Yhtiön voitonjako ja varojen käsittely verotuksen näkökulmasta | Investco 11.12.2023

Investcon kirjoitukset täydentävät Inderesin analyysipalvelua. Esitetyt näkemykset eivät edusta Inderesin näkemyksiä eikä kirjoituksia pidä tulkita sijoitussuosituksina.

Edellisessä tekstissä henkilöllä oli suuri summa rahaa henkilökohtaisella tilillään. Pohdimme silloin, kannattaako varoja sijoittaa henkilökohtaisesti, kapitalisaatiosopimuksen kautta vai osakeyhtiön kautta ja miten tilanne eroaa erilaisten sijoituskohteiden osalta.

Tässä tekstissä suuri summa rahaa on päätynyt osakeyhtiön tilille esimerkiksi liiketoiminnan tai merkittävän sijoituksen myynnin seurauksena. Mitä vaihtoehtoja omistajalla on tästä eteenpäin varojen järjestelyyn ja miten niitä voisi tehdä järkevästi myös verotuksen näkökulmasta?

Kun yhtiössä on paljon voittovaroja, keskeinen suunnittelun kohde on voittovarojen purkaminen henkilökohtaiselle tilille mahdollisimman pienillä veroseuraamuksilla. Ensimmäisessä kappaleessa käymme läpi eri voitonjaon keinot ja pyrimme avaamaan voitonjaon vero-optimointia.

Toisessa kappaleessa pohdimme, mitä muita vaihtoehtoja omistajalla on. Kannattaisiko osa varoista omistaa henkilökohtaisesti, entä olisiko tässä vaiheessa hyvä hetki tehdä omistusjärjestelyjä? Jos omistaja haluaa lahjoittaa yhtiön varoja hyväntekeväisyyteen, liittyy myös tähän aiheeseen pohdittavaa verotuksen osalta. Viimeisessä kappaleessa käymme läpi kannattaako kiinteää omaisuutta kuten asuntoja ja autoja hankkia yhtiön vai omistajan nimiin.

VOITONJAON KEINOT

Osinko

Osingonjako on keino, jolla voittovaroja saa jaettua henkilölle huojennetusti verotettuna tietyn määrän joka kalenterivuosi. Huojennetusti verotetun osingon määrä jako vuodelle lasketaan 8% osuutena yhtiön edellisen vuoden veroilmoituksen nettovarallisuudesta. Huojennettu osinko voi olla maksimissaan 150.000€ per vuosi per henkilö. Summaan lasketaan yhteen henkilön kaikki listaamattomista osakeyhtiöistä saadut huojennetut osinkotulot. Huojennetusta osingosta verotetaan saajaa ja veron määrä on 7,5-8,5% jaetun osingon määrästä (25% osalta pääomatuloa ja 75% osalta verovapaata tuloa). Maksimit huojennetut osingot saadaan nostettua, jos yhtiön nettovarat ovat vähintään 1.875.000€. Huojennetun osingon kautta kotiutettuna yhtiön tuottojen kokonaisveroasteeksi muodostuu 26-27,2% (yhteisövero 20% ja lopuista 80%:sta henkilön pääomatulovero 30-34%).

Jos 8% nettovarallisuus johtaa suurempaan kuin 150.000€ osinkoon, ylittävältä osalta osinko verotetaan kuten pörssiyhtiöstä saadut osingot eli 85% osalta pääomatulona ja 15% osalta verovapaana tulona (25,5-28,9% veroaste). Jos taas osinkoa jaetaan yli 8% yhtiön nettovaroista, verotetaan osinko ylittävältä osalta kuten palkka eli ansiotulona. Ansiotulo-osinko on 75% osalta ansiotuloa ja 25% verovapaata tuloa. Huomioitavaa on kuitenkin, että osinko ei ole yhtiön verotuksessa vähennettävää kulua, kuten palkkakulut, tästä syystä 25% huojennus.

Palkka

Toinen keino, joka kannattaa aina huomioida, ovat ansiotulot palkan muodossa. Ansiotulot verotetaan Suomessa progressiivisesti eli verotus kiristyy ansiotulon vuotuisen määrän kasvaessa. Kaikki henkilön ansiotulot lasketaan yhteen. Progression alkupäässä verotus on kuitenkin erittäin kevyttä, lähellä nollaa. Näin ollen, jos osakeyhtiön omistaja ei saa palkkaa tai muita ansiotuloja muualta, on verotuksellisesti erittäin järkevää maksaa yhtiöstä palkkaa tietty määrä.

Palkka on yhtiölle tuloverotuksessa vähennettävää kulua, joten jos henkilön palkkavero jää alle 20% yhteisöveroasteen, on se suoraan kannattavaa. Usein halutaan myös maksaa hieman ekstraa eli palkkavero saa olla jonkin verran ylikin 20% yhteisöveroasteen, koska voittovarojen purkamisessa henkilölle on tietty arvo. Vuotuiset ansiotulot, johon tähdätään, ovat n. 15.000-40.000€ (2023) riippuen siitä paljonko halutaan maksaa ekstraa voittovarojen kotiuttamisesta. Myös henkilöverotukselliset tekijät kuten kotikunta vaikuttavat tarkkaan määrään. Henkilökohtaisen palkkamäärän optimointiin voi käyttää apuna esimerkiksi Verohallinnon veroprosenttilaskuria. Laskennassa on olennaista huomioida ansiotuloverotuksen progressiivisuus ja siten käyttää marginaaliveroprosenttia, eikä kokonaisveroprosenttia, vertailukohtana 20% yhteisöveroasteeseen.

Palkan sivukulut ja YEL

Jos palkkaa saava henkilö omistaa yhtiöstä itse yli 30% tai perheensä kanssa yli 50% ja toimii yhtiössä johtavassa asemassa eli esim. hallituksessa tai toimitusjohtajana, katsotaan hänet palkanlaskennassa yrittäjäksi. Silloin sivukuluja kuten eläkemaksuja ei mene suoraan palkasta muuta kuin sairausvakuutusmaksu 1,53% palkkasummasta, jonka yhtiö maksaa.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus ei ole sidottu palkkasummaan. Vakuutusmaksun määrä lasketaan yrittäjän itse ilmoittaman ”työtulon” vuosittaisesta määrästä ja on siitä n. 25%. Työtulo on se vuosittainen summa, joka maksettaisiin kuvitteelliselle työntekijälle, joka olisi palkattu tekemään yrittäjän työt. Vakuutus tulee ottaa, jos vuotuisen työtulon katsotaan ylittävän 8.575,45€(2023). Tarpeeksi passiivisen sijoitusyhtiön omistaja voinee perustella, ettei työtuloraja ylity ja näin hän ei ole YEL-velvollinen. Kun sijoitusyhtiön aktiivisuus lisääntyy, muodostuu myös YEL-velvollisuus. Voit lukea sijoitusyhtiön YEL-vakuutuksesta tarkemmin tästä.

Yhtiön purkaminen

Kuten osingon ja ansiotulojen osalta on huomattu, kevyellä verotuksella saa kotiutettua yhtiöstä omistajalle vain tietyn verran varoja vuosittain. Jos kaikki yhtiön varat halutaan omistajalle heti, on siihen olemassa keino, joskaan se ei usein ole yhtä verotehokas. Yhtiön voi purkaa, jolloin yhtiön varat siirtyvät omistajille. Purkamisessa yhtiön realisoitumattomat voitot tuloutuvat yhtiölle eli hankintahintojen ja purkamishetken käyvän arvon erotuksesta yhtiö maksaa yhteisöveron. Purkaminen katsotaan lisäksi henkilöverotuksessa oman yhtiön osakkeiden luovutukseksi, joka on henkilölle pääomatuloa. Luovutushinta on yhtiön omistusten käypä arvo em. yhteisöveron jälkeen ja hankintahinta on omistajan yhtiöön sijoittamat varat. Hankintahintana voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa, joka on 20% luovutushinnasta tai 40% luovutushinnasta, jos yhtiö on omistettu yli 10 vuotta. Veroseuraamus yhtiön purkamisen kautta voittovarojen vapauttamiselle on siten n. 27% tai n. 20%, jos yhtiö on omistettu yli 10 vuotta. Lisäksi mahdolliset realisoitumattomat arvonnousut tuloutuvat ensin yhtiön sisällä purkamisen yhteydessä. Kokonaisveroaste yhtiön tuotoille purkamisen kautta on siis yhteisövero 20% ja jäljelle jäävästä 80%:sta pääomatulot (18-34%) eli kokonaisuutena 34,44-47,2%.

Voitonjaon yhteenveto

Jos yhtiössä on runsaasti voittovaroja jaettavana, usein paras vaihtoehto on jakaa osinkoa huojennettu määrä, joka on 8% yhtiön nettovaroista ja enintään 150.000€. Osingon lisäksi on hyvä huomioida omistajan vuotuiset ansiotulot ja mahdollisesti maksaa verosyistä palkkaa omistajalle. YEL-vakuutusvelvollisuus on hyvä huomioida, erityisesti jos yhtiön toiminta on aktiivista.

Yhtiön purkaminen kertyneiden voittovarojen vapauttamiseksi aiheuttaa korkeamman kokonaisverotuksen, eikä sitä kannata tehdä, ellei suuria määriä varoja tarvita nopeasti henkilökohtaiseen käyttöön. Kymmenen vuoden hankintameno-olettama keventää purkamisen verotusta, mutta siitä huolimatta kokonaisveroaste jää korkeammaksi.

VAROJEN JÄRJESTELY

Lähtökohta tässä tekstissä on, että valtaosa henkilön varoista on yhtiössä. Kun yhtiön varoja saa jaettua vain tietyn verran vuosittain, johtaa tämä tilanteeseen, että valtaosa sijoituksista täytyy tehdä yhtiön kautta koska varat ovat siellä. Jos omistajalla on lisäksi varallisuutta myös henkilökohtaisessa omistuksessaan, on hänellä enemmän valinnanvaraa.

Jos yhtiön nettovarat ovat alle huojennettujen osinkojen maksimimäärän mahdollistavan nettovarallisuusrajan 1.875.000€ ja omistajalla on lisäksi henkilökohtaisia varoja vapaana, on usein verotuksellisesti kannattavaa sijoittaa näitä henkilökohtaisia varoja yhtiöön edelleen sijoitettavaksi. Tällaiset pääomasijoitukset yhtiöön voidaan kirjata yhtiön kirjanpidossa sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoon, jolloin yhtiön nettovarallisuus kasvaa vastaavasti ja mahdollistaa suuremmat huojennetut osingot jatkossa. Suuremmat huojennetut osingot auttavat purkamaan verotehokkaasti yhtiöön kertyneitä voittovaroja. SVOP-rahastoon tehty sijoitus on mahdollista palauttaa sijoituksen tekijälle 10 vuoden sisällä ilman veroseuraamuksia.

Jos sen sijaan yhtiön nettovarat ylittävät jo selvästi yli 1.875.000€ rajan, eikä tällöin 150.000€ vuotuinen osinko siitä enää nouse, on ylimääräisten varojen osalta hyvä punnita myös muita vaihtoehtoja. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi perheenjäsenten mukaan ottaminen, hyväntekeväisyys sekä henkilöverotuksen edullisimmat tilanteet.

Perheenjäsenten mukaan ottamisessa juuri tässä vaiheessa olisi se hyöty, että huojennettua osinkoa voisi jakaa enemmän kuin yhden henkilön maksimin 150.000€. Verotehokkaita keinoja järjestää edellä mainittu tilanne ovat esimerkiksi yhtiön osakkeiden lahjoittaminen sukupolvenvaihdoshuojennusta hyödyntäen sekä korvamerkitty SVOP-sijoitus yhtiöön, jota perheenjäsen(et) omistaa. Tästä aiheesta tulemme kirjoittamaan tarkemmin seuraavassa tekstissä.

Henkilökohtaisessa verotuksessa on sijoitusten osalta muutamia perustilannetta edullisempia väyliä. Jos sijoitukset ovat luonteeltaan erittäin pitkäaikaisia arvopaperisijoituksia ja sijoituskohteita on tarpeen vaihdella matkan varrella, ovat henkilökohtaiset osakesäästötili ja kapitalisaatiosopimus hyviä vaihtoehtoja, kun luovutusvoittoverotusta saadaan lykättyä. Mikäli taas sijoituskohteita ei ole tarpeen realisoida matkan varrella, suoraan omistetut yli 10 vuoden pituiset etf- tai rahastosijoitukset ovat hyvä ratkaisu 40% hankintameno-olettamasta tullessa mahdolliseksi. Myös ns. osinko-osakkeet eli korkeaa osinkotuottoa maksavat pörssiosakkeet tarjoavat kohtuullisesti verotettua (34%*85%=28,9% 2023) tuottoa henkilöverotuksen huojennuksen kautta; osingot verotetaan 85% osalta pääomatulona ja 15% verovapaana tulona.

Ilman edellisen kappaleen erikoiskeinoja sijoitustuottojen verotus on yhtiössä kevyempää verrattuna yksityishenkilön pääomatuloverotukseen. Kun henkilön pääomatuloverotus nousee yli 30.000€ ylittävältä osalta 34%:in, on yhtiön kautta tehtyjen sijoitusten kokonaisveroaste 26,8% (34% kantaan verrannollinen) selvästi alempi. Kuten edellisessä tekstissämme kirjoitimme, listaamattomiin yhtiöihin tehdyt sijoitukset on lähes poikkeuksetta järkevämpi tehdä yhtiön kautta.

Jos omistaja haluaa lahjoittaa yhtiön varoja hyväntekeväisyyteen, on aihetta hyvä pohtia myös verotuksen näkökulmasta. Suunnitelmallisesti toimimalla saadaan lahjoitettua enemmän rahaa kohteeseen, kun välistä menee vähemmän verottajalle. Yksi esimerkki verotehokkaasta lahjoittamisesta on lahjoittaa sijoituksia, jotka ovat lahjoittajan verotuksessa suuresti voitolla, jolloin lahjoittaja välttää luovutusvoittoveron. Toinen edullinen keino on säätiöidä osa yhtiön varoista, jolloin säätiö voi nauttia verovapaista sijoitustuotoista tästä eteenpäin ja lahjoittaa varoja vuosittain. Paras on kahden edellisen yhdistelmä. Aiheesta tullaan kirjoittamaan myöhemmin tarkemmin.

YHTIÖN OMISTAMA KIINTEÄ OMAISUUS

Jos yhtiö omistaa omaisuutta, jota omistaja käyttää henkilökohtaisesti, muodostuu tästä omistajan henkilökohtaiseen verotukseen verotettava etu. Ideana on, että omistaja saa rahanarvoista etua siitä, että saa käyttää ilmaiseksi yhtiön omistamaa omaisuutta. Yleisimpiä tällaisia omaisuuksia ovat asunnot, loma-asunnot ja autot. Verotuksen tavoite on luoda säännöt ja laskurit, jotka laskevat saadun edun määrän mahdollisimman tarkkaan ja lopputulos on veroneutraali. Veroneutraalissa tilanteessa verotus on yhtä suuri riippumatta siitä omistaako yhtiö omaisuuden ja omistaja käyttää sitä vai maksaako yhtiö palkkaa ja hankkii palkalla omaisuuden henkilökohtaisesti.

Luultavasti lopputulos onkin keskimäärin veroneutraali, mutta poikkeuksia ja hajontaa on. Poikkeukset eli tarkoituksella luodut veroedut ovat sellaisia, joita kannattanee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Näitä ovat mm. oman asunnon verovapaa luovutus sekä sähköautojen ja hybridiautojen alennukset autoedusta. Hajonta viittaa siihen, että Verohallinnon laskurit toimivat laajalla skaalalla, jolloin tietyissä tilanteissa edun todellinen arvo poikkeaa laskurin antamasta verotusarvosta. Tätä on helppo havainnollistaa asuntoedun kohdalla. Asuntoetulaskurissa tietyt postinumeroalueet generoivat saman neliökohtaisen arvon. Kuitenkin koko postinumeronipun kallein asunto on todennäköisesti ainakin kaksi kertaa edullisimman hintainen neliöhinnaltaan, mutta tuottaa saman neliökohtaisen asuntoetuarvon. Autoetulaskennassa erot ovat pienehköjä, mutta hajontaa saadaan esimerkiksi keskimääräisestä selvästi poikkeavissa ajomäärissä.

Suuremman hankinnan kohdalla voi tulla tilanne, ettei ole varaa valita hankitaanko omaisuus henkilökohtaisesti vai yhtiölle. Tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos erittäin suuri osa henkilön varoista on yhtiössä ja hankittava omaisuus on erittäin kallis. Pankki voi ääritilanteessa todeta, ettei henkilö pysty hoitamaan lainamenojaan. Oman asunnon kohdalla vipua saanee paremmin ja edellä kuvattu ongelmatilanne on erittäin harvinainen, mutta muiden kiinteistöjen osalta tilanne voi hyvinkin tulla vastaan. Hyvä näin päin, koska usein verotuksellisesti intressi on juurikin hankkia oma asunto henkilökohtaisesti, jotta pääsee hyödyntämään verovapaata luovutusta tulevaisuudessa. Vielä ennen lainakorkojen merkittävää nousua myös edullinen henkilökohtainen laina oli motiivi hankkia omaisuutta henkilökohtaisesti.

Yhteenvetona voisi sanoa, että kiinteän omaisuuden hankkiminen yhtiölle ei ole lähtökohtaisesti veroetu, mutta tilannekohtaisia eroja löytyy. On siten hyvä harkita jokaisen suuremman hankinnan kohdalla, onko ostaminen kannattavampaa yhtiön vai henkilön omistukseen. Valintojen vaikutukset kertaantuvat ja yhteenlaskettuna ne voivat muodostaa merkittäviäkin eroja verotukseen.

Investcon foorumiketjun löydät täältä.

Tuomas Puotinen
InvestCo Accounting Partners Oy
www.investco.fi

---
Investcon kirjoitukset inderes.fi:ssä:
Sijoitusyhtiö perintösuunnittelun työkaluna | Investco 8.2.2024 (linkki)
Yhtiön voitonjako ja varojen käsittely verotuksen näkökulmasta | Investco 11.12.2023 (linkki)
Sijoitustoiminnan järjestäminen verotuksen näkökulmasta | Investco 17.11.2023 (linkki)