Copyright © Inderes 2011 - present. All rights reserved.
  • Uusimmat
  • Pörssi
    • Aamukatsaus
    • Osakevertailu
    • Pörssikalenteri
    • Osinkokalenteri
    • Analyysi
    • Artikkelit
    • Sisäpiirin kaupat
  • inderesTV
  • Mallisalkku
  • Foorumi
  • Premium
  • Femme
  • Opi
    • Sijoituskoulu
    • Q&A
    • Analyysikoulu
  • Meistä
    • Seurantayhtiöt
    • Tiimi

Korkokäyrässä u-käännös, mitä ajatella?

– Marianne PalmuEkonomisti

Kirjoitin taannoin siitä, kuinka kääntynyt korkokäyrä, eli lyhyiden ja pitkien korkojen negatiivinen erotus, pääsi taaperon ikään Yhdysvalloissa. Tyypillisesti korkokäyrän kääntyminen on ollut lähes varma taantumasignaali. Mutta vielä lähempänä taantuma on, jos korkokäyrä lähtee negatiiviseksi kääntymisensä jälkeen uudelleen jyrkkenemään, eli lyhyiden ja pitkien korkojen erotus pienenee. Tässä katsauksessa käydään läpi kyseistä tilannetta.

Ensimmäinen ajankohtainen kysymys tietenkin on, tuleeko taantuma nyt, kun pitkät korot jälleen nousevat lyhyitä rivakammin? Vastaus on ympäripyöreä, eli riippuu tilanteesta. Korkokäyrä voi nimittäin tehdä u-käännöksen kahdesta eri syystä: joko lyhyiden korkojen laskun vuoksi tai pitkien korkojen nousun vuoksi. Ensimmäistä nimitetään esimerkiksi TS Lombardilla nimitetään härkäskenaarioksi (korkojen lasku=velkakirjahintojen nousu) ja jälkimmäistä karhuskenaarioksi (korkojen nousu=velkakirjahintojen lasku).

Härkäskenaario on intuitiivisesti helppo ymmärtää: lyhyet korot tyypillisesti laskevat, kun keskuspankit odottavat työmarkkinan selvästi heikkenevän ennen ohjauskorkojen laskua. Tästä yleensä seuraa taantuma. Pitkien korkojen nousun osalta tilanne on kinkkisempi. Nousevat pitkät korot nimittäin tyypillisesti indikoivat vahvistuvaa talousnäkymää, mutta samanaikaisesti ne itsessään aiheuttavat rahoitusolojen kiristymistä. Hämäävää on sekin, että historiassa useimmiten nämä karhu- ja härkäkääntymiset ovat tapahtuneet joko yhtäaikaisesti tai peräkkäin, kuten alla oleva, TS Lombardin tietoihin pohjautuva taulukko näyttää.

Lähde: TS Lombard

Ei siis ihme, että korkokäyrä tarjoaa nyt jokaiselle jotain: taantuman odottajat muistelevat vuotta 2006, jolloin Fed nostatti lyhyitä korkoja ja rahoitusjärjestelmä sittemmin romahti. Optimistien puolelle kallistuvat vetoavat vuoteen 1968 ja talouden pehmeään laskuun, ja inflaatiohaukat 1980-luvun alkuun ja keskuspankin liian myöhäisiin toimiin inflaation suitsijana.

Yhdysvaltain pitkien korkojen nousulle voidaan siis löytää niin optimistisia kuin pessimistisiäkin näkemyksiä. ”Hyvä” syy olisi talouden kestävyys ja neutraalin koron nousu, ”huono” taas energiakriisin siemen öljyn hinnan nousun myötä ja stagflaation riskien kasvaminen. Inflaatiolukemat puoltavat kumpaakin, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet hintojen nousun olevan yhtälailla tarjonta- kuin kysyntäpuolenkin aiheuttamaa, vaikka nykytilanteessa kysyntätekijöiden paino on noussut. Korkokäyrän perusteella taantuma on jälleen askelen lähempänä.

Luetuimmat artikkelit

USA:n Black Week sai aikaan yllätysostot
02.12.2025 Artikkeli
On pakko painaa pitkää päivää? Ekonomisti fundeeraa
04.12.2025 Artikkeli
Nousuviikko takana, Saksa pääsi eteenpäin megabudjetissaan
01.12.2025 Artikkeli
Suomen talouskasvu: ”Joka päivä ja joka ikinen yö sinua ajattelen”
25.11.2025 Artikkeli
Laskuviikko takana, AI-huolet yltävät myös bondimarkkinalle
24.11.2025 Artikkeli
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke
Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.