Elvytysrahasto kampeamaan EU:ta kriisistä, eurotalouteen tulossa kolme menetettyä vuotta

EU:n komissio esitteli eilen raaminsa elvytysrahastoksi kampeamaan eurotaloutta historiallisesta kriisistä. Kuten odotettua, esitys seuraili pitkälti Saksan ja Ranskan ehdotuksen päälinjoja. Se on kooltaan 750 miljardia ja tulee osaksi EU:n 2021-2027-budjettia.

Talouden kannalta toivottua on, että 560 mrd. euron suorasta elvytysrahastosta merkittävä osa (310 mrd.) on suoria tukia ja loput lainoja. Lisäksi rahaa suunnataan erilaisiin ympäristö- ja kehityshankkeisiin. Rahasto toteuttaisi yhteisvastuuta, eli lainaajana markkinoilla toimisi EU parhaalla luottoluokituksellaan, eivätkä yksittäiset maat. Leijonanosa siitä kohdistuisi kriisin pahiten runtelemille talouksille eli Italialle ja Espanjalle, jotka ovat eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Italialle korvamerkittäisiin 81,8 mrd. euroa rahaston varoja ja Espanjalle 77,3 mrd. kun esimerkiksi Ranskan osuus jäisi 39 miljardiin ja Saksan osuus alle 30 miljardiin. Takaisinmaksu toteutettaisiin EU:n omin veroin ja valtioiden maksuin.

Markkinoilla ehdotus otettiin avosylin vastaan, sillä yhteisvastuuta on odotettu pitkään. Riskin siirtäminen yksittäisiltä mailta EU:n harteille vähentää riskiä myös velkakirjamarkkinalla, mikä aiheutti selvän korkotason laskun Italian ja Espanjan velkakirjakoroissa. Pitkä tie on kuitenkin vielä edessä, sillä kaikki jäsenmaat pitää taivuttaa komission ehdotuksen kannalle, ja jo eilen kuului soraääniä pohjoisen osalta. Seuraavaksi virallisia keskusteluja käytäisiin uutistietojen mukaan kesäkuun puolivälissä, joten budjetin hyväksyminen voi venyä ja ensimmäiset rahoituspäätökset saataisiin tehtyä aikaisintaan ensi syksynä, pääosin ensi vuonna. Budjetista tälle vuodelle onkin kohdistettu 11,5 mrd. eli suhteellisen pieni osa. Kriisin akuuttiin vaiheeseen ei siis tätä budjettia ehditä allokoimaan.

Taloudessa toteutumassa EKP:n pahin skenaario

EKP:n johto povasi eilisissä haastatteluissa myrskyisää kuvaa euroalueen tulevaisuudelle. Nykyisen epävarmuuden keskellä keskuspankkikin on siirtynyt normaalien talousennusteiden sijaan skenaarioajatteluun, ja siinäkin näyttää, että huonoin vaihtoehto on toteutumassa. Skenaariot julkaistiin toukokuun alussa, mutta jo eilen pääjohtaja Christine Lagarde kertoi, että talouden kokonaistuotanto supistuu kuluvana vuonna 8-12 %, mikä vastaa heikoimman skenaarion lukemia. Tässä skenaariossa talous supistuisi Q2:lla 15 % ja loppuvuonna kasvu olisi kvartaaleittain 3-6 %, eli asteittainen elpymien käynnistyisi kesällä. Huolestuttavaa on etenkin se, että 2019 lopun tasoilla kokonaistuotannossa oltaisiin vasta vuonna 2022 lopussa, eli koronakriisi toisi eurotalouteen kolme menetettyä vuotta – ja valtavan kasvun velkatasoihin. Lisää tarkennuksia ennusteisiin on luvassa ensi viikon torstaina EKP:n korkokokouksen yhteydessä. Pahimman ollessa toteutumassa lisäelvytystäkin on mahdollisesti luvassa, mihin palaamme kokousennakossa ensi viikolla.