Geopoliittinen jännite Persianlahdella on kiristynyt entisestään, kun Yhdysvallat ja Iran ovat neuvottelupöydän sijaan päätyneet eskaloimaan konfliktia alueella. Seurauksena "virallinen" tankkeriliikenne Hormuzinsalmen kautta on käytännössä pysähtynyt, ja huthit ovat samaan aikaan rajoittaneet iskuin liikennettä eteläisellä Punaisellamerellä. Öljyn ja kaasun hinnat ovat nousseet, ja tämä näkyi paitsi euroalueen elokuun inflaation ennakkoluvussa, myös nousseina sähkön hintafutuureina.

EZ: Inflaation komponentit

Lähde: LSEG

Riskit talven osalta ovat kasvaneet. Kaasuvarastojen täyttäminen on viivästynyt kevään ja kesän aikana ympäri Eurooppaa, ja erityisesti Saksa ja Alankomaat ovat jäljessä vuoden 2021 tasosta. Tämä altistaa suuret taloudet äkillisille hinnannousuille syksyn edetessä, käy ilmi TS Lombardin artikkelista.

Lähde: TS Lombard

Tilannetta lieventää kuitenkin kolme tekijää. Ensinnäkin Italia, joka on kaasusta riippuvaisin suurista euroalueen talouksista, on jo saanut varastonsa yli 80-prosenttiseen täyttöasteeseen. Toiseksi "viralliset" tilastot Hormuzin kautta kulkevista energiavirroista aliarvioivat todellista tarjontaa merkittävästi: TS Lombardin lainaaman Kplerin datan mukaan suurin osa alueen läpi kulkeneista rahtialuksista on liikkunut "pimeästi", ja kokonaiskuljetukset ovat nousseet jo noin kahteen kolmasosaan sotaa edeltäneistä tasoista. Kolmanneksi maakaasun hintojen siirtymä euroalueen energiainflaatioon on rajallinen, noin 40 %. Öljyn hintakin on pysynyt noususta huolimatta alle 100 dollarin tynnyriltä, mikä on selvästi EKP:n kesäkuun perusskenaarion alapuolella (ks. kuvio alla).
Kokonaiskuva on siis kaksijakoinen: talven energiakriisin uhka kasvaa kaasun hinnan mukana, mutta lieventäviäkin asianhaaroja löytyy.

Lähde: TS Lombard

Öljyn hinta, USD/bbl

Lähde: LSEG

Tilanne on edelleen erittäin epävakaa ja riippuvainen geopoliittisesta kehityksestä, ja se mutkistaa EKP:n päätöksentekoa torstaina. Luvassa on vielä erillinen kokousennakko lähipäivinä.