Luovan tuhon voima: Kasvuyhtiöt kääntävät Suomen talouden?

Onko Suomen taloudessa kaikki päin honkia? Hesulikin on pilalla, ja eläkesijoitukset uhkaavat karata muille markkinoille.

Talouskeskustelua käydään nyt pessimismi edellä. On hyvä, että vallitsevia ajatuksia haastetaan eikä vain keskitytä toistelemaan tunnettuja faktoja.

Juuri julkaistussa kirjassaan Pinnan alta: Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika taloustieteilijä Mika Maliranta esittää selvästi yleistä optimistisemman kuvan Suomen taloudesta. Olen vasta aloittanut kirjan lukemisen, mutta viime päivinä Malirannasta julkaistujen haastatteluiden myötä sen tärkein sanoma on jo selvinnyt: Maliranta pitää "aika varmana", että Suomen talouden suunta kääntyy ja talouskasvu kiihtyy selvästi.

Luova tuho voi pelastaa Suomen

Malirannan ennusteessa tärkeässä osassa on luova tuho, joka viittaa ilmiöön, missä talous uudistuu tuottavimpien yritysten draivaamana ja heikot yritykset kuihtuvat ajan myötä pois. Tämän seurauksena koko talouden tuottavuus paranee ja talouskasvu voi vahvistua. Taloustieteilijät pitävät pääsääntöisesti valtaosaa yritystuista haitallisina, koska nämä voivat osaltaan hidastaa luovan tuhon toteutumista ja tuottavuuden kasvua. 

Kun Nokian matkapuhelinliiketoiminta kaatui Microsoftin syliin noin kymmenen vuotta sitten, Suomessa käynnistyi omanlaisensa luovan tuhon prosessi. Nokian tilalle ei ole syntynyt ainakaan toistaiseksi yhtä tuottavaa ja menestyksekästä yhtiötä tai tällaista vastaavaa yhtiöjoukkoa, mutta Maliranta käytännössä näkee, että niin voi edelleen tapahtua.

Kasvun siemen itää

Nokian matkapuhelinbisneksen romahduksen aikaan ja sen jälkeen Suomeen alkoi syntyä uusia yrityksiä, joista osa oli entisten nokialaisten ja osa Nokiasta riippumattomien henkilöiden perustamia. Nämä yritykset panostivat tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) selvästi enemmän kuin uudet yritykset aiemmin, kuten kirjasta poimitut alla olevat grafiikat osoittavat. 

Kansainvälisessä vertailussa pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten T&K-panostukset ovat hyvinkin korkealla tasolla. Samaan aikaan suurten suomalaisten yritysten innovointi ja tuotekehitys ovat pudonneet selvästi ja jääneet verrokkimaiden yritysten tasosta.

Kasvuhakuisista innovatiivisista suomalaisyrityksistä osa on kasvamassa nyt siihen vaiheeseen, jossa niiden liiketoiminnan laajentumisen onnistuminen voisi olla koko taloudelle merkityksellistä. Hesarin mukaan Maliranta mainitsee kirjassaan yrityksistä nimeltä ainakin Ouran, Woltin, Supermetricsin ja Iceyen. (Helsingin pörssiin vasta listatuneista yrityksistä Solar Foodsin ja Canatun tarinassa voi mielestäni nähdä vastaavanlaisia piirteitä. Lähivuodet näyttävät, miten yhtiöt onnistuvat skaalaamaan liiketoimintansa.)

Edellä mainituista yhtiöistä osa ei ole enää suomalaisessa omistuksessa. Monet lupaavista suomalaisyhtiöistä on myyty ulkomaille siinä vaiheessa, kun liiketoimintaa on lähdetty skaalaamaan. Tällöin osa niiden tuottamasta arvonlisästä ja potentiaalista päätyy lähes väistämättä Suomen ulkopuolelle. Historiasta tiedämme, että Nokian myynti Ericssonille oli hyvin lähellä, mutta kauppa peruuntui. Suomen nousu 1990-luvun lamasta olisi kirjoitettu hyvin toisenlaiseksi, mikäli kauppa olisi saatettu loppuun.

Yksi skenaario muiden joukossa

Malirannan ennusteen toteutuessa jossain vaiheessa Suomeen edellisen kymmenen vuoden aikana syntyneiden kasvuhakuisten ja innovatiivisten yritysten pitäisi onnistua laajentumaan merkittävään kokoluokkaan ja parantaa koko kansantalouden tuottavuutta, joka lopulta on talouskasvun tärkein yksittäinen lähde. 

Maliranta osoittaa kirjassaan sekä muiden tutkijoiden että itsensä tekemiin tutkimuksiin pohjautuen, että optimistinen skenaario on mahdollinen, vaikka nykyisessä tilanteessa sen toteutuminen on tällä hetkellä vaikeasti kuviteltavissa.