Vaihteleva viikko takana, kauppasodan pallo ilmassa

Viime viikko oli Euroopan osakemarkkinalla nousuviikko, mutta Yhdysvalloissa meno yskähteli. Varsinainen viikon uutispommi saatiin vasta viikonloppuna, kun Valkoinen talo ryhtyi sanoista tekoihin ja asetti 25 %:n tullit Meksikosta ja Kanadasta suuntautuvalle tuonnille (pl. Kanadan energiasektori, jolle 10 %:n tullit) ja 10 %:n lisätullit kiinalaiselle tuonnille. Tullit tulevat voimaan huomenna tiistaina, joten olemassa on vielä mahdollisuus neuvotella maksuja alemmas. Lisäksi presidentti Donald Trump totesi, että tulleja tullaan varmasti asettamaan myös EU:ta vastaan, mutta ajoitus niiden suhteen on vielä auki. Kauppasota on siis vahvasti pöydällä ja aamun osakemarkkinan laskusta on helposti pääteltävissä, että se on suuri epävarmuuden lähde jälleen markkinalla.

Valkoisessa talossa vaikutetaan elävän selvästi eri todellisuudessa, kuin sen ulkopuolella. Maailmankauppa perustuu suhteelliseen etuun, ja siitä hyötyvät matalampien kustannusten vuoksi vapaan kaupan maailmassa kaikki. Valkoisessa talossa maailmankauppa nähdään sen sijaan ryöstönä, jossa Yhdysvallat toimii maksajana ja muut siitä yksipuolisina hyötyjinä. Tämä näkökulma on jäänyt vähemmistöön asiantuntijoiden keskuudessa, sillä uusista tulleista annetut näkemykset ovat olleet negatiivisia. Esimerkiksi Bloombergilla arvioitiin, että USA:n tuonnista 43 % ja BKT:sta 5 % tuli nyt tullien alaisuuteen (Kiina, Meksiko ja Kanada ovat suurimmat tuontimaat). Yhdysvaltain keskimääräinen tullitaso nousisi kertaheitolla nykyiseltä 3 %:n tasolta 10,7 %:iin.

Tuonnin laskusta aiheutuvat aukot täyttääkseen Yhdysvaltain täytyisi lähes kaksinkertaistaa oma tuotantonsa, mikä on lähes mahdoton tehtävä lyhyellä aikajänteellä. Bloombergilla estimoidaan, että mikäli kauppakumppanit vastaavat samalla mitalla tullikorotuksiin, leikkaisi se 1,2 %-yksikköä Yhdysvaltain BKT:sta ja lisäisi 0,7 %-yksikköä pohjainflaatioon. Lisäksi aamun arvioissa on vilahdellut stagflaatiouhka Kanadassa ja Meksikossa, sillä niillä viennin osuus Yhdysvaltoihin on suhteessa suuri. Kiinalla on kokemusta jo 2018-2019 kauppasodasta, jolloin vaikutus kauppaan Yhdysvaltain kanssa oli nähtävissä, mutta jäi maltilliseksi, kuten ao. kuviosta on nähtävissä.

Kuvioiden lähde: Bloomberg

Trumpin uuden kauden alkaessa lähes kaikki tekivät samat oletukset lähitulevaisuuden politiikasta: Trump kyllä suitsii maahanmuuttopolitiikkaa, mutta massakarkoituksia tuskin tulee (koska se vähentää työvoimaa ja voi vahingoittaa talouskasvua), tariffeja nähdään mutta ne ovat osittaisia tai tiettyihin aloihin kohdistettuja ja Fedin kanssa ei tule suuria konflikteja. Viikonloppu osoitti, että tariffien kohdalla siirryttiin kohti konkretiaa. Trumpia ei valittu vain ”suojelemaan osakemarkkinaa” ja etenkin kauppapolitiikan osalta Valkoinen talo näyttää menevät kovaa vauhtia kohti riskiskenaariota, jossa politiikka hidastaa talouskasvua ja samaan aikaan inflaation kautta pakottaa Fedin pitämään ohjauskorkonsa odotettua korkeammalla tasolla. Tämä ei välttämättä aiheuta markkinaromahdusta, mutta minitaantumaan se riittäisi. Vaikutukset riippuvat kuitenkin myös muiden kauppakumppanien vastauksista, joten pallo on ilmassa.