Sähkökatkot vaivaavat jälleen Kiinan teollisuutta, energiakriisin vaikutus Saksaan merkittävä
Kiinan talous on ollut viime aikoina monella tapaa vastatuulessa: tiukat koronarajoitukset ovat laskeneet kysyntää, viennin kasvunäkymä on heikentynyt ja kiinteistösektori on vaikeuksissa. Nyt teollisuutta piinaa lisäksi pula sähköstä. Bloomberg uutisoi, että mm. sähköautojen akkujen ja aurinkopaneeleiden valmistukseen erikoistuneella Sichuanin alueella lounais-Kiinassa on pulaa sähköstä. Se on jo johtanut tuotantokatkoihin ja lisää riskejä viivästyksiin toimitusketjuissa.
Tilanne ei onneksi ole yhtä paha kuin viime vuonna, jolloin koko maassa nähtiin sähkökatkoja. Silloin katkot olivat politiikkavetoisia, sillä Kiina pyrki vähentämään kivihiilen tuotantoa ja lisäämään päästörajoituksia. Nyt energiakriisin aiheuttajana on lämpöaalto, joka rajoittaa tuotantoa ja lisää samalla energian kysyntää kiinteistöjen viilennyksen muodossa. Tässä mielessä ongelma on siis väliaikainen, mutta heijastunee Kiinan elokuun teollisuustuotantolukuihin.
Lähde: Bloomberg
Energiakriisin vaikutus Saksaan olisi suuri
Energia on keskiössä myös eurotaloudessa, jossa uhka Venäjän kaasutoimitusten loppuminen. Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti sulkevansa Nord Stream 1 -kaasuputken huoltotöiden ajaksi 31.8. Vaikka ilmoituksessa töiden kestoksi arvioitiin vain muutamia päiviä, uhka pidempiaikaisesta kaasun tuotannon katkosta häilyy ilmassa ja on nostanut jälleen kaasun hintaa Euroopassa. Samalla taantumapuheet ovat voimistuneet etenkin Saksassa, jossa riippuvuus kaasun tuonnista on suurin. Energiakriisin vaikutuksia talouteen on jo mallinnettu eri tutkimuksissa, joista tuorein lienee IMF:n paperi heinäkuulta. Sen mukaan kaasun tuonnin keskeytyminen laskisi Saksan bkt:ta 1,5 %:lla kuluvana vuonna, 2,7 % vuonna 2023 ja 0,4 % vuonna 2024 suhteessa peruskasvuun. Kumulatiivinen tappio talouskasvussa olisi siis 4,8 % vuosina 2022-2024 ja se olisi luonteeltaan pysyvä, eli tulevina vuosina vaikeasti kysynnällä paikattavissa.
Lähde: IMF
Mielenkiintoista tutkimuksessa on, että kuluvana vuonna bkt:n lasku johtuu epävarmuudesta eikä niinkään energian tuonnin suorista vaikutuksista. Nämä näkyvät jo nyt luottamuslukemissa, jotka ovat Saksassa laskeneet viime kuukausina (tuoreet luvut Ifo-indeksistä julkaistaan torstaina).
Toki lopulliset vaikutukset talouteen riippuvat useista tekijöistä, kuten tarjontahäiriön kestosta, kaasun korvattavuudesta, varastojen tasosta talvikuukausina ja kulutuksen kehittymisestä. Luvut kuitenkin kertovat karua tarinaa siitä, että eurotaloudessa on edessä haastavat ajat.