Milloin osake kannattaa myydä? | Rahastojulkaisu – Sifter

Monen sijoittajan suurin huomio kohdistuu osakepoimintaan. Eikä ihme. Median otsikot kertovat kulloinkin voimissaan olevista trendeistä ja siitä, mitkä yhtiöt ovat seuraavia kurssiraketteja ja mitkä osakkeet ehdit vielä poimia muhkeiden osinkojen toivossa. Harvoin puhutaan myymisestä, eli milloin yhtiöistä tulisi luopua?

Pitkän tähtäimen laatusijoittaja ostaa laadukkaita liiketoimintoja ja pysyy niissä omistajana kauan, nauttien omistajalle kuuluvasta arvonnoususta. On kuitenkin tilanteita, jolloin hyvistäkin yhtiöistä on luovuttava.

Sifter-rahaston strategiassa on määritelty kuusi tilannetta, jolloin luovumme salkussa olevasta yhtiöstä. Viisi ensimmäistä tilannetta liittyvät yhtiön liiketoiminnan muutoksiin ja kuudes osakkeen hintaan – tarkemmin sanottuna odotetun tulostuoton laskuun.

Myymme yhtiön osakkeen, jos:

• yhtiön ansaintamalli tai kilpailukyky heikkenee pysyvästi,
• yhtiön loppumarkkinan kasvu hidastuu merkittävästi
• yhtiön johdossa tapahtuu merkittäviä muutoksia,
• yritys myydään tai se tekee itse merkittävän fuusion,
• löydämme tilalle paremman liiketoiminnan,
• osakkeiden hinta nousee liikaa suhteessa yhtiön tulokseen, eli tulostuotto laskee.

1. Mureneva linnake: Yhtiön ansaintamalli tai kilpailukyky heikkenee pysyvästi

Kutsumme tällaista tilannetta Murenevan linnakkeen -tilanteeksi, jossa aiemmin vahva ja laadukas yhtiö on kohdannut pysyvän ongelman tai ei pysty irtautumaan vanhasta strategiastaan eli uudistumaan. Näin käy aika ajoin.

Esimerkiksi pitkäaikaiselle sijoituksellemme Intelille kävi mielestämme juuri näin. Intel oli vuosikymmeniä puolijohdetoimialan kuningas, mutta ei pystynyt päivittämään ansaintamalliaan ja kilpailijat kuten TSMC ja Samsung ajoivat ohi.

Samoin voisi todeta maineikkaista General Electricistä tai Nokiasta, joita emme tosin Sifterillä ole omistaneet.

Sifter-rahaston perusperiaate on omistaa erittäin vahvoja ja laadukkaita liiketoimintoja. Siksi Murenevan linnakkeen -tilanne aiheuttaa meille vahvan myyntisignaalin.

Haluamme ennakoida tulevat ongelmat ja olemme valmiit myymään yhtiön saman tien, kun se ei enää täytä laadullisia kriteerejämme. Mielestämme murenevan linnakkeen omistajana ei kannata olla, vaikka sen saisi halvalla. Siksi vältämme myös sijoittamasta nopealiikkeisiin yhtiöihin, jotka tekevät ylirohkeita päätöksiä viime hetkillä. Nämä harvoin päätyvät hyvin.

2. Yhtiön loppumarkkinan kasvu hidastuu merkittävästi

Yhtiön loppumarkkinan kuihtuminen näkyy usein siinä, että orgaaninen kasvu on lähes pysähtynyt ja uusi kasvu tulee pääosin yritysostojen kautta. Käsityksemme mukaan loppumarkkinan kysynnän kasvu selittää yli 60 % yhtiön tulevaisuuden menestyksestä.

Omistimme Cisco Systems -yhtiötä vuosina 2012–2024. Viimeisten vuosien ajan Ciscon orgaaninen kasvu oli aneemista, mutta sen liiketoiminnan muut mittarit olivat vertaansa vailla. Vuoden 2024 aikana Cisco päätti kuitenkin käyttää lähes kaikki kassavaransa kasvun saamiseen ostamalla Splunk Inc -yhtiön lähes 30 miljardilla.

Mielestämme tämänkaltainen ostos kertoi Ciscon epätoivoisesta keinosta löytää uusia kasvun lähteitä. Tämä kuitenkin rikkoi Sifterin sijoistuskriteereitä. Myimme Ciscon osakkeet lopullisesti pois ja ostimme tilalle norjalaista TOMRA Systemsiä.

Kuihtuva toimiala ja loppumarkkina johtaa usein hintakilpailuun ja marginaalien laskuun tai yritysostoihin, jotka kaikki syövät omistajille kuuluvaa rahaa.

3. Yhtiön johdossa tapahtuu yllättäviä tai merkittäviä muutoksia

Myös tilanteet, joissa yhtiön ylin johto vaihtuu, kasvattavat epävarmuutta ja saattavat johtaa yhtiöstä luopumiseen.

Esimerkiksi Disney vaihtoi toimitusjohtajaa kaksi kertaa kolmen vuoden aikana. Tämä ei anna kovin uskottavaa kuvaa yhtiön tilanteesta ja jatkuvuudesta.

Myimme Disneyn osakkeet johtajavaihdosten myötä, mutta myyntiin vaikutti myös yhtiön muut haasteet.

Joskus yllättävät johtajavaihdokset liittyvät terveyteen, väärinkäytöksiin tai siihen, että yhtiön keulahahmolle tarjotaan aiempaa kiinnostavampaa tehtävää. Kaikissa tilanteissa yhtiö joutuu ainakin hetkelliseen epävarmuustilanteeseen, jossa mitataan yhtiön kulttuurin vahvuus sekä ansaintamallin erinomaisuus. Tämä kriteeri ei kuitenkaan ole yhtä vakava kuin Murenevan linnakkeen -tilanne tai loppumarkkinan hiipuminen.

4. Yritys myydään tai se tekee merkittävän fuusion

Sifterin yhtiöille tämä melko harvinainen tilanne on toteutunut vain kahdesti viimeisen viiden vuoden aikana.

Kesällä 2020 tämän kaltainen tilanne tapahtui syöpähoitoihin erikoistuneelle laitevalmistaja Varian Medicalille, josta Siemensin tytäryhtiö teki ostotarjouksen 25 % preemiolla. Myimme Varian-osakkeemme, koska mielestämme fuusiosta syntynyt uusi yhtiö ei enää täyttänyt Sifterin laadullisia kriteerejä.

Kokemuksemme mukaan isot fuusiot johtavat usein uuteen strategiaan ja voivat murentaa yrityksen fokuksen ja aikaisemmat terävät syömähampaat.

5. Löydämme tilalle paremman liiketoiminnan

Sifter-salkun johtamisen periaatteena on omistaa pientä joukkoa yhtiöitä (noin 30) ja vaihtaa niitä tilanteessa, jossa löydämme tilalle paremman tai edullisemman yhtiön.

Pelkkä osta ja pidä -strategia ei toimi, koska yhtiöissä tapahtuu muutoksia ja osakkeita pitää pystyä vaihtamaan kylmän viileästi.

Ohjenuorana on kuitenkin se, että on helpompaa ostaa ja pitää kiinni erinomaisista yrityksistä pitkään, kuin jatkuvasti vaihtaa yhtiöitä pikavoittojen toivossa.

Miten etsimme uusia sijoituskohteita?

Etsimme jatkuvasti uusia laatuyhtiöitä yli 65 000 listatun yhtiön joukosta. Kehittämämme Stocksifter-työkalu hylkää tästä joukosta automaattisesti yli 99 % ja lopulta tarkempaan laadulliseen analyysiin päätyy vuosittain vain noin 50 potentiaalista yhtiötä ympäri maailman.

Arviomme mukaan maailmassa on noin 150–200 erittäin laadukasta liiketoimintaa, mutta niistä suurimman osan arvostustasot ovat liian korkeat Sifterin salkkuun.

Vuosittain sijoitamme noin 3–5:een uuteen yhtiöön. Esimerkiksi vuonna 2024 teimme kaksi uutta sijoitusta ja myimme salkusta kolme yhtiötä kokonaan pois.

Myimme pitkäaikaisia sijoituksiamme Yhdysvalloista, Cisco Systemsin ja Verisignin, koska tunnistimme näissä yhtiössä hiipuvan loppumarkkinan tunnusmerkkejä, eikä niiden viiden vuoden tuottopotentiaali ollut kovin houkutteleva. Lisäksi myimme Sony Corporation -yhtiön osakkeet, koska alkuperäinen investointihypoteesimme ei käynyt toteen.

Ostimme tilalle mielestämme parempia yrityksiä kuten TOMRA Systems ja Mettler Toledo. Tutkimuksemme mukaan näiden yhtiöiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat vahvat ja niiden osakehinnat olivat houkuttelevia. Yhtiöiden tuottopotentiaali vaikutti lupaavalta.

Yhtiöiden vertaileminen ja vaihtaminen onnistuu, koska tiedämme salkkuyhtiöidemme paremmuusjärjestyksen ja pystymme vertailemaan niitä keskenään.

6. Osakkeen hinta nousee liikaa, eli tulostuotto laskee

Tämä on niin sanottu Hinnalla on väliä -tilanne, jossa osakkeen hinta on mielestämme noussut liikaa suhteessa yhtiön tulevaan rahantekokykyyn viiden vuoden aikajänteellä.

Joulukuussa 2024 vähensimme muun muassa TSMC:n painoa, koska yhtiön osakehinta lähes tuplaantui vuoden aikana. Mielestämme TSMC:n rahantekokyky ei ole kasvanut samassa suhteessa yhtiön osakehinnan kanssa.

Sifterin sijoitusfilosofiassa osakkeen hinnalla on harvinaisen pieni, mutta lopulta tärkeä rooli. Mielestämme on tärkeämpää omistaa laadukkaita liiketoimintoja pitkään, kuin arvailla osakkeiden hintamuutoksia.

Usein juuri lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinta voi liikkua liiketoiminnan arvon ylä- tai alapuolella, enemmän tunteiden ja makrotalouden tilanteiden perusteella. Pidemmällä aikavälillä (5v) yhtiön todellinen arvo ja osakehinta ovat yllättävän usein tasapainossa.

Siksi emme koskaan aseta osakkeen hinnalle mitään tavoitetasoja lyhyelle tai pitkälle aikajänteelle. Sen sijaan rahaston kaikki yhtiöt ovat paremmuusjärjestyksessä riskikorjatun tulostuoton mukaan.

Liikaa kallistuneen yhtiön osake valuu Sifter-salkun myyntilistalle, jos osakkeen arvonnousulle ei ole perusteita. Näin vältämme omistamasta ylihintaisia yhtiöitä.

Liikaa kallistuneen yhtiön osake vaihdetaan toiseen yhtiöön, jonka laadulliset vahvuudet ovat yhtä hyvät, mutta tulostuotto selkeästi korkeampi. Päivitämme yhtiöidemme paremmuusjärjestyksen neljä kertaa vuodessa. Paremmuusjärjestyksen perusteella teemme hienosäätöjä salkkumme omistuksiin. Useimmin salkkua ei kannata säätää.

Jätämme tietoisesti sijoittamatta yhtiöihin, joiden tulosennusteisiin ja osakehintoihin on ladattu valtavia kasvuodotuksia (esim. monivuotinen 30 % liikevaihdon ja tuloksen kasvu), mutta ne eivät näy vielä tuloksissa. Vaikka näissä yhtiöissä on paljon potentiaalia, pidämme niihin liittyviä riskejä liian suurina.

Osakkeiden myynnissä ei ole varaa tunteille

Osakkeisiin ei kannata rakastua. Sammakosta ei tule prinssiä, vaikka kuinka toivoisi ja odottaisi. Mikäli yhtiön liiketoiminta murenee, se painaa väkisinkin osakkeen hintaa alaspäin.

Ei ole mitään takeita siitä, että yhtiön liiketoiminta palautuisi voitokkaaksi tai osakehinta nousisi entisiin huippuihinsa. Itse asiassa, on enemmän todisteita siitä, että maailman parhaatkin yhtiöt kohtaavat lopulta ajan hampaan ja kerran niin loistokas liiketoiminta hapertuu ja häviää.

Jos huomaat, että sijoituksesi on ajautumassa väärille raiteille, myy yhtiö. Mitä aikaisemmin myyt, sen paremmin pärjäät.

Vastaavasti jos laadukkaan yhtiön osakehinta laskee reilusti ei se anna välitöntä myyntisignaalia. Rauhallisen tutkimisen jälkeen voi tehdä valistuneemman päätöksen.

Näin toimimme Sifterillä. Myymme, kun näemme, että yhtiön ansaintamalli ja tulevaisuuden rahantekokyky heikkenee tai löydämme tilalle paremman yhtiön. Kuulostaa yksinkertaiselta.

Todellisuudessa yhtiöiden rahantekokyvyn analysointi on ammattilaisillekin täyspäiväistä työtä, mutta huolellinen yhtiöiden valinta, seuranta ja vaihtaminen palkitsee pitkän aikavälin sijoittajan.

Santeri Korpinen
CEO

Oheinen sisältö on tulkittavissa markkinointiaineistoksi. Inderes ei vastaa esitellyn palvelun tai kohteen sisällöstä. Sisältöä ei tule tulkita suositukseksi käyttää kyseisen toimijan palveluita, esimerkiksi merkitä tai lunastaa rahasto-osuuksia. Ennen mahdollista palvelun käyttöä tutustuthan huolellisesti kyseisen toimijan esittämiin materiaaleihin palveluun liittyen, esimerkiksi avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen sekä palvelun sääntöihin.