Kuunnellaan vain taivasta (tai keskuspankkia)

Euroopan keskuspankki on asettautumassa koronlaskuvalmiuteen kesäkuuta ajatellen. Pääjohtaja Christine Lagarde vahvisti sen puheillaan.

”Kuunnellaan vain taivasta, se vaikkei vastaakaan”, laulaa Hector. EKP sen sijaan avasi jälleen sanaista arkkuaan, kun Lagarde kertoi Bloombergin lainaamassa RTE Onen haastattelussa, että mikäli julkaistava talousdata lisää luottamusta, keskuspankki suurella todennäköisyydellä laskee ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä ensi kokouksessaan. Lagarde lisäsi, että on hyvin vakuuttunut siitä, että inflaatio on kontrollissa ja keskuspankin 2025-2026-ennusteet ovat jo hyvin lähellä tavoitetta, ellei tavoitteessa. Vahvaa signaalia koronlaskujen puolesta on saatu jo muiltakin keskuspankkiireilta, mutta pääjohtajan puheilla on aina enemmän painoarvoa.

Sitä, mitä ensimmäisen koronlaskun jälkeen tapahtuu, on vielä vaikea sanoa. Markkina hinnoittelee vielä kahta koronlaskua tälle vuodelle, mutta keskuspankkiirit ovat olleet hyvin varovaisia syksyyn ulottuvissa ennusteissaan. Kesäkuun koronlaskun symbolinen merkitys on kuitenkin tärkeä, sillä se antaa yrityksille ja kotitalouksille selvän merkin, että nyt suunta on alaspäin. Tämä on hyvä asia erityisesti Suomessa, jossa korkoherkkyys on suurimpien joukossa.

Korkoherkkyys kohdistuu yksityiseen sektoriin

Tyypillisesti herkkyyttä korkotason vaihtelulle on mitattu velan absoluuttisella määrällä. Sen lisäksi olennaista on mitata eri sektorien kykyä hoitaa velkojaan. Kuten hyvin tiedämme, viime vuosien aikana erityisesti julkisen sektorin velkaantuminen on kasvanut rajusti. Tässä tarkastelussa jätän julkisen velan sivummalle ja keskityn yksityiseen velkaan. Siinäkin pätevät samat lainalaisuudet kuin julkisessa velassa: ei ole olemassa mitään kiveen hakattua velka/BKT-suhdetta, joka näyttäisi velan riskirajat.

Suomessa vaihtuvat korot ongelmana

Alla olevissa kuvioissa näytetään kotitalouksien ja yritysten velkaherkkyydet, eli 1) mitä vaikutus tuloihin 1 %-yksikön koron nousulla on ja 2) kuinka suuri osuus tuloista kohdistuu velanhoitokuluihin. Mitä suuremmissa lukemissa liikutaan, sitä suuremmat ovat velkariskit. Kuten alla olevista kuvioista on huomattavissa, moni Pohjoismaa (Norja, Ruotsi, Tanska) kuuluu Kanadan kanssa ”riskiryhmään” kotitalouksien osalta, kun taas Ranskassa yrityssektorilla velanhoitokulujen osuus tuloksesta on suuri. Suomi on näissä kahdessa kuviossa riskiryhmän ulkopuolella, mutta täkäläisittäin vaihtuvakorkoisten lainojen erittäin suuri osuus lisää osaltaan sektorien herkkyyttä nouseville koroille.

Kuvioiden lähde: BIS, TS Lombard

Korkoherkkyys kääntyy hyväksi?

Luonnollisesti suuren korkoherkkyyden maissa uutiset korkojen laskun suunnittelusta ovat musiikkia korville, ja se voikin antaa Suomen taloudelle kaivattua piristystä toiselle vuosipuoliskolle. Koronlaskujen tahti on ainakin nykyodotuksissa kuitenkin hyvinkin maltillinen, joten rytinää alas ei sen suhteen ole nähtävissä ja euribor voi hyvinkin asettua lopulta kolmen prosentin tuntumaan. Korkoherkkyyden vetoavusta ei siis aivan täysimääräisesti päästä nauttimaan.