“Kun osuu siihen harhaan, jossa luulee, että selviää”

“Miten nopeasti katoaakaan askelmerkit elämän. Kun osuu siihen harhaan, jossa luulee, että selviää.” Arpan Luulin että -kappaleen sanat ovat tulleet mieleen viime aikoina etenkin sijoittajatunnelmia seuratessa. Iranin sota ja energiaviennin häiriöt pitkittyvät, mutta silti pörsseissä tavoitellaan uusia huippuja. 

Rauhallisuuteen on syynsä talouden rakenteissa esimerkiksi energiatehokkuuden kasvun kautta. Kehittyneet taloudet ovat vuosikymmenten saatossa siirtyneet vähemmän energiaintensiivisiin palveluihin, kuten rahoitukseen ja terveydenhuoltoon, energiaintensiivisemmän valmistuksen sijaan.

Uusiutuvilla energialähteillä on myös ollut oma roolinsa muutoksessa. Sekä aurinko- että tuulivoima hukkaavat vähemmän energiaa lämpönä kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Kuluttajalaitteita on suunniteltu uudelleen käyttämään vähemmän sähköä, ja yritykset ovat puristaneet parannuksia teollisissa prosesseissaan energian säästämiseksi.

Lähde: WSJ

Aiheesta on myös laajempaa tutkimusta, käy ilmi WSJ:n artikkelista: IMF:n mallinnuksen mukaan eurooppalaisten yritysten vuoden 2022 kriisin jälkeen käyttöön ottamat energiansäästötoimet vähensivät noin kolmanneksella Euroopan taloudelle aiheutuneita pitkän aikavälin vahinkoja. Edellisestä kriisistä on siis opittukin. Toinen resilienssiä lisäävä asia on uusiutuvien energialähteiden määrän kasvu fossiilisten sijaan. IMF:n laskelmien mukaan yli 50 % EU:n sähköntuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä, mikä vähentää osaltaan altistusta öljyn hinnanvaihteluille. Tehtävää kuitenkin vielä on, sillä teollisuuden energiahinnat ovat lähes tuplaantuneet vuotta 2022 edeltäviltä tasoilta ja ovat samalla selvästi korkeammilla tasoilla kuin Yhdysvalloissa.

Lähde: IMF

Energiariippuvuus on toki vain yksi osa sijoittajaoptimismin taustalla. Energiariskien ja jylläävien inflaatiopelkojen vastapainona jylläävät tekoälyvoimat, joista mm. Nokia ja Wärtsilä ovat päässeet hyötymään. Geopolitiikka on kuitenkin tuonut arvaamattomat käänteensä sijoittamiseenkin, ja niihin lienee syytä tottua. 

Esiin nostamisen arvoista on sekin, että asioiden muutosnopeus on aidosti kiihtynyt, ja tässä mielessä olemme uuden normaalin edessä. Siitä kertoo jo sekin, että S&P 500 -indeksin yhtiöiden elinikä indeksissä on lyhentynyt 2010-luvulla kolmasosaan siitä, mikä se oli vielä 50 vuotta sitten. Tietenkin tekoälyn tuoma muutos on yksi tekijä taustalla, mutta yleisesti geotalouden voimakas esiinmarssi tuo oman mausteensa pörssisoppaan. Tämä näkyy myös sijoittajien tunnelmissa: esimerkiksi Pörssisäätiön teettämässä tuoreessa Sijoittajabarometrissa 38 % vastaajista kertoi, että geopoliittinen tilanne on lisännyt passiivisuutta ja saanut sijoittajat odottavalle kannalle. Toisaalta 26 %:lle tilanteella ei ole ollut vaikutusta. Uskon, että nämä erilaiset kriisit ovat myös lisänneet toleranssiamme niiden kohtaamiseen (kappale on suora lainaus Sijoittaja-alokkaan tekemästä haastattelusta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa täällä).

Arpan kappaleen mukaiset harhaanastumiset voivat toisinaan tuoda eteen myös mahdollisuuksia ja niistä voi selvitä, vaikka yltiöpäiseen optimismiin on aina syytä suhtautua perusteluita hakien.