Tekoäly loistaa Wall Streetillä – mikä on ero 1990-luvun teknokuplaan?
Tiivistelmä
- Näkemyksemme mukaan tekoälybuumi eroaa 1990-luvun dotcom-kuplasta, sillä nykyiset arvostustasot ovat maltillisempia ja teknologiayritykset ovat kannattavampia, mikä vähentää riskiä kuplan puhkeamisesta.
- Arvioimme, että tekoälyinvestoinnit ovat merkittävä talouskasvun ajuri, ja suurten teknologiayritysten investoinnit datakeskuksiin ja IT-infrastruktuuriin voivat tuoda pitkäaikaisia tuottavuushyötyjä.
- Odotamme, että nykyinen investointibuumi on vasta alussa, sillä pääomamenojen kasvu on ollut maltillista verrattuna 1990-luvun lopun tilanteeseen, mikä viittaa mahdollisuuteen kestävälle kasvulle.
- Näkemyksemme mukaan nykyinen tilanne ei aiheuta merkittävää systeemiriskiä Yhdysvaltain taloudelle, sillä investoinnit ovat suurelta osin rahoitettu yritysten omilla tuotoilla, mikä tekee tilanteesta vähemmän vaarallisen rahoitusjärjestelmän kestävyyden kannalta.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Tekoäly on kuuma teema erityisesti Wall Streetilla, ja isojen teknologiayhtiöiden markkina-arvo kurkottelee jo yli neljännestä suhteessa koko osakemarkkinaan. Kovan nousun jälkeen sijoittajan mieleen eittämättä nousee ihmettelyä siitä, ollaanko Yhdysvalloissa dotcom-aikakautta edeltävässä tilanteessa, joka lopulta päättyi teknologiakuplan puhkeamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan nykyistä AI-buumia ja sitä, kuinka se eroaa 1990-luvun lopun kuplasta. Teksti pohjautuu TS Lombardin artikkeliin.
Versoja megatrendeistä keskuspankkeihin
Tekoälybuumissa on monta versoa aina megatrendeistä keskuspankkeihin. Sijoittajien optimismi uusiin tekoälyinnovaatioihin liittyen on kiihdyttänyt Wall Streetin indeksit uusiin huippuihin. Toki optimismille on ollut katettakin, sillä teknologiasektori on ollut tuottokone. Esimerkiksi viisi suurinta megateknologiayritystä ovat saavuttaneet 15–30 %:n vuotuisen EPS-kasvun vuoden 2024 lopusta lähtien. Samalla AI on synnyttänyt valtavan investointibuumin. Suuret teknologiayritykset käyttävät jopa 400 miljardia dollaria pelkästään vuonna 2025 (yli 1 % kokonaisbruttokansantuotteesta) datakeskusten ja IT-infrastruktuurin rakentamiseen. Jotkut talouskommentoijat ovatkin todenneet, että USA:n talous olisi jo taantumassa ilman AI-investointeja.
Kuvio. Teknologiajättien osuus USA:n pörssiyhtiöiden markkina-arvosta, %.
Kuvio. Teknologiajättien capex, % BKT:sta.
Lähde: TS Lombard
Tekoälystä odotetaan paitsi lyhyen aikavälin talouskasvuajuria investointien kautta, myös kokonaan uutta tuottavuuden lähdettä. AI-härkien mukaan olemme eksponentiaalisella tiellä kohti yleistä tekoälyä (AGI), joka mullistaa talouden ja lisää merkittävästi vaurautta ja tuottavuutta samalla painaen työvoimakustannukset lähelle nollaa. Tämä on vielä täyttä spekulaatiota, sillä tekoälyn pitkän aikavälin vaikutuksia emme luonnollisesti ole vielä nähneet.
Megatrendien ja tulostehtailun ohessa tekoälybuumia on omalta osaltaan ajanut rahapolitiikka. Federal Reserve on jo löysännyt rahapolitiikkaansa ja siltä odotetaan jälleen keskiviikkona koronlaskua. Keskuspankin keventämisspekulaatiot ovat omalta osaltaan tukeneet teknologiasektorin osakkeita.
Kupla vai ei?
Entäpä sitten vertaaminen historiaan? Teknologiakuplia on puhjennut ennenkin, joten miksei nyt? Seuraavassa on listattu nykyistä AI-buumia ja dotcom-kuplaa erottavat tekijät:
• Arvostustasot: Nykyiset arvostustasot eivät ole lähelläkään Dotcom-kuplan aikaisia. Nykyisellään P/E-luvut liikkuvat 25–50:n tietämillä, kun taas 1990-luvun lopulla ne vaihtelivat 40–530:n haitarilla.
Kuviot: Teknologiajättien kannattavuus (EPS) ja arvostus (liukuva 12 kk P/E) nyt ja dotcom-kuplassa.
Lähde: TS Lombard
• Yritysten kannattavuus: Toisin kuin Dotcom-aikana, jolloin monet yritykset perustuivat toivoon eikä todellisuuteen ja kärsivät virheellisistä liiketoimintamalleista, nykypäivän teknologiajätit ovat erittäin kannattavia ja niillä on todistetun hyvä “track-record”.
• Pääomamenojen mittakaava: Vaikka investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi, nykyinen capex-buumi on suhteellisen maltillinen verrattuna 1990-luvun lopun buumiin. Tuolloin teknologiaan käytetyt menot kasvoivat vähintään 20 % joka vuosi viiden vuoden ajan, kun nyt kasvu on ollut 20 % vasta viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämä viittaa siihen, että nykyinen buumi voi olla vasta alussa.
• Ei luottokuplaa tai velkaantumista: Toisin kuin esimerkiksi subprime-kriisin edellä, Yhdysvaltain finanssijärjestelmässä ei ole nähtävissä laajaa luottokuplaa tai merkittävää velkaantumista. Suuret teknologiayritykset ovat rahoittaneet investointejaan investoimalla omia tuottojaan uudelleen. Tämä tekee nykyisestä tilanteesta vähemmän vaarallisen rahoitusjärjestelmän kestävyyden kannalta.
• Vähäisempi systeemiriski (ainakin vielä): Tekoälykupla ei ole ainakaan vielä systeemiriski Yhdysvaltain taloudelle. Tämä johtuu useista syistä: vaikka suurten teknologiayritysten capex on noin 1 % BKT:stä, se yliarvioi sektorin taloudellisen vaikutuksen, koska suuri osa laitteista on osa tuontia. Lisäksi datakeskusten rakentaminen ei aiheuta suurta resurssien väärinjakautumista työmarkkinoilla.
Vaikka tekoälykuplassa voidaan siis nähdä kuplamaisia piirteitä, monet tekijät erottavat sen dotcom-ajan kuplasta. Kuitenkin kovan nousun jälkeen vaaran merkkejäkin on ilmoilla ja sijoittajien kannattaakin pohtia, voivatko esimerkiksi massiiviset investoinnit datakeskuksiin saavuttaa riittävästi tuottoa, jotta hype on perusteltu.
Luetuimmat artikkelit
