Kumpi voittaa, karhu vai leijona?

Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla laskuviikko, mutta Helsingissä pinnistettiin nippa nappa plussalle. Lähi-idän tilanne eskaloitui Iranin hyökättyä Israeliin, mikä lisäsi välittömästi hermoilua markkinoilla mm. kullan hinnan nousun muodossa. Jo konfliktin alettua lokakuussa arvuuteltiin sitä, että Iranin mukaantulo voisi aiheuttaa häiriöitä öljymarkkinalla ja barrelihinta saattaisi nousta yli 100 dollariin.

Öljymarkkinalla reaktiot ovat olleet uutiseen vaimeita ja tulevat reaktiot riippuvat pitkälti siitä, kuinka Israel hyökkäykseen vastaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on jo sanonut, että Yhdysvallat eivät tue Israelia vastahyökkäyksessä, mikä vähentänee haluja lisätä eskalaatiota.

EKP:n torstainen korkopäätös näytti, että mikäli inflaatioyllätyksiä ei tässä tai ensi kuussa saada, keskuspankilla todella olisi leijonan kaltaista rohkeutta eriytyä rahapolitiikan linjassa Federal Reserven kanssa ja aloittaa koronlaskut ennen Yhdysvaltoja. Tästä kertoi myös pääjohtaja Christine Lagarden puheet, joissa korostettiin keskuspankin riippumattomuutta Federal Reserven rahapolitiikasta.

Lisäksi Lagarde tähdensi, että inflaation luonne, talouspoliittinen viritys ja kulutus- sekä investointiympäristö eroavat euroalueesta. Tämä pitää täysin paikkansa, sillä inflaatiopaineet ovat alkuvuonna lähinnä kasvaneet Yhdysvalloissa, kun taas heikomman kysynnän Euroopassa on nähty laskua.

Kuvio. Pohjainflaatio euroalueella ja Yhdysvalloissa. Lähde: TS Lombard.

Markkinoilla hinnoitellaan EKP:lle kolmea tai neljää 25 korkopisteen laskua tälle vuodelle alkaen kesäkuusta. Yhdysvalloissa odotukset ovat pakittaneet selvästi: suhteellisen varmaksi koron laskua odotetaan vasta syyskuulle ja kaksi laskua on nyt aikatauluissa. Pakittaneiden odotukset vastapainoksi sijoittajille kuitenkin tarjoillaan vahvaa talous- ja sitä myötä tuloskasvua.

Lähde: Bloomberg

Makrokommentin innoituksena tällä kertaa Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli.