199. Marianne Palmu jälleen vastailemassa Alokkaan persoonallisiin kysymyksiin makromittareista

Luen paljon erilaisia makroaiheisia juttuja, tosin harvemmin mitään pidempiä raportteja ja artikkeleita, mutta uutisia, tiiviimpiä juttuja ja nostoja, joissa on mukana erilaisia makromittareita. Monet mittarit tiedän jollain tavalla ja näen useimmiten, että ovatko ylittäneet odotukset ja miten aiemmin on mennyt, mutta en silti aina sisäistä jonkun mittarin merkitystä tarkemmin ja onko kyseessä iso vai pieni juttu sekä mitä niistä tulisi laajemmin ajatella.

Toki on mittareita ja termejä, mitä en juurikaan ymmärrä, lisäksi on mielestäni hauskoja ja jänniä juttuja noissa; esimerkiksi Yhdysvaltojen työpaikkalukujen yhteydessä on lähes aina maininta “maatalouden ulkopuoliset työpaikat”.

Olen ennenkin pohtinut näitä “mittariasioita” ja olen halunnut saada niistä enemmän irti, joten päätin kysyä näistä teemoista Marianneltamme, jotta tulisin viisaammaksi näissä ja saisin “työkaluja” näiden parempaan sisäistämiseen. 🙂

1. Miksi juuri ”maatalouden ulkopuoliset”?

Kysymys: Mikä juttu tämä on… Kun puhutaan Yhdysvaltojen työmarkkinoista ja kerrotaan työpaikkalukuja, niin usein mainitaan ”maatalouden ulkopuoliset työpaikat”. Miksi juuri maatalouden ulkopuoliset?

Vastaus

Koska maatalouden työpaikat heiluvat kuin heinämies. Työllisyys elää kausien mukaan: kesällä ja sadonkorjuussa väkeä tarvitaan paljon, talvella vähän. Ala on myös vaikea mitata, koska siinä on paljon perheyrityksiä, yrittäjiä ja kausityöntekijöitä, jotka eivät näy yritysten palkkalistoilla. Lisäksi maatalous työllistää Yhdysvalloissa vain noin prosentin tai pari työvoimasta, eli sen työpaikoilla ei ole kovin suurta merkitystä koko työllisyyskuvalle. Samasta syystä luvusta puuttuvat myös yrittäjät ja kotitalouksien palveluksessa olevat. Kyse ei siis ole millään tavalla viljelijöiden vähättelystä vaan lähinnä ylimääräisen kohinan karsimisesta.

2. Inflaatio vs. pohjainflaatio

Kysymys: Usein puhutaan inflaatiosta ja vielä erikseen jostain pohjainflaatiosta. Miksi? Mikä merkitys tuolla ”pohjainflaatiotiedolla” on sijoittajalle?

Vastaus

Pohjainflaatiosta (core inflation) on poistettu energia ja ruoka. Niiden hinnat voivat heittelehtiä rajusti esimerkiksi sodan, kuivuuden tai OPECin päätösten takia, eikä keskuspankki voi niille juuri mitään. Korot eivät avaa Hormuzinsalmea, kuten on nähty viime aikoina.

Sijoittajalle pohjainflaatio kertoo, onko hintapaine jumittunut talouteen. Sitä näkyy esimerkiksi palkoissa, vuokrissa ja palveluissa, ja juuri sitä keskuspankit oikeasti seuraavat. Fed tuijottaa erityisesti PCE-pohjainflaatiota. Jos pohjainflaatio yllättää ylöspäin, markkina alkaa hinnoitella ”korkeammat korot pidempään” ‑skenaariota, ja tuolloin kasvuyhtiöiden kurssit yleensä nikottelevat ensimmäisinä.

3. Mikä on iso muutos ja mikä pieni?

Kysymys: Miten tavallinen sijoittaja voisi talousmedian lukuja katsellessaan paremmin hahmottaa, miten niitä pitäisi tulkita? Harvoinhan luvut osuvat ihan täydellisesti ennusteisiin; joskus mennään hieman yli ja joskus hieman ali. Pieni muutos ei sinällään ole uutinen, mutta mistä voi tietää, selvittää tai oppia, millainen muutos on iso tai pieni yms. esimerkiksi jos ostopäällikköindeksi nousi 50,8 pinnasta 51,2 pinnaan tai jonkin maan työttömyysaste nousi 6,7 prosentista 6,9 prosenttiin?

Vastaus

Muutamalla nyrkkisäännöllä pääsee pitkälle:

• Vertaa lukua ennusteeseen, ei edelliseen lukemaan. Markkina on jo hinnoitellut konsensusennusteen. Uutinen on vain yllätys, eli ero toteuman ja ennusteen välillä. Esimerkiksi Investing.comin talouskalenterissa näet rinnakkain edellisen lukeman, ennusteen ja toteuman.

• Katso, kuinka paljon mittari yleensä heiluu. Hae mittarin historia vaikkapa FREDistä (fred.stlouisfed.org) ja katso tavallista kuukausimuutosta. Ostopäällikköindeksi voi liikkua pisteen kuukaudessa, joten nousu 50,8:sta 51,2:een on käytännössä sivuttaisliikettä. Kiinnostavaa on lähinnä se, että ollaan yhä 50:n yläpuolella eli kasvun puolella.

• Katso trendiä, älä yksittäistä pistettä. Kolmen kuukauden keskiarvo kertoo enemmän kuin yksi kuukausi. Esimerkiksi Sahmin sääntö varoittaa taantumasta vasta, kun työttömyyden kolmen kuukauden keskiarvo on noussut 0,5 prosenttiyksikköä yli edellisen 12 kuukauden pohjan. Tällaiset trendiin perustuvat säännöt ovat oivia apuvälineitä.

• Muista tarkistukset. Etenkin NFP-luku korjautuu usein reippaasti seuraavina kuukausina. Viime kuun ”jättiyllätys” voi pienentyä tulevaisuudessa selvästi.

4. ”Okei… miksi tämän pitäisi kiinnostaa?”

Kysymys: Miten yleisellä tasolla kannattaisi lähteä tutkimaan ja oppimaan, jotta saisi enemmän irti kaikista talouden mittareista, käppyröistä tai vaikka uutisesta, että teollisuuden ISM-indeksi väsähti? Oma reaktioni on aika usein: ”Okei… miksi tämän pitäisi kiinnostaa vai pitäisikö?” 🙂

Vastaus

Talousluvut ovat oiva tapa lisätä sivistystä. Tässä muutama tapa oppia:

1. Opettele syvällisesti muutama mittari, ei kaikkia. Hyvä perussetti on työllisyys (NFP ja työttömyys), inflaatio (pohjainflaatio), ostopäällikköindeksit (ISM/PMI) ja keskuspankin korkopäätökset. Ne kattavat enemmistön siitä, mikä markkinaa liikuttaa.

2. Erota ennakoivat ja jälkijättöiset mittarit. PMI ja sen alaerä uudet tilaukset kertovat suunnasta etukäteen. Työttömyys tulee perässä ja vahvistaa sen, mitä on jo tapahtunut. Mitä reaaliaikaisempi mittari, sitä parempi.

3. Selaa trendejä. Kun näet, miltä mittari näytti vuosina 2008, 2020 ja 2022, opit nopeasti erottamaan myrskyn tuulenvireestä.

4. Hyväksy, että suurinta osaa datasta ei tarvitse seurata. Pitkäjänteiselle osakesijoittajalle yksittäinen kuukausiluku on harvoin syy tehdä mitään. Makrolukuja kannattaa seurata, jotta ymmärtää markkinan tunnelmaa, eikä siksi, että jokaiseen pitäisi reagoida.

Kiitos paljon Marianne antoisista vastauksistasi kysymyksiini! 🙂

Välillä sitä “herää”, kun on lukenut makroaiheisen jutun, että sisäistinkö oikeasti asian vai ymmärsinkö jutusta vain, että talouden mittarit ovat nousussa ja sen, että se on ehkä kiva juttu. Onneksi Mariannen vastauksista sain “työkaluja” näiden asioiden parempaan ymmärtämiseen ja oppimiseen, joten olennaisen näkeminen makroasioista helpottaa mukavasti.

Perusasioiden sisäistäminen kunnolla on tärkeää ja se auttaa paljon asioiden ymmärtämisessä sekä uusien asioiden opettelemisessa.