Demokraatit ottivat välivaaleissa haltuunsa sekä edustajainhuoneen että senaatin, ja äänestäjien viesti oli selvä: talouden on toimittava tavan kansalle.

Talouskuva ei ole mairitteleva. Palkkojen ja muiden työtulojen osuus kansantulosta on pienin 80-vuotisen tilastohistorian aikana, ja noin 7 prosentin asuntolainakorot estävät monia ostamasta omaa asuntoa. Työpaikkoja on syntynyt viime kuukausina keskimäärin 137 000 kuukaudessa, mutta rekrytoinnit ovat hidastuneet, ja moni ei löydä kokoaikatyötä omalta alaltaan.

US: Asuntolainahakemukset ja -korot

Lähde: LSEG

Mitä demokraatit eivät voi tehdä

Tässäkin vaalissa lupaukset olivat suuria, mutta mahdottomia, sillä monet äänestäjien toiveista eivät ole lainsäätäjien toteutettavissa. Kongressin keskeiset työkalut, verot ja menot, ovat hitaita prosesseja, ja presidentti Trumpilla on yhä veto-oikeus, jota demokraatit eivät pysty ohittamaan. Senaatissa esimerkiksi valmistellaan äänestystä Kanadan-tullien kumoamisesta, mutta presidentin tullivaltuuksien laajempi rajaaminen jäänee seuraavalle hallinnolle. Energiahintojen kannalta olennaista Iranin sotaa kongressi tuskin saa nopeasti loppumaan. Bensiinin hinta voi pysyä korkeana sodan päättymisen jälkeenkin, koska se määräytyy maailmanmarkkinoilla. Korkoihinkaan kongressi ei voi vaikuttaa, sillä niistä päättää Fed.

Mitä demokraatit voivat tehdä

Edustajainhuoneen demokraattien ensimmäisiä tavoitteita on perua Trumpin viime vuonna toteuttamat Medicaid-leikkaukset ja terveydenhuollon tukien karsinnat. Uusi kongressi kokoontuu 3. tammikuuta, ja puolue valmistelee sitä varten 100 tunnin ja 100 päivän ohjelmaa. Esillä ovat myös minimipalkan nostaminen ja ammattiliittojen aseman vahvistaminen. Vaalitappion jälkeen osa republikaaneista voi olla halukkaampi yhteistyöhön. Siitä kertoo jo molempien puolueiden tukema lupaprosessien keventäminen, joka voisi lisätä energian tarjontaa ja laskea hintoja.

Osavaltioissa eli paikallisesti liikkumavaraa on enemmän. Demokraatit voittivat kuvernöörin paikan ja enemmistön osavaltion parlamentin molemmissa kamareissa ainakin kuudessa osavaltiossa. Esimerkiksi Teksasin, Ohion ja Georgian uudet kuvernöörit lupasivat rajoittaa datakeskusten rakentamista. Michiganin uusi kuvernööri puolestaan aikoo muun muassa perustaa elimen, joka valvoo lääkkeiden hinnankorotuksia, ja ottaa käyttöön 5 000 dollarin verohyvityksen omaishoitajille.

Kuten viime viikolla kirjoitin, talouden kannalta sininen aalto tarkoittaa ennen kaikkea sääntelyn ja valvonnan kiristymistä, ei finanssipoliittista käännettä. Markkinoiden kannalta keskeistä on, että demokraattienemmistöinen senaatti vahvistaa Fedin riippumattomuutta. Riskejäkin on. Jos tukien laajentamista ei rahoiteta, se voi kiihdyttää inflaatiota ja kasvattaa alijäämää, mikä nostaisi korkoja entisestään. Osa ekonomisteista pitää alijäämän kaventamista tehokkaimpana keinona hillitä inflaatiota. Datakeskusten rajoittaminen taas voi hidastaa tekoälybuumia, joka on vetänyt sekä taloutta että osakemarkkinoita. Pahimmillaan se iskisi samoihin äänestäjiin, jotka rajoituksia vaativat. Nasdaqin jyrkkä lasku viime torstaina osoitti, että markkinat ottavat riskin vakavasti.