EKP:n korkopäätöksiä seurataan tarkasti, mutta keskuspankkiirien puheet kokousten välillä voivat liikuttaa markkinoita yhtä paljon. Pidemmissä koroissa niiden kokonaisvaikutus on vieläkin suurempi.

Olen sattuneesta syystä kiinnostunut erityisen paljon keskuspankkien viestinnästä, sillä kirjoitin aiheesta, ts. keskuspankkiirien puheen ennustettavuudesta, aikoinaan empiirisen tutkimuksen. Aiheesta on tullut yhä suositumpi tutkijoiden keskuudessa, ja tuoreessa blogissa EKP:n tutkijat käsittelevät keskuspankkiirien puheiden vaikuttavuutta. Aineisto on vakuuttava: 304 neuvoston korkotiedotetta ja noin 5 000 kokousten välistä puhetta ja haastattelua vuosilta 1999–2024. Mukana ovat EKP:n pääjohtajat ja johtokunnan jäsenet sekä suurimpien eli Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian keskuspankkien johtajat.

Tutkimustulokset ovat jossain määrin yllättäviä. Korkopäätöksistä noin 45 prosenttia aiheutti merkittävän markkinareaktion, puheista selvästi pienempi osa. Tmä siksi, että keskuspankkiirit puhuvat myös esimerkiksi rahoitusvakaudesta ja ilmastonmuutoksesta, eivätkä nämä aiheet aina kiinnosta korko-odotusten näkökulmasta, muutoin kyllä.

Keskuspankkiirien puheita on kuitenkin moninkertaisesti enemmän kuin itse päätöksiä, ja niistä osa vaikutti. Yli 300 puhetta tai haastattelua liikautti Euro Stoxx 50 -indeksiä merkittävästi, kun vaikuttavia korkotiedotteita oli 117. Puheiden yhteenlaskettu vaikutus indeksiin oli 273 prosenttiyksikköä, tiedotteiden vain 98.

Kahden vuoden OIS-korossa vaikutukset olivat lähes samat: 718 korkopistettä tiedotteille ja 681 puheille. Pidemmissä koroissa puheiden kokonaisvaikutus oli jopa kaksinkertainen. Jos siis nytkin haluaa etsiä syitä pitkien korkojen nousuun, voi tarkkailla vaikkapa tätä kuviota, jossa on keskuspankkiirien puheet “haukka-kyyhky-asteikolla”, eli tasapaino inflaatiosta varoittelevien koronnostoja puoltavien ja talouden vakautta korostavien ja alempaa korkotasoa puoltavien välillä. Kuten kuviosta näkyy, haukkamaisella puolella mennään: Federal Reserve on noussut suurista keskuspankeista tilaston kärkeen.

Lähde: Central Bank Watch

Puheet tietenkin liikuttavat markkinoita, koska ne sisältävät ennustevoimaa: niissä vihjataan tulevista päätöksistä. Jean-Claude Trichet ennakoi marraskuussa 2005 ensimmäistä koronnostoa viiteen vuoteen (jälkeenpäin tämä oli virhe), ja Mario Draghi pohjusti Sintrassa kesäkuussa 2019 syksyllä nähtyä elvytyspakettia. Christine Lagarde puolestaan sanoi marraskuussa 2021 koronnostojen olevan epätodennäköisiä, ja korot laskivat. Nostot kuitenkin alkoivat jo heinäkuussa 2022.

Ennen neuvoston kokousta puheet liikuttavat korkoja samaan suuntaan kuin tuleva päätös. Mielenkiintoista on, että vaikutus on voimakkaampi ennen koronnostoja kuin ennen laskuja. Tutkijoiden mukaan keskuspankkiirit painottavat viestiään enemmän silloin, kun he haluavat osoittaa pitävänsä inflaation kurissa.

Sijoittajalle viesti on selvä: EKP:ta kannattaa seurata myös korkokokousten välillä, ja eritoten pääjohtajan sanomisia. Joissain tapauksissa sanat ovat tekojakin suurempia sijoittajan näkökulmasta.