Koska EKP:n koronlaskut näkyvät taloudessa?

Keskustelu Euroopan keskuspankin (EKP) päätösten ympärillä käy nyt kuumana, ja ainakin Sijoitusfoorumilla on kuulunut useita ääniä sen puolesta, että keskuspankki on jo ollut myöhässä rahapolitiikassaan. Aihe on kutkuttavan mielenkiintoinen, mutta siihen on vaikea löytää oikeita vastauksia ainakaan hetimiten rahapolitiikan linjan muutosten jälkeen.

EKP on tähän mennessä tehnyt kaksi ohjaus- ja talletuskoron laskua, ja tahdin odotetaan tiivistyvän loppuvuonna. Sitä, mikä olisi paras suuruus korkomuutoksille tai koska koronlaskut pitäisi tulevaisuudessa lopettaa, voisi yhtä hyvin ennustaa teenlehdistä tai sammakoista, niin vaikeaa oikean korkotason arvioiminen muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä.

Lähestymiskulmiakin on monia: EKP:n politiikkaa puolustava voi hyvin todeta, että keskuspankki on onnistunut tavoitteessaan erinomaisen hyvin, sillä inflaatio taipui kaikissa suurmaissa (eilen saatiin Saksan lukemat) syyskuussa alle 2 %:n rajan. Nyt onkin siis hyvä aika jatkaa koronlaskuja. Keskuspankkikriitikko puolestaan voi todeta, että myöhässä ollaan: inflaatio on hidastunut jo niin nopeasti, että olemme deflaation partaalla ja siihen sekä talouden yleistilaan nähden rahapolitiikka on vielä aivan liian kiristävää.

Kumpikin näkökulma on tässä hetkessä pätevä, sillä voimme toistaiseksi vain spekuloida sillä, mitkä ovat inflaatio- tai talouskasvulukemat esimerkiksi vuoden kuluttua, kun nykyiset rahapoliittiset päätökset alkavat vaikuttaa. Toiseksi on syytä muistaa, että keskuspankin työkaluilla on vain rajallinen teho. Rahapolitiikka välittyy reaalitalouteen vain välillisesti esim. pankkisektorin lainanannon kautta. Ja edelleen näyttää siltä, että lainananto on jumissa.

Suomessa kotitalouksille myönnetyt asuntolainat olivat elokuussa lähes heikon viime vuoden tasolla ja selvästi alle takavuosien keskiarvon. Myös laajemmin euroalueella lainanannon kasvu on pysynyt kituliaana sekä kotitalouksien että yritysten, mutta erityisesti julkisen sektorin osalta. Tämä siitäkin huolimatta, että monessa maassa (toisin kuin Suomessa) suuri osa lainoista on sidottu kiinteisiin korkoihin, joten korkotason muutokset eivät suoraan käy rahoituskustannuksissa. Huomionarvoista on sekin, että yrityslainoissa korkotaso vaihtelee selvästi eri maiden välillä ja on viimeaikaisesta laskusta huolimatta edelleen suhteellisen korkea. Näiden koottujen lukujen perusteella koronlaskujen välittymistä talouteen saa vielä odottaa.

Lähde: Suomen pankki