Helsingin pörssin kassakoneet
Tiivistelmä
- Näkemyksemme mukaan OCF/CAPEX-tunnusluku on keskeinen mittari arvioitaessa yritysten kykyä tuottaa vapaata rahavirtaa ja mahdollistaa osingonjako tai investoinnit, kuten yritysostot.
- Arvioimme, että Helsingin pörssin parhaat kassakoneet, kuten Qt Group, Admicom ja Sampo, ovat historiallisesti tuottaneet erinomaisesti, mikä osoittaa kassavirtojen merkityksen pitkän aikavälin osaketuotoissa.
- Odotamme, että yhtiöt, joiden investoinnit ovat maltillisia suhteessa liiketoiminnan rahavirtaan, voivat uudelleensijoittaa varoja tehokkaasti, mikä voi johtaa parempiin pitkän aikavälin tuottoihin.
- Arvioimme, että pelkkä liikevaihdon kasvu ei riitä osakekurssien nousuun pitkällä aikavälillä, vaan vapaan rahavirran tuottaminen on ratkaisevaa, kuten Enersensen esimerkki osoittaa.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Järjestin Helsingin pörssin yhtiöt niiden liiketoiminnan rahavirran ja investointien suhteen perusteella vuosilta 2024 ja 2023, käyttäen tunnuslukua OCF/CAPEX, joka mittaa yrityksen liiketoiminnan rahavirran suhdetta sen investointeihin. Jotta saataisiin kaikki yhtiöt samalle viivalle olen vähentänyt liiketoiminnan rahavirrasta vuokrasopimusvelkojen maksut ja hybridilainojen korot, jotka eivät näy liiketoiminnan rahavirrassa, mutta ovat operatiivisia kulueriä.
Varainhoitajat olisivat tämän vertailun kärjessä, koska niillä ei ole tasetta ja varainhoitajat ovatkin ampuneet kaikki eurot takaisin omistajilleen osinkojen muodossa. Varainhoitosektori saattaakin olla tuottovertailussa Helsingin pörssin paras. Koska tämä harjoitus olisi tylsä varainhoitajien ollessa kärjessä niin tein muutamia mielivaltaisia rajauksia ja jätin varainhoitajat, IT-palvelusektorin sekä pankit pois.
Tämä tunnusluku on hyvin mielenkiintoinen varsinkin pidemmällä aikavälillä, koska korkea tunnusluku mahdollistaa vuolaan osingonjaon tai investoinnit esimerkiksi yritysostoihin. OCF/CAPEX-tunnusluku tuo mieleen korkoa korolle -ilmiön, koska yhtiöt, joiden liiketoiminta mahdollistaa korkean vapaan rahavirran on pidemmällä aikavälillä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin niillä yhtiöillä, jotka joutuvat investoimaan koko rahavirran takaisin liiketoimintaansa, jotta pysyvät paikoillaan. Jälkimmäisistä tulee ensimmäisenä mieleen Finnair.
Helsingin pörssin parhaat kassakoneet ovat Qt Group, Admicom, Sampo, Aallon Group ja Nurminen Logistics. Muita listan kärkiyhtiöitä ovat mm. Marimekko, Etteplan, Alma Media, Harvia, KONE, Puuilo ja Incap. Nopeimmat varmasti huomasivat, että tämä yhtiöjoukko on historiallisesti Helsingin pörssin parhaiten tuottaneita osakkeita pidemmällä aikavälillä. Kassavirroilla on siis oikeasti vaikutusta!
Qt:n sijoittuminen ykköspaikalle ei välttämättä ole yllätys, koska se on ohjelmistoyhtiö, jonka ei tarvitse tehdä investointeja fyysisiin tuotantolaitoksiin, toisin kuin monet muut Helsingin pörssin teollisuus painotteiset yhtiöt.
Helsingin pörssin “kärkihevoset” viimeisen kymmenen vuoden tuottojen osalta ovat mm. Qt Group, Incap, Admicom, Alma Media ja Scanfil. Nämä yhtiöt ovat myös tämän tunnusluvun osalta parhaita yhtiöitä. Nämä kaikki liiketoiminnot ovat tuottaneet hyvää vapaata rahavirtaa ja ovat investoineet pääomia mm. yritysostoihin, jolloin yhtiöt ja niiden osakkeet ovat paisuneet kuin pullataikina. Näiden yhtiöiden korkoa korolle -ilmiötä selittää myös osin se, että ne ovat niukkoja osingonmaksajia Alma Mediaa lukuun ottamatta. Qt Group ja Incap eivät ole jakaneet osinkoa kertaakaan ja Scanfil historiallisesti noin kolmanneksen tuloksestaan. Liian iso osingonjako hidastaa lumipallon vyöryä ja hidastaa korkoa korolle -ilmiötä.
Nämä osakkeet ovatkin jo kymmenkertaistuneet, joten itselleni herää kysymys mitkä osakkeet eivät ole vielä lähteneet lentoon, mutta ovat listan kärjessä. Halvemmin hinnoiteltuja kassakoneita ovat mm. Aallon Group, Nurminen Logistics, Etteplan ja Raute.
Lyhyemmällä aikavälillä arvostustason muutos ohjaa osakekursseja, mutta pidemmällä aikavälillä yhtiön arvo syntyy sen kassavirroista ja ainakin tämä “taikakaava” antaa samansuuntaisia tuloksia Helsingin pörssissä. On kuitenkin olennaista ymmärtää, että mikään yksittäinen tunnusluku tai mittari ei itsessään riitä arvioimaan yhtiötä.
Valitsin vertailuun hieman populistisesti HKFoodsin, jolla on takana hieno käänne takana miltei konkurssin partaalta olevasta kriisiyhtiöstä takaisin normaalien yhtiöiden joukkoon. Kuitenkin HKFoodsin pidemmän aikavälin tuotot ovat kehnot. HKFoods on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana 588 miljoonaa euroa ja yhtiön markkina-arvo on kuitenkin vain 135 miljoonaa euroa ja velat huomioiva yritysarvo 292 miljoonaa euroa.
Pelkkä liikevaihdon kasvu ei ohjaa osakekursseja pidemmällä aikavälillä. Enersensen liikevaihto on miltei kymmenkertaistunut seitsemän vuoden aikana, mutta osake on silti laskenut -40 %, kun vapaa rahavirta on ollut kumulatiivisesti samalla ajanjaksolla negatiivinen.
Pääomaintensiivisillä toimialoilla, joissa pääoman tuotot ovat olleet huonoja, myöskään pidemmän aikavälin tuotot eivät ole kovin kummoisia ja tällaiset “Hesuloituneet” eli keskinkertaiset bisnekset saattavat ansaita jatkossakin staattisen PE 10x -hinnoittelun pörssissä.
Tunnusluku ei toimi ajoitustyökaluna vaan ehkä paremmin yhtiön laadun mittarina, joka voisi antaa osviittaa mahdollisista pidemmän aikavälin kehityksestä. Yhtiöt joiden investoinnit ovat maltilliset suhteutettuna niiden liiketoimintojen rahavirtaan on enemmän mahdollisuuksia uudelleensijoittaa rahat. Rahat voidaan käyttää voitonmaksuihin tai tulevaisuuden investointeihin yritysostojen muodossa.
Yhteisönrakentaja
Iikka Numminen
Luetuimmat artikkelit
