Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Donald Trumpin junailemien tuontitullien pelättiin nostavan hintoja merkittävästi ja toppaavan talouskasvua. Niin ei kuitenkaan ole toistaiseksi käynyt.
Viime keväänä ”vapautuspäivän” jälkeen tunnelmat talousennustajien keskuudessa olivat kireät. Muistan itsekin povanneeni, että tullit varmasti siirtyvät kuluttajien maksettaviksi samalla inflaatiota kiihdyttäen. Samalla talouskasvu hidastuu, koska yhä suurempi osa kuluttajien tuloista menee tullien kustannuksiin.
Kuinkas sitten kävikään? Yhdysvaltain talous puksuttaa edelleen ja talouskasvuennusteita on nostettu vuoden loppua kohden. Inflaatio on tuoreimpien lukujen mukaan edelleen koholla 3 %:ssa, mutta matalampana kuin kevään huiput, ja sille odotetaan edelleen laskua. Tullien vaikutus on siis ollut vaimeampi kuin odotettiin, mikä luonnollisesti on hyvä asia kuluttajan kannalta. WSJ:n tuoreessa artikkelissa esitellään lisäksi Bank of American estimaattia, jonka mukaan 50–70 % tulleista tulee lopulta kuluttajan maksettavaksi, ei suinkaan 100 %. Yritykset siis kantavat osan kustannuksista.
WSJ tarjoaa mielenkiintoisen noston myös todellisista yritysten maksamista tullitasoista, mikä tukee väitettä vaimeista talousvaikutuksista. Artikkelissa esitelty Pantheon Macroeconomicsin analyysi nimittäin näyttää, että liittovaltio keräsi lokakuussa 34 mrd. dollaria tullituloja. Jos sama tahti jatkuu, tarkoittaisi se 400 mrd. tuloja koko vuodelle, eli selvästi alle valtiovarainministeri Scott Bessentin 500–1000 mrd. arvioiden. Analyysin mukaan kerätyt tulot viittaavat 12,5 %:n efektiiviseen tullitasoon, eli selvästi alle yleisesti määritellyn 17 %:n tason. Tämä viittaa paitsi erinäisten tullien porsaanreikien käyttöön, myös tuonnin siirtämiseen korkeampien tullien maista, kuten Kiinasta, muualle. Vaikka pahinta siis pelättiin, sitä ei taaskaan sattunut, mikä on osaltaan myös pörssinousun taustalla.