Vaikeneminen ei ole enää kultaa keskuspankeissa

”Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa” kuuluu vanha sanonta. Tämä ei päde keskuspankkien puheissa, sillä viestinnän määrä on räjähdysmäisesti kasvanut viime vuosina. Keskuspankkien viestintää kriisistä kriisiin käsiteltiin laajalti tuoreessa Talouden jäljillä -jaksossa.

Katseet Federal Reserven tekoihin

Keskuspankkien painoarvoissa on eroja ja sijoittajan kannattaa seurata rahapolitiikassa paitsi sitä, mitä päätetään, myös sitä, missä päätetään. Olen aikaisemmin makrokommenteissa maininnut, että erityisesti katseet on syytä suunnata Atlantin taa Federal Reserveen. Kun Fed päättää, eurotalous ja osakemarkkina tottelee, käy ilmi mm. EKP:n tutkimuksesta. Federal Reserven koronnostoilla on sen mukaan vaikutuksia myös paitsi euroalueen teollisuustuotantoon ja työllisyyteen, myös rahoitusmarkkinaan velkakirjakorkojen kautta.

Sijoittajatkin ovat alkaneet seurata keskuspankkeja tarkalla silmällä, ja puheista on tullut etenkin rahapolitiikan käännepisteissä jopa yksi markkinan ajuri. Tämä ei ole ihme, sillä viestinnällä tosiaan on ennustevoimaa tekojen selittäjänä. Keskityin aikoinaan lisensiaattityössäni siihen, kuinka hyvin EKP:n päätöksentekijöiden puheilla onnistuttiin ennakoimaan rahapolitiikkamuutoksia 2007-2010, finanssikriisin syövereissä siis. Ilmi kävi, että viestintä ennakoi tulevia korkopäätöksiä hyvin ja oli tärkeänä selittäjänä talousodotusten lisäksi. Myöhemmin julkaistusta tutkimuspaperista selvisi, että hyvin samankaltaisia tuloksia saadaan, jos mukaan otetaan myös keskuspankkien jättiläinen eli Federal Reserve. Keskuspankkeja siis todella kannattaa kuunnella.

Mitä viestiä markkinalle nyt halutaan lähettää?

Viestintä on siis tärkeä väline keskuspankkien läpinäkyvyyden parantamisessa ja "oikean" sanoman lähettämisessä. Kävin läpi Reutersin keskuspankkiuutiset edellisten korkopäätösten jälkeen, ja kokosin alla olevaan taulukkoon rahapolitiikan linjaa koskevat lausunnot otsikkotasolla sekä EKP:lta että Federal Reserveltä (EKP sinisellä, Fed punaisella).

Keskuspankkiirien puheet 24.3.-5.4.2023, lähde: Reuters

*Mester ja Barkin eivät ole avomarkkinakomitean äänestäviä jäseniä 2023.

Keskuspankkiirit kiinnittivät etenkin maaliskuun puolivälin jälkeen ahkerasti huomiota pankkiriskeihin, mutta inflaatio ja euroalueella etenkin pohjainflaatio on edelleen vahva ajuri rahapolitiikalle. Tässä mielessä viesti ei ole muuttunut aikaisemmista kuukausista, ja sekä EKP:ssa että Fedissä löytyy puolustajansa sille, että lisää koronnostoja on tulossa. Tahti kuitenkin hidastunee lähikuukausina ja sen jälkeen katseet kiinnittyvät siihen, mille tasolle korot lopulta jäävät. Ohjauskoron laskuja ei ole keskuspankkiirien mukaan luvassa tänä vuonna, mutta markkinoilla niitä hinnoitellaan jo täydellä tohinalla. Lähikuukaudet näyttävät, kumpi on lopulta oikeassa.