotason mukana, mutta lainoille saatavat korot nousivat ja täten korkotuotot paranivat. Koronnostojen jälkeen huomattiinkin, että korkokatteet alkoivat kasvaa. Korkokate on yksi pankkien tärkeimmistä kannattavuuden mittareista ja se lasketaan vähentämällä korkotuotoista korkokulut.

Euroopan pankkisektorin indeksin ja 12kk eteenpäin katsovan osakekohtaisen tuloksen ennusteen kehitys

Lähde: Bloomberg

Pankkien fundamenttien elpyessä myös luottamus sijoittajien osalta alkoi palata pankkisektoria kohtaan. Toteutunut ja ennustettu tuloskasvu on ollut viime vuosina vahvaa ja osakekurssit ovat seuranneet. Euroopan pankkisektorin osakekohtainen tulos on esimerkiksi yli kaksinkertaistunut koronnostosykliä edeltäviltä tasoilta vuodesta 2021. Euroopan pankki-indeksi on yliperformoinut verrattuna S&P 500-indeksiin viisi vuotta putkeen ja valuaatioero P/B:lla mitattuna on kaventunut yhdysvaltalaisiin verrokkeihin nähden.

Arvostuseron kapenemista selittää hyvä kannattavuuskehitys, parantuneet pääoman tuotot ja laskeneet tuottovaatimukset. Myös voitonjaon osalta kehitys on ollut myönteistä. Covid-19-kriisiin asti regulaatio rajoitti voitonjakoa ja säännöstelyn kliimaksina koronan aikana kiellettiin osinkojen jako kokonaan. Koronan jälkeen EKP:n suhtautuminen voitonjakoon on kuitenkin muuttunut ja pankit saavat jakaa pääomia vapaammin ulos. Tämä on laskenut riskiä sijoittajien silmissä ja mahdollistanut pankkien ylikapitalisoituneiden taseiden purkamisen osinkojen maksulla ja omien osakkeiden ostoilla.

Euroopan pankki-indeksin osakekohtainen tulos ja tuloskasvu-%

Lähde: Bloomberg

S&P 500 pankkisektorin indeksin* ja 12kk eteenpäin katsovan osakekohtaisen tuloksen ennusteen kehitys

Lähde: Bloomberg

*S&P 500 Banks Index (S5BANKX)

Pankkisektorin näkymät

Se, että Euroopan pankkien osakkeiden kehitys on ollut hurjaa, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että nousu olisi tässä. Euroopan poliittisista ja taloudellisista tavoitteista riittää edelleen myötätuulta pankkisektorille. Ensinnäkin puolustusmenojen kasvattaminen on yksi suurimmista Euroopan talouden ajureista tulevina vuosina. Puolustussektorin näkymistä on luettavissa erinomainen Inderesin katsaus täällä. Taloudellisen aktiviteetin lisääntyessä rahoitustarve kasvaa ja kasvattaa kysyntää myös velalle.

Lainaamisen lisäksi menojen kasvattamisen luoma muu taloudellinen aktiviteetti lisää muiden rahoitus- ja sijoitusratkaisuiden kysyntää. Esimerkiksi yrityskauppa-aktiviteetin ja listautumisten odotetaan kasvavan kuluvana vuonna. Euroopassa on lisäksi alettu puhua regulaation keventämisestä. EKP:n neuvosto on esimerkiksi esittänyt pääomavaatimusten ja puskurien rakenteiden yksinkertaistamista kaikille pankeille ja keventämistä pienille pankeille.

Euroopan talouden elpyminen ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu. Merkittäviä riskejäkin on. Ensimmäinen niistä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin arvaamattomuus esimerkiksi tullien suhteen. Vaikka tullit eivät suoranaisesti vaikutakaan pankkeihin, voisi niiden aiheuttama talouskasvun hidastuminen ja epävarmuuden kasvaminen vaikuttaa pankkien liiketoimintaan. Pahimmassa kierteessä Euroopan talous vaipuisi taantumaan, johon EKP joutuisi reagoimaan laskemalla ohjauskorkoaan, joka vaikuttaisi pankkien korkokatteisiin heikentävästi. Nykyiset arvostustasot eivät myöskään jätä hirveästi turvamarginaalia tällaisen skenaarion varalta. Kannattavuuden ja pääoman tuottojen heikkeneminen voisi hyvinkin perustella Euroopan pankkisektorin arvostuksen laskemisen nykytasoilta.

Perusskenaariossa tällaista ei kuitenkaan tapahdu. Euroopan Unionin talouden odotetaan kasvavan 1,4 % kuluvana vuonna ja 1,6 % vuonna 2027 Bloombergin konsensuksen mukaan. Lisäksi EKP:n koronlaskusykli saavutti odotusten mukaan pohjansa viime kesänä ja korkotaso näyttää stabiloituneen 2 % tuntumaan. Hallinnassa oleva inflaatio ja maltilliset talouskasvuennusteet pitävät korkokäyrän nousevana, mikä on pankeille juuri otollista. Yksinkertaistettuna pankit lainaavat rahaa tallettajilta ja maksavat tästä vastineeksi lyhyttä korkoa (usein jopa vähemmän, ainakin Pohjoismaissa, mikä selittää korkeaa tulosvipua korkojen noustessa), mutta lainaavat näitä varoja eteenpäin pitkällä korolla. Mitä jyrkempi korkokäyrä on, sen parempi. Korkokäyrä on jyrkentynyt vuodessa ja paluuta nollakorkoaikaan ei ole näköpiirissä.

Euroalueen korkokäyrä* (AAA rated bonds)

Lähde: Euroopan keskuspankki

*Sininen = korkokäyrä 22.1.2026; Punainen = korkokäyrä 22.1.2025

Analyysi

Euroopan ja USA:n pankkien P/B

Lähde: Bloomberg

Yhdysvaltalaiset pankit ovat tällä hetkellä arvostettu keskimäärin noin 20 % korkeammalle verrattuna Euroopan pankkeihin P/B-luvulla mitattuna. Historiassa arvostusero on perusteltu, sillä Yhdysvalloissa pankkien pääoman tuotot ovat olleet vahvempia Eurooppaan verrattuna, jossa oman pääoman tuotto oli pitkään pääoman kustannuksen alapuolella. Euroopan pankkien arvostuskertoimet ovat kuitenkin kuroneet eroa selkeästi umpeen ja keskimääräinen eurooppalainen pankki on tällä hetkellä arvostettu 1,35x P/B, kun keskimääräinen yhdysvaltalainen pankki on 1,7x P/B.

Euroopan ja USA:n pankkien P/E

Lähde: Bloomberg

Tarina on P/E-luvun osalta samankaltainen. Yhdysvaltalaiset verrokit treidaavat keskimäärin 14,8x tuloksen verran pitkän aikavälin mediaanin ollessa 12,6x. Euroopan pankkien keskimääräinen P/E-luku on noin 10,8x pitkän aikavälin mediaanin ollessa 6,6x.

Euroopan ja USA: pankkien oman pääoman tuotto

Lähde: Bloomberg

Pääoman tuottoerot eivät enää selitä arvostuseroa. Euroopan pankkien oman pääoman tuotto on jo ollut Yhdysvaltojen pankkeja korkeampaa viimeisenä kahtena vuotena ja vuosien 2026 ja 2027 ennusteiden mukaan näin on myös jatkossa. Jos P/B ja ROE olisivat ainoat muuttujat arvonmäärityksessä, tulisi Euroopan pankkien arvostustaso olla yhdysvaltalaisia korkeampi. Lukuisat muutkin muuttujat tietenkin vaikuttavat hintaan, kuten tuottovaatimus ja kasvunäkymä, mutta ajatuskoe tuo perspektiiviä.

Unohtamalla kasvuoletuksen Gordonin kasvumallista, voidaan nopealla heuristiikalla arvioida tämän hetken arvostustasojen implikoimaa tuottovaatimusta EU:n ja USA:n välillä. Jakamalla Euroopan pankkien oman pääoman tuoton ennuste 12,1 % P/B-kertoimella 1,35x, saadaan pääoman kustannukseksi 8,9 %. USA:n pankkien pääoman kustannus olisi vastaavasti laskettuna 7 % luokkaa. Lähes 2 %-yksikön ero ei vaikuta realistiselta, joten todennäköisimmin eroa selittää kasvuodotukset. Talouskasvun tukemat pitkän aikavälin kasvuodotukset pankeille ovatkin todellisuudessa Yhdysvalloissa korkeammat ja tämän takia tuottovaatimusten tulisi olla ainakin teoriassa lähempänä toisiaan.

Lisäksi Yhdysvalloissa pankit hyötyvät enemmän yhtenäisestä markkinasta verrattuna Euroopan fragmentoituneeseen markkinaan, jossa paikallisilla pankeilla on suuri merkitys. Yhdysvallat hyötyvät suuremmassa markkinassa skaalaeduista ja Euroopassa kilpailu on kireämpää. Lisäksi regulaatio ei näiden kahden välillä ole täysin vertailukelpoista ja pääomavaatimukset esimerkiksi vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon pääomaa pankit voivat käyttää riskipitoisempaan liiketoimintaan, jossa tuotot ovat korkeammat. USA:ssa sääntely on yleisesti kevyempää ja sääntelyeroihin innokkaimmat lukijat voivat tutustua esimerkiksi täällä. Myös regulaation ennustettavuus vaikuttaa tuottovaatimuksiin.

CET1-suhteet EU:ssa ja USA:ssa 2017-2022

Lähde: Oliver Wyman

Lisäksi korkopolitiikalla on merkittävä vaikutus ja korkoympäristöt ovat erilaiset Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Koroista on vielä mainitsemisenarvoista se, että Yhdysvalloissa lainananto on pääosin kiinteäkorkoista etenkin asuntolainoissa, kun taas Euroopassa keskimäärin (ja etenkin Pohjoismaissa) suositaan vaihtuvia korkoja enemmän. Korkomuutokset näkyvät siis nopeammin Euroopan pankkien tulosriveillä.

Yhdysvaltalaisten pankkien matalampaa tuottovaatimusta voi puoltaa myös sijoittajien silmissä hajautetumpi liiketoimintamix: yhdysvaltalaisten pankkien tulosprofiilista isompi osa koostuu tuottopalkkioista (”fee-tulot”) verrattuna Euroopan pankkeihin, jolloin yhdysvaltalaiset pankit ovat suhteessa vähemmän herkkiä korkomuutoksille yhdessä kiinteäkorkoisten lainojen kanssa.

Suurimpien pankkien P/B ja oman pääoman tuotto

Lähde: Bloomberg

Suhteutin regressiomalliin sekä Euroopan että Yhdysvaltain pankkisektoreiden suurimpien pankkien tasepohjaiset P/B-kertoimet vuoden 2025 konsensusennusteen mukaiseen oman pääoman tuoton tasoon. Yksinkertaisena tulkintana voi ajatella, että suoran alapuolelle jäävät yhtiöt voisivat olla suhteellisesti aliarvostettuja. Kuvaajaa ei kuitenkaan kannata tulkita niin suoraviivaisesti, sillä regressio ei huomioi tulevaisuuden oman pääoman tuoton tasoja eikä muita yhtiökohtaisia eroja, kuten poikkeavia riskiprofiileja.

Mutta mitä mallista voisi ajatella on se, ettei mikään yhtiö eroa räikeästi regression ”ennustamasta” arvostustasosta ja pitkälti arvostuserot selittyvät eroilla oman pääoman tuotoissa, ainakin yhtiötasolla. On toki huomioitava, että talous- ja regulaatioympäristö vaikuttaa oman pääoman tuottoon ja sitä kautta arvostustasoihin. Indeksitasolla arvostusero on selvempi ja siinä kohtaa makrotekijät hyppäävät yhtälöön eron selittämiseksi.

Seuraavaksi analysoin markkinoiden odotuksia sekä implisiittistä pääoman kustannusta Euroopan pankki-indeksille havainnollistaakseni, mitä nykyinen pankkisektorin hintataso kertoo sijoittajien odotuksista. Bloombergin mukaan indeksin osakekohtainen oman pääoman kirja-arvo (BV) on 193,6. Vastaavasti oman pääoman tuoton konsensusennuste vuodelle 2025 on 12,1 %, jolloin indeksin osakekohtaiseksi tulokseksi saadaan 23,4. Perusskenaarioon valittu oman pääoman kustannus on 9 % ja kertomalla tämä pääoman kirja-arvolla saadaan ”equity charge”, joka on noin 17,4. Vähentämällä kustannus osakekohtaisesta tuloksesta, saadaan lisäarvoksi (RI=Residual Income) 6,0. Seuraavaksi tehdään raju oletus, ja oletetaan lisäarvon kasvavan 3 % (g) vuodessa pitkän aikavälin nimellisen Euroopan talouskasvun mukaan. Lopulta lyödään kaikki lisäarvomalliin ja indeksin pisteluvuksi saadaan 293,6.

Indeksin pisteluku on kirjoitushetkellä (20.1.2026) noin 265, jolloin nousuvaraa olisi noin 11 % laskettuun hintaan. Malli on kuitenkin täynnä holtittomia oletuksia, joten sen sijaan että katsoisimme yhtä pistelukua annetuilla parametreillä, todellisen arvon antaa mallin herkimmille parametreille tehty herkkyysanalyysi:

Herkkyysanalyysitaulukon perusteella Euroopan pankki-indeksi näyttää melko oikein hinnoitellulta. Nykyisellä indeksin noin 265:n pisteluvulla ja tulevien vuosien 12 %:n keskimääräisen oman pääoman tuoton ennusteiden perusteella pääoman kustannus olisi reilu 9 %. Vastaavasti jos ei usko nykyisten pääoman tuottotasojen olevan kestäviä, voisi pääoman kustannus olla alle yhdeksän. Toisaalta konsensusennusteet odottavat edelleen parantuvaa kannattavuustasoa ja jos tämä on myös markkinoiden odotus, olisi tuottovaatimus yli 9 %. Totuus todennäköisesti löytyy jostain tältä väliltä.

Yllä olevassa taulukossa pääoman kustannus on lukittu 9 %:iin ja indeksin pisteluvun herkkyyttä on tarkasteltu ROE:n lisäksi kasvuoletuksen (g) mukaan. Myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna pankkisektori vaikuttaa oikein hinnoiteltuna, sillä nykyinen pistetaso indikoisi 2–3 %:n vuosikasvuoletusta, mikäli nykyisen oman pääoman tuoton tason kestävyyteen on uskominen.

Alle on taulukoitu vertailun vuoksi sama herkkyysanalyysi S&P 500 pankkisektorin indeksille, jonka pisteluku kirjoitushetkellä on 600. Lukuohjeeksi: kasvutekijä (g) asetettu ylempään taulukkoon %-yksikön verran korkeammalle verrattuna Eurooppaan linjassa Yhdysvaltojen nimellisen talouskasvun mukaan, tuottovaatimus asetettu alemmassa taulukossa 8,5 %:iin hieman Eurooppaa alemmaksi aiempien havaintojen pohjalta. Konsensus odottaa S&P 500:n pankkien keskimääräisen pääoman tuoton olevan 12 %:n luokkaa tulevina vuosina.

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Euroopan pankkisektori ole enää tasealennuskorissa. Toisaalta pankit eivät myöskään ole erityisen korkeastikaan hinnoiteltuja. Ainakaan verrattuna yhdysvaltalaisiin verrokkeihin. Osan tästä erosta selittää erot kasvuodotuksissa ja potentiaalisesti tuottovaatimuksissa. Perusskenaariossa Euroopan talouden kasvaessa ennusteiden mukaan Euroopan pankkien tulosnäkymä on positiivinen. Bloombergin konsensusodotus Euroopan pankki-indeksin osakekohtaisen tuloksen kasvulle on reilu 10 % kuluvalle vuodelle ja reilu 8 % ensi vuodelle. Tuotto-odotusta tukee indeksitasolla myös yli 5 %:n osinkotuotto. Kurssiraketteja pankkien osakkeet tulevat tuskin enää olemaan, mutta tasaista oman pääoman tuottovaatimuksen tasoista tuottoa voi olla odotettavissa. Euroopan pankkisektori on erinomainen keino salkun sektori- ja maahajautuksessa. Arvostustaso huomioiden sitä ei kannata kuitenkaan mielestäni pitää erityisessä ylipainossa.