Japani, nousevan korkoauringon maa

Japanin keskuspankki nosti maaliskuussa ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa 17 vuoteen, ja lisää on tulossa levinneiden inflaatiopaineiden vuoksi.

Keskuspankin maaliskuinen liike ei ollut kovin radikaali. Aikaisemmasta -0,1 %:n korosta, jolla japanilaispankit tallettivat keskuspankkiin varojaan, korkoa nostettiin nyt 0-0,1 %:iin. Samalla keskuspankki luopui korkokäyräkontrollistaan, jolla se pyrki pitämään pitkän korot nollan tuntumassa. Rahapolitiikan käänteeseen keskuspankin sai muuttunut talousympäristö.

Japanissa inflaatiopaineet ovat vuosikymmenien matelun jälkeen lisääntyneet, ja palkkapaineetkin nostavat päätään. Tiistaiaamuna tämän vahvistukseksi saatiin tuoreet tuottajahintaluvut, joissa palvelujen hinnat nousivat 2,8 % ja reippaimmin vuoden 1991 jälkeen. Palvelujen hintojen nousu laajentuu nyt myös keskuspankin mukaan, mikä luonnollisesti lisää todennäköisyyksiä uusille koronnostoille. Lisäpuhtia odotuksille antaa kolmen vuosikymmenen pohjiin dollaria vastaan heikentynyt jeni, mikä osaltaan lisää inflaatiopaineita.

Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda piti joulukuussa laajalti siteeratun puheen, jossa hän kävi läpi maan talouden menneitä vuosikymmeniä ja tulevaa. Yksi Uedan esiin nostamista teemoista oli talouden rakenteellinen muutos ja demografia: rakenteelliset voimat painoivat kuluttajahintoja Japanissa pitkään, mutta nyt Japanin inflaatiossa on pitkästä aikaa nähty lähes 4 %:n lukuja. Uedan puheesta kävi ilmi, että korkean velkaantumisen, matalan korkotason, ja hitaan inflaation ja talouskasvun japanisaatio ei sittenkään välttämättä toteudu. Tämä puolestaan johtuu osin siitä, että demografiaa ei enää pidetä yhtä deflatorisena voimana kuin aikaisemmin.

Japanin keskuspankki tuskin tulee tekemään rajuja koronnostoja, ja odotuksissa seuraavaa koronnostoa povataan lokakuulle. Kovaa korkojen nousua Japanin talous ei edes kestäisi, sillä se lisäisi kustannuksia Japanin jo nyt valtavaan velkataakkaan.