USA:n infrainvestoinneissa tarjolla iso potti, jonka jakaminen kestäisi

Yhdysvallat aikoo panostaa koronaelvytyksen jälkeen pitkän aikavälin talouskasvuun, ja Valkoisen talon ehdottama ”American Jobs Plan”, yli 2000 miljardin talouspaketti on edelleen käsittelyssä kongressissa. Paketin keskiössä on etenkin infrastruktuuri, sillä suunnitelmassa aiotaan mm. kunnostaa 20 000 mailia Yhdysvaltain tieverkostoa, 10 suurta taloudellisesti tärkeintä siltaa ja 10 000 pienempää siltaprojektia. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu liikenteen keskusten eli lentokenttien ja asemien kunnostustoimia. Tähän kohdistettaisiin uutistietojen perusteella 621 miljardia dollaria. Käytännössä se kaksinkertaistaa liittovaltion investoinnit julkiseen liikenteeseen, joten mittaluokka on suuri.

Lisäksi 650 miljardia kohdennettaisiin kansalaisten elintason laadun parantamiseksi, kuten puhtaan veden lisäämiseksi ja laajakaistayhteyksien nopeuttamiseksi. 580 miljardia kohdistetaan teollisuussektorin vahvistamiseen ja tästä 180 miljardia puolustuksen ulkopuoliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vielä lopuksi 400 miljardia käytettäisiin ikääntyneiden ja vammautuneiden hoivaan.

Presidentti Bidenin ehdotus voi kongressin käsittelyssä muuttua vielä radikaalistikin, mutta nykymuodossaan sitä kuvataan suurimmaksi talouspanostukseksi sitten sotien jälkeisen jälleenrakennuksen. Tosin nykysuunnitelmat eroavat siinä, ettei nyt ole tarvetta jälleenrakentaa, vaan lähinnä korjata. Kuten alla olevista kuvioista on nähtävissä, USA:n rakennusinvestoinnit kokivat pahan kolauksen finanssikriisissä. Koronakriisi ei sen sijaan tahtia juuri hidastanut osin elvytyspakettien ansiosta. Lisäksi investointien bkt-osuudessa ei juuri ole ollut kasvua verrattuna 2000-luvun alkuun, joten tässä mielessä varaa olisi lisätä etenkin pitkän aikavälin kasvua tukevia investointeja.

Kuvio. Julkisten investointien osuus BKT:sta kehittyneissä talouksissa, 2000-2010 ka.=100, lähde: IMF

Bidenin kunnianhimoisen suunnitelman riskejäkin on punnittu. Sen vastapainona olisivat yhteisöveron korotukset, jotka eivät luonnollisestikaan ole tervetulleita yrityskentässä. Lisäksi uuden paketin pelätään aiheuttavan talouden ylikuumenemista, sillä kasvuennusteet ovat kovia lähivuosille ilman sitäkin. IMF:n raportissa kuitenkin muistutetaan, että aikajänne infrastruktuuri-investoinneille on pitkä. Valmisteluihin menee 3-8 vuotta ja toteuttamiseen saman verran, eli kokonaiskesto venyy 6-15 vuoteen. Näin ollen vaikutusten jakautuminen ulottuu laajalle, jolloin kapasiteetti ehtii sopeutua muutoksiin.

Työllistämisvaikutukset julkisilla investoinneilla ovat olleet kohtuullisen hyviä USA:ssa ja infrastruktuuri-investoinnit ovat työllistämisvaikutuksiltaan investointien yläpäässä. Toki vaikutus on kehittyvissä talouksissa suurempi kuin kehittyneissä talouksissa, em. IMF:n tutkimuksessa todetaan. Ensimmäisissä 1 miljoonalla dollarilla julkisia tieinvestointeja voi luoda 5 työpaikkaa, kun sama osuus kehittyneissä talouksissa on 2 työpaikkaa. Selvää on, että infrapaketilla haetaan nimensäkin mukaisesti työllisyysvaikutuksia ja taloudellisen epätasa-arvon vähenemistä. Rakennusalan työllisyydelle sillä voikin olla suuri vaikutus pitkällä aikavälillä.