Laskuviikko takana, keskuspankkien haukkatarina ei kaikkialla käy kaupaksi

Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla laskuviikko. Federal Reserven ja EKP:n koronnostot olivat odotettuja, mutta haukkamainen asenne ensi vuoteen toi ensisilmäyksellä sijoittajille kylmiä väreitä joulukuisten lumisateiden lisäksi.

Keskuspankkiirit näyttävät olevan täysin vakuuttuneita inflaatiopaineiden tahmeudesta ja inflaatioennusteet nousivat: EKP ennakoi inflaatiolukemien ensi vuodelle olevan 6,3 % ja Federal Reserve 3,1 % samaan aikaan, kun euroalueen ja Yhdysvaltain talous pysyy 0,5 %:n kasvussa. Markkinalla ei näitä keskuspankkien haukkatarinoita täysin ostettu. Euroalueella korko-odotukset nousivat torstain kokouksen jälkeen, mutta vain hieman yli kolmeen prosenttiin oltuaan tämän tason alapuolella ennen kokousta. Yhdysvalloissa taas korko-odotukset ovat painuneet alle 5 %:n tasolle huipun osalta, eli markkinoilla hinnoitellaan enää korkeintaan yhtä 50 korkopisteen nostoa Federal Reservelle. Fed Watchin antamien todennäköisyyksien mukaan ensi kokouksessa oli vuorossa 25 korkopisteen nosto ja huippu 5 %:n tasolla.

Kuluttajien inflaatio-odotukset laskeneet

Koronnostojen kiivasta tahtia puoltavat inflaatioennusteet ovat laskeneet myös kuluttajasektorilla, sillä joulukuun Michigan-kuluttajaluottamuskyselyssä kuluttajat odottivat 4,6 %:n inflaatiota ensi vuodelle eli alhaisinta lukemaa yli vuoteen. Velkakirjamarkkinallakin inflaatiotarina on maltillisempi, sillä 5-vuotisen inflaatiosuojatun velkakirjan korko on laskenut Bloombergin mukaan vuoden alimmille tasoilleen 2,2 %:iin. Uskoa inflaation hidastumiseen näyttää riittävän, mutta samalla se merkitsisi taloudelle ainakin jonkinasteista taantumaa, mitä puoltavat myös historian tapahtumat kovien korkojen kiristyssyklien jälkeen.

Keskuspankkien inflaatiotarinan sijaan markkinoilla koronnostosyklin odotetaan lähinnä nitistävän inflaation ja talouskasvun, mikä tarkoittaisi myös työttömyysasteen keskuspankkiennusteita merkittävämpää nousua. Ja vaikka inflaatio lyhyellä aikavälillä vaipuisi maltillisemmaksi, pitkän aikavälin inflaatiotarinassa on edelleen sitä ylläpitäviä tekijöitä (esim. työvoiman niukkuus). Siksi vaikka keskuspankkien ”korkeammalle ja kauemmin” -puheisiin ei täysin usko ensimmäisen elementin osalta, ohjauskorko voi asettua lopulta totuttua korkeammalle tasolle.

Ostopäälliköt valoisampina

Euroalueen ostopäälliköt olivat odotettua optimistisempia joulukuun kyselyssä, mutta Yhdysvalloissa alamäki jatkui. Sekä euroteollisuuden että palvelualojen indeksit toipuivat hieman marraskuusta, vaikka edelleen pysyvät 50:n vesirajan heikommalla puolella. Näistäkin indekseistä saatiin rohkaisevia uutisia kustannuspuolelta: yritysten kustannukset nousivat hitaimmin puoleentoista vuoteen merkiten paitsi heikentyvää kysyntäympäristöä, myös tarjonnan palautumista. Jälkimmäinen on luonnollisesti se toivotumpi kustannusten laskun lähde, ja siitä kertoi kyselyssä toimitusaikojen nopeutuminen ensimmäistä kertaa koronapandemian alkamisen jälkeen. Kysynnän näivettyminen näkyi puolestaan uusissa tilauksissa, joita kuvaava indeksi laski kuudetta kuukautta peräkkäin.

Lukemat indikoivat kyselyä teettävän S&P:n mukaan talouskasvun supistumista 0,2 %:lla Q4:llä, mikä tarkoittaisi vajoamista taantuman kynnykselle mutta ei suinkaan huonointa skenaariota eli selvää mahalaskua talouteen. Tässä mielessä lähtökohdat ensi vuodelle ovat kohtuulliset. Epävarmuuksia riittää eurotaloudessa kosolti ainakin kevättalveen asti, sillä mm. energiakriisin laskua määrittää moni osatekijä.