Tulevatko massiiviset energiatuet jälleen Eurooppaan?

Makrokatsaukset

Tiivistelmä

Energiakustannusten nousu aiheuttaa painetta hallituksille ja keskuspankeille, mutta asiantuntijat varoittavat laajojen energiatukien markkinahäiriöistä.
Espanja, Saksa, Italia ja Kanada ovat jo ilmoittaneet energiaverojen alennuksista, ja Euroopan komissio ehdottaa lisätoimia energiatukiin liittyen.
Nykyiset tukipaketit ovat merkittävästi pienempiä kuin vuosina 2022–2023, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pysyvää inflaatiokierrettä.
Energiatuet eivät ole nousemassa keskeisimmäksi politiikkatoimeksi, vaan markkinataloudelle annetaan tilaa toimia.

Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.

Energiakustannusten jyrkkä nousu testaa jälleen hallitusten ja keskuspankkien kestävyyttä. Vaikka Lähi-idän kriisiin saataisiin pian ratkaisu ja energiakuljetukset Hormuzinsalmessa normalisoituisivat, monien asiantuntijoiden mukaan energiahinnoissa ei heti nähtäisi laskua mm. tuhoutuneen energiainfran vuoksi. Osa odottaa euromailta jälleen energiaelvytystä, muistellen vuoden 2022 mittavia tukipaketteja Ukrainan sodan alettua.

Poliittisella kentällä on jo merkkejä energiatuista. Espanja, Saksa, Italia ja Kanada ovat jo ilmoittaneet energiaverojen alennuksista, ja Euroopan komissio on ehdottanut lisätoimia energiatukiin liittyen. Britanniassa paine toimiin on puolestaan suuri pääministerin heikon aseman takia.
Monet asiantuntijat kuitenkin vastustavat laajoja energiatukia, eikä ihme. Hintakaton kaltaiset toimet häiritsevät markkinamekanismia: kun tarjonta vähenee, hintojen tulisikin nousta kysynnän hillitsemiseksi ja suurten vajeiden välttämiseksi. Tukitoimet estävät tämän tarpeellisen kysyntäsopeutuksen, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa nostaa hintoja entisestään.

Keskeisenä huolenaiheena ovat finanssipolitiikan inflaatiovaikutukset. Jos elvytykseen taas lähdettäisiin, voisivatko massiiviset julkiset menot palauttaa 1970-luvun kaltaisen inflaatiokierteen? Tuskin. Pysyvä inflaatio-ongelma edellyttäisi budjettialijäämien jatkuvaa kasvua vuodesta toiseen, eikä tällaista kehityskulkua ole näköpiirissä. Lisäksi nykyiset tukipaketit ovat merkittävästi pienempiä kuin vuosina 2022–2023. Espanjan energiaohjelma on 0,3 prosenttia BKT:sta, ja Saksan toimet lähinnä marginaalisia. Mittakaava on siis täysin eri kuin takavuosina, jolloin energiapaketit nousivat euroalueen suurmaissa 3–5 %:iin suhteessa BKT:hen (ks. kuvio). Energiatuet eivät siis ole nousemassa keskeisimmäksi politiikkatoimeksi, vaan markkinataloudellekin annetaan tilaa tehdä tehtävänsä.