Sampo-konsernin vahva taloudellinen kehitys jatkui heinä–syyskuussa 2026 kaikkien segmenttien myönteisen kehityksen tukemana. Vertailukelpoinen bruttomaksutulo kasvoi 6 prosenttia ja vakuutustoiminnan kannattavuus säilyi erinomaisella tasolla. Näiden ansiosta underwriting-tulos kasvoi 9 prosenttia kiintein valuuttakurssein.

Konsernin bruttomaksutulon kehitystä tuki edelleen laaja-alainen kasvu, jonka taustalla oli suurimpien segmenttien myönteinen kehitys. Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa -segmentin nopeimmin kasvava vakuutuslaji oli edelleen henkilövakuutukset, joissa kasvu ylsi 12 prosenttiin vahvan kysynnän tukemana. Isossa-Britanniassa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 13 prosenttia tarkoin valituissa tuotesegmenteissä saavutetun vahvan volyymikasvun ansiosta. Pohjoismaiden yritysasiakkaat -segmentissä toisella neljänneksellä nähty piristyminen jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Erityisesti pk-yritysasiakkaissa kehitys oli vahvaa ja vertailukelpoinen bruttomaksutulo kasvoi 9 prosenttia.

Laaja-alaisen kehityksen myötä konsernin bruttomaksutulo, sisältäen broker-liiketoiminnan tuotot, kasvoi vertailukelpoisesti 6 prosenttia ja raportoidusti 7 prosenttia. Bruttomaksutulon rinnalla myös underwriting-tulos kasvoi ja nousi kiintein valuuttakurssein 9 prosenttia ja raportoidusti 11 prosenttia 435 miljoonaan euroon (392), mikä osoittaa, että kasvu on myös kannattavaa. Samaan aikaan yhdistetty kulusuhde säilyi erinomaisella tasolla 82,6 prosentissa (83,0) ja parani 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Underwriting-tuloksen myönteinen kehitys tuki operatiivista osakekohtaista tulosta, jonka kasvua kuitenkin rajoitti vertailukautta pienemmät sijoitusten realisoituneet tuotot. Operatiivinen osakekohtainen tulos kasvoi 2 prosenttia 0,14 euroon (0,14). Samaan aikaan raportoitu osakekohtainen tulos oli 0,10 euroa (0,28). Raportoitua osakekohtaista tulosta rasittivat sijoitusten markkina-arvojen epäsuotuisat muutokset neljänneksen aikana sekä Tanskan IT-järjestelmiin liittynyt alaskirjaus. Lisäksi vertailukauden raportoitua tulosta tuki merkittävästi NOBA:n syyskuussa 2025 toteutuneesta listautumisesta kirjattu 355 miljoonan euron nettovoitto.

Vahvan operatiivisen kehityksen sekä vakavien säävahinkojen ja suurvahinkojen suotuisan korvauskehityksen myötä olemme tarkentaneet vuoden 2026 näkymiämme seuraavasti.

• Konsernin vakuutusmaksutuotot: 9,75–9,85 miljardia euroa (aiemmin 9,70–9,85 miljardia euroa) tarkoittaen 7–9 prosentin vuosikasvua.
• Konsernin underwriting-tulos: 1 600–1 650 miljoonaa euroa (aiemmin 1 550–1 625 miljoonaa euroa) tarkoittaen 8–11 prosentin vuosikasvua.

Miten Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa -segmentti kehittyi?

Isossa-Britanniassa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi kaksinumeroista vauhtia vuodentakaisesta ja lähestyy 5 miljoonaa, joista noin 4 miljoonaa on ajoneuvovakuutuksia ja 1 miljoona kotivakuutuksia. Segmentin bruttomaksutulo kasvoi vertailukelpoisesti 7 prosenttia.

Samaan aikaan Ison-Britannian ajoneuvovakuutusmarkkina pysyi edelleen vaisuna, joskin vakuutusten uusimisen yhteydessä hintojen kehityksessä oli nähtävissä positiivisia merkkejä. Vakuutustoimintamme kannattavuus säilyi edelleen tavoittelemallamme tasolla yhdistetyn kulusuhteen ollessa 88–90 prosentin haarukassa. Tämä siitä huolimatta, että kuuma ja kuiva kesä lisäsi maaperän painumisesta johtuvia vahinkoja sekä palovahinkoja kotivakuutuksissa.

Kykymme ylläpitää ja säilyttää vahva underwriting-toiminnan kannattavuus erilaisissa markkinaolosuhteissa perustuu kurinalaiseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun, aktiiviseen kasvun hallintaan sekä johdonmukaiseen keskittymiseen pitkän aikavälin arvonluontiin lyhyen aikavälin tulosten maksimoinnin sijasta.

Mitkä ovat keskeiset poiminnat Pohjoismaiden yritysasiakkaat- ja Pohjoismaiden suurasiakkaat -segmenteistä?

Jo edellisellä neljänneksellä nähty myönteinen kehitys pk-yritysasiakkaissa vahvistui edelleen kolmannella neljänneksellä ja johti vertailukelpoisen bruttomaksutulon 9 prosentin kasvuun pk-yritysasiakaslinjassa. Tätä tuki vankka kehitys kaikissa Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa, missä myynti on kasvanut vahvasti Topdanmark-integraation edistymisen ja myyntijärjestelmien yhtenäistämisen hyötyjen näkyessä yhä selvemmin. Kokonaisuudessaan Pohjoismaiden yritysasiakkaat -segmentin vertailukelpoisen bruttomaksutulon kasvu oli lähes 7 prosenttia.

Pohjoismaiden suurasiakkaat -segmentissä keskityimme edelleen hyvän kannattavuuden ylläpitämiseen suurten kiinteistöjen vakuutusmarkkinan hinnoitteluympäristön jatkuessa pehmeänä. Segmentin vertailukelpoinen bruttomaksutulo kasvoi 3 prosenttia uusien projektivakuutusten myynnin ja henkilövakuutusten vahvana jatkuneen kasvuvireen tukemana.

Lisäksi suurvahinkokehitys oli suotuisaa molemmissa segmenteissä.

Tekoälyagenttien vaikutuksista vakuutusalaan on keskusteltu viime aikoina paljon. Millainen merkitys AI-agenteilla voi olla vakuutusalalle tulevaisuudessa?

On tärkeää muistaa, että vakuuttamisessa on kyse paljon muustakin kuin vakuutusten myynnistä. Erityisesti Pohjoismaissa vakuutusala on yhä enemmän palveluliiketoimintaa, jonka ytimessä on korvauskäsittely. Pelkästään Pohjoismaissa meillä työskentelee runsaat 2000 korvausalan ammattilaista, ja lisäksi meillä on noin 3 000 vahinkokumppanin verkosto. Tekoäly ei hinaa rikkoutunutta autoa korjaamolle, korjaa sitä tai järjestä tilalle sijaisautoa. Näiden asioiden hoitamiseen tarvitaan jatkossakin ihmisiä, paikallista osaamista ja kattavia kumppaniverkostoja. Monissa tapauksissa emme maksa asiakkaalle suoraan korvausta, vaan järjestämme vahingon korjaamisen tai ongelman ratkaisemisen.

Pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina eroaa myös melko lailla monista muista markkinoista. Se on jo pitkälle digitalisoitunut, ja vakuutusten vertailu on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi Suomessa autovakuutuksen hintatarjouksen saamiseen riittää yleensä auton rekisterinumero, henkilötunnus ja arvio vuotuisista ajokilometreistä.

Vakuutusyhtiöt eivät myöskään kilpaile pelkästään hinnalla. Asiakkaat arvostavat palvelun laatua, sujuvaa korvauskäsittelyä, luotettavuutta ja käytännöllisyyttä, jonka vakuutusten keskittäminen antaa. Tämä korostuu erityisesti Pohjoismaissa, missä asiakassuhteet ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja asiakaspysyvyys on historiallisesti ollut 85–90 prosentin tasolla. Vaikka AI-agentit voivat helpottaa vakuutusten hintavertailua ja vakuutusyhtiön vaihtamista, vakuutus ja sen hinta ovat vain osa palapeliä.

AI-agentit toimivat myös todennäköisesti parhaiten sellaisten vakuutusyhtiöiden kanssa, joilla on jo vahvat digitaaliset valmiudet. Tämä antaa meille hyvät lähtökohdat. Samalla täytyy muistaa, että tekoäly tarjoaa meille myös mahdollisuuksia tehostaa toimintaamme sekä parantaa asiakaspalvelua ja korvauskäsittelyä entisestään.

Mikä oli Tanskan IT-järjestelmiin liittyneen alaskirjauksen taustalla?

Olemme yhtenäistäneet Tanskan IT-järjestelmiä osana Topdanmark-integraatiota ja valinneet käyttöön parhaat järjestelmät sekä Ifiltä että Topdanmarkilta. Henkilöasiakasliiketoiminnassa siirrymme Topdanmarkin järjestelmäalustaan ja yritysasiakasliiketoiminnassa Ifin alustaan. 

Alaskirjauksella ei ollut vaikutusta kassavirtaan, emmekä odota uusia Tanskan IT-järjestelmiin liittyviä alaskirjauksia. Kokonaisuudessaan Topdanmark-integraatio on edennyt hyvin, ja olemme jo saavuttaneet kaksi kolmasosaa vuodelle 2028 asetetusta synergiatavoitteesta.

Miten Sammon sijoitukset kehittyivät neljänneksellä?

Markkinakorot nousivat neljänneksen aikana melko voimakkaasti etenkin korkokäyrän lyhyessä päässä, mikä heikensi merkittävästi sijoitustemme tuottoja. Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -63 miljoonaa euroa (554). Tätä selittivät pääasiassa korkosijoituksista aiheutuneet -253 miljoonan euron (-15) nettotappiot, jotka koostuivat pääosin realisoitumattomista markkina-arvotappioista.

Samaan aikaan korko- ja osinkotuotot kasvoivat ja olivat 170 miljoonaa euroa (144). Korkosalkkumme suhteellisen lyhyen duraation ansiosta olemme voineet tehdä uusia sijoituksia aiempaa korkeammalla tuottotasolla, minkä voi odottaa tukevan kehitystä myös jatkossa.

Sijoitusten kokonaistuotto jäi neljänneksellä -0,4 prosenttia negatiiviseksi, mikä heijasti -0,8 prosentin negatiivista tuottoa korkosalkussa ja 1,8 prosentin positiivista tuottoa osakkeissa.

Konsernin sijoitussalkusta on saatavilla lisätietoa neljännesvuosittaisessa sijoittajaesityksessämme, josta käy ilmi muun muassa korkosijoitusten jakauma (dia 43), suurimmat suorat osakesijoitukset ja suurimmat osakerahasto- ja -ETF-sijoitukset (dia 44).

Operatiivinen osakekohtainen tuloksenne kasvoi kolmannella neljänneksellä 2 prosenttia, mutta raportoitu osakekohtainen tulos laski 64 prosenttia. Mistä tämä ero johtuu?

Raportoitua osakekohtaista tulosta, joka oli 0,10 euroa (0,28), rasittivat neljänneksellä korkosijoitusten markkina-arvojen epäsuotuisat muutokset, joista seuranneet sijoitustoiminnan nettotappiot olivat -63 miljoonaa euroa. Vertailukaudella raportoitua tulosta tuki merkittävästi NOBAn listautumisesta kirjattu 355 miljoonan euron nettovoitto, minkä ansiosta konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 554 miljoonaa euroa. Lisäksi raportoitua osakekohtaista tulosta rasitti Tanskan IT-järjestelmiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden 118 miljoonan euron alaskirjaus. Olemme pyrkineet havainnollistamaan näitä tekijöitä ohesta löytyvästä grafiikasta.

Onko vielä jotain muuta, mitä sijoittajien olisi hyvä tietää?

Olemme ilmoittaneet, että järjestämme Investor Updaten (”Sijoittajapäivä”) Lontoossa 17.11.2026. Tilaisuudessa asetamme uudet tavoitteet seuraavalle strategiakaudelle. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä, ja esitysmateriaalit julkaistaan sijoittajasivuillamme.

Kuvat: Q3/2026 Investor Presentation