Turkin keskuspankki taipui taas ohjauskoron laskuun, vaikka hintojen nousu kiihtyy

Korkosykli on globaalisti liikahtanut kiristävämpään suuntaan, mutta ei kaikkialla. Turkin keskuspankki nimittäin kulkee korkosyklissä vastavirtaan, sillä se laski eilen ohjauskorkoaan 16 %:sta 15 %:iin. Ohjauskoron lasku tapahtui siitäkin huolimatta, että Turkin inflaatio laukkaa voimakkaana, lähes 20 %:ssa, edelleen. Ohjauskorko on pelkästään syksyn aikana laskenut 19 %:n tasolta nykyiseen 15 %:iin. Kuluttajahintojen nousu on puolestaan ollut kaksinumeroista vuodesta 2019 lähtien, mutta silti keskuspankki verhoili päätöksensä näkemykseen väliaikaisista hintapaineista.

Keskuspankki on raskaan poliittisen painostuksen kohteena, sillä maan presidentti Tayyip Erdogan on avoimesti kritisoinut keskuspankin politiikkaa inflaation vastaisessa taistelussa ja vaihtanut ahkerasti myös keskuspankin johtoa. Erdoganin mielestä rahapolitiikka on ollut liian kireää ja korkoja pitäisi laskea. Syksyyn asti keskuspankin johto ohitti vaatimukset, mutta poliittinen painostus on vienyt voiton syksyn mittaan, mikä on johtanut ohjauskoron laskuihin. Tämä heikentää keskuspankin uskottavuutta ja on näkynyt Turkin liiran kurssissa, joka on heikentynyt tänä vuonna jo yli 30 % dollaria vastaan.

Suurten keskuspankkien – Federal Reserven, Japanin keskuspankin ja EKP:n – likviditeettijuhlat ja velkakirjaostot ovat aiheellisestikin nostaneet esiin kysymyksiä keskuspankkien itsenäisyyden merkityksestä. Yhtenä itsenäisyyden tärkeänä tekijänä on pidetty vakautta: keskuspankkien päättäessä itsenäisesti rahapolitiikasta niillä on myös parhaat edellytykset ylläpitää vakautta: hintavakautta tai rahoitusvakautta. Turkin tapahtumat toimivat taas muistutuksena tämän itsenäisyyden tärkeydestä, ja liiran kurssissa näkyy markkinatoimijoiden turhautuminen vaikeasti ennustettavaan politiikkaan.