
Datakeskukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi Suomen uuden ajan teollista toimintaa ja energiataloudellista murrosta. Samalla ne ovat monelle kunnalle merkittävä investointimahdollisuus, mutta myös strateginen valinta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Datakeskus ei ole pelkkä rakennus tai sähkönkuluttaja. Se on teollinen investointi, joka kytkeytyy kunnan talouteen, energiainfrastruktuuriin ja investointiympäristöön vuosikymmeniksi.
Datakeskushankkeissa investoinnit ovat tyypillisesti satoja miljoonia euroja, suurimmissa hankkeissa jopa miljardeja. Rakennusvaiheessa datakeskuksen vaikutukset kunnalle näkyvät välittömästi.
Rakennusvaihe työllistää laajasti paikallisia toimijoita: maanrakennus- ja rakennusliikkeitä, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toteuttajia sekä kuljetus- ja logistiikkayrityksiä. Samalla kasvaa kysyntä myös majoitus-, ravintola- ja muille paikallisille palveluille.
Rakennusvaiheen aluetaloudelliset vaikutukset ovat usein ensimmäinen konkreettinen hyöty kunnalle. Samalla parannetaan olemassa olevaa ja luodaan uutta infrastruktuuria, kuten sähköverkkoa, tietoliikenneyhteyksiä ja tieyhteyksiä. Nämä palvelevat myös tulevia investointeja.
Datakeskus työllistää toimintavaiheessa suoraan tyypillisesti 40–70 asiantuntijaa riippuen sen koosta. Usein kyse on pitkäaikaisista teknologia- ja ylläpitopainotteisista tehtävistä.
Datakeskuksen työpaikat eivät kuitenkaan rajoitu suoraan datakeskukselle palkattuun henkilöstöön. Kun uudet työntekijät muuttavat kuntaan, syntyy lisää kysyntää:
Yhden työpaikan vaikutus voi tarkoittaa useampaa uutta asukasta kunnassa. Pitkällä aikavälillä datakeskus voi vaikuttaa väestörakenteeseen ja houkutella työikäistä väestöä alueelle.
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on: miten datakeskus tuo kunnalle verotuloja?
Datakeskuksen verovaikutus kunnalle muodostuu useasta lähteestä:
Kiinteistövero
Datakeskuksen kiinteistövero perustuu investoinnin arvoon ja kunnan veroprosenttiin. Koska investoinnit ovat suuria, myös kiinteistöveron tuotto voi olla merkittävä ja ennen kaikkea ennustettava. Kiinteistövero tuo kunnalle vakaata tulovirtaa koko hankkeen elinkaaren ajan.
Ansiotuloverot
Datakeskuksen sijaintikunnassa asuvat työntekijät maksavat kunnallisveroa, mikä vahvistaa kunnan veropohjaa.
Yhteisöveron kuntaosuus
Yrityksen toiminta kunnassa kasvattaa myös yhteisöveron kunnan jako-osuutta.
Datakeskuksen talousvaikutukset ovat pitkäjänteisiä. Kyse on 20–40 vuoden investoinnista, joten myös veropohjan vaikutukset ovat pitkäkestoisia.
Datakeskuksen aluetaloudelliset vaikutukset eivät rajoitu pelkästään verotuloihin ja työpaikkoihin. Kyse on laajemmasta klusterivaikutuksesta.
Datakeskus tarvitsee energiaa ja mahdollistaa samalla uusiutuvan energian tuotannon. Se tuottaa myös hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa tai teollisuudessa. Tämä voi alentaa lämmityskustannuksia ja siten osaltaan parantaa paikallisen teollisuuden kilpailukykyä.
Kun samaan kokonaisuuteen yhdistetään uusiutuva energia, energiavarastot ja datakeskus, syntyy energiaklusteri. Tällainen kokonaisuus vahvistaa kunnan asemaa investointiympäristönä ja houkuttelee myös muuta yritystoimintaa.
Datakeskushankkeet ovat mittaluokaltaan poikkeuksellisia. Tällaisia päätöksiä ei tehdä ympäristössä, jossa päätöksenteko on poukkoilevaa tai epäselvää.
Kunnat, jotka tarjoavat selkeän ja ennakoitavan investointiympäristön, ovat vahvoilla kilpailussa datakeskuksista. Investointiympäristön johdonmukaisuus vaikuttaa suoraan siihen, päätyykö kunta hankkeen sijaintipaikaksi.
On myös tärkeää ymmärtää kokonaisuus. Datakeskustoimijat arvioivat kuntaa investointiympäristönä tutkimalla, miten muut merkittävät hankkeet alueella ovat edistyneet. Jos kunnan päätöksenteko on ollut selkeää, johdonmukaista ja nopeaa, on kunta investointiympäristönä houkutteleva. Jos taas lähimenneisyyden hankkeet ovat joutuneet vastatuuleen ilman selkeitä perusteluita, antaa kunta itsestään investointiympäristönä epävarman signaalin, jolloin datakeskusoperaattorit helposti hakeutuvat muualle.
Datakeskuksiin liittyy huolia, joista erityisesti kaksi toistuu: sähkön hinta ja vedenkulutus.
Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää. Jos kulutus ei kytkeydy uuteen sähköntuotantoon, vaikutus voi näkyä markkinassa. Siksi kulutuksen ja paikallisen uusiutuvan energian tuotannon yhdistäminen on keskeistä. Kun tuotanto ja kulutus suunnitellaan yhdessä, kokonaisvaikutus sähköjärjestelmään voidaan hallita.
Veden osalta Suomen ilmasto helpottaa jäähdytystarvetta. Tarvittava infrastruktuuri rakennetaan hankekohtaisesti eikä ratkaisu perustu olemassa olevan kapasiteetin kuormittamiseen hallitsemattomasti.
Datakeskus ei ole vain tämän päivän rakennushanke. Se on 20–30 vuoden strateginen valinta.
Lyhyellä aikavälillä datakeskus tuo investointeja ja aktivoi taloudellista toimintaa. Pitkällä aikavälillä se voi:
Kysymys on siitä, millaiseksi kunta haluaa asemansa tulevaisuuden energia- ja datataloudessa rakentaa. Tämä edellyttää myönteistä ja ennakoitavaa investointiympäristöä
Heikki Kauppinen
Senior Advisor, UB Uusiutuva Energia